Kansalaisyhteiskunnan erilaisilla toimijoilla ja toiminnoilla on tärkeä rooli osana sosiaalisesti kestävää hyvinvointia. Yhä useampi suomalainen kansalaisjärjestö huomioi kestävyyden eri ulottuvuudet vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan sosiaalisesti kestävää hyvinvointia ja miten se toteutuu kansalaisjärjestöissä.
Eri organisaatioissa määritelmät poikkeavat hieman toisistaan riippuen siitä, mitkä ovat organisaation tavoitteet ja toiminnan sisällöt. Sosiaalinen kestävyys sisältää perusoikeuksien toteutumisen oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon, osallisuuden, hyvinvoinnin edistämisen, turvallisuuden ja yhteisöllisyyden (Karvonen & Uotinen, 2024; Kuntaliitto, 2024; THL, 2025). Sosiaalinen kestävyys on kiinteä osa YK:n Agenda2030 -tavoitteita, mikä näkyy myös Suomen nykyisessä hallitusohjelmassa.
Kestävyysnäkökulmaan sisältyy olennaisesti aikaulottuvuus, jolloin hyvinvoinnin edistäminen keskittyy sekä nykyisille että tuleville sukupolville (Zechner, ym., 2022, s. 318). Lasten ja nuorten arjessa keskeistä on vuorovaikutus muiden kanssa, mutta myös väkivallan sekä kiusaamisen ehkäisy (Opetushallitus, 2024).
Kestävyystavoitteiden toteutuminen edellyttää toimivia rakenteita, saavutettavia palveluita (koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut), riittäviä henkilöstöresursseja ja vakaata taloutta. Suomen tämän hetkisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa tavoitteet eivät toteudu kaikkien kohdalla. Yhteiskunnallisia toimintoja ohjataan poliittisella ja hallinnollisella sääntelyllä, jolloin yksittäisten ihmisten ja organisaatioiden toimintaan pyritään vaikuttamaan laeilla ja sopimuksilla (Siivonen ym., 2022, s. 200). Näiden rinnalla paikalliset ja virtuaaliset yhteisöt ja yksilöt voivat vaikuttaa yhteiskunnallisiin muutoksiin esimerkiksi kansalaisjärjestöjen kautta (Siivonen ym., 2022, s. 200–201), kampanjoilla, mielenilmaisuksilla ja kansalaisaloitteilla.
Kestävyyden ulottuvuudet ja vapaaehtoistoiminta
Vapaaehtoistoiminnalla on pitkä historia sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Vuonna 2024 Taloustutkimuksen kyselytutkimuksen mukaan lähes puolet yli 15-vuotiaista on osallistunut johonkin vapaaehtoistoimintaan edellisen vuoden aikana (Turja, 2024). YK:n raportin mukaan maailman työikäisestä väestöstä arviolta 2,1 miljardia ihmistä osallistui vapaaehtoistoimintaan vuosina 2021–2025. Globaalissa etelässä kaksi kolmasosaa vapaaehtoisista osallistui paikallisyhteisöiden ja keskinäisen avun (mutual aid) toimintoihin. Suomessa tätä voisi verrata talkoisiin ja naapuriapuun. Yksi etelän vapaaehtoisista osallistuu järjestöjen organisoimaan vapaaehtoistoimintaan (United Nations Volunteers, 2025, s. 48–49). Raportissa painotetaan, että vapaaehtoistoiminta (voluntary work) ei sisällä kansalaisaktivismia tässä tutkimuksessa.
YK:n raportin mukaan vapaaehtoistoiminnan eri muodot tukevat Agenda 2030 -kestävyystavoitteiden saavuttamista. Useiden järjestöjen tavoitteena onkin huomioida YK:n Agenda 2030 kestävyystavoitteet toiminnassaan ja strategioiden tasolla. Vapaaehtoistoimintaa pidetään usein lähtökohtaisesti positiivisena toimintana, mutta sitä voidaan toteuttaa monella tavalla. Tästä syystä järjestöjen tulee pohtia, kuinka vapaaehtoistoiminnan järjestämisessä huomioidaan kestävyys- ja vastuullisuusnäkökulmat (Wise, 2024). Vanhoista ajatusmalleista poisoppiminen sekä tulevaisuuden ennakointi ovat keskeisiä asioita uusien toimintamuotojen kehittämisessä (Wise, 2024).
YK:n raportin mukaan vapaaehtoistoiminnan eri muodot tukevat Agenda 2030 -kestävyystavoitteiden saavuttamista.
Miten sosiaalisesti kestävän kehityksen teemat huomioidaan suomalaisissa järjestöissä? HelsinkiMission kyselytutkimuksessa (2024) todetaan, että vapaaehtoistoiminnalla on oleellinen rooli ”kestävän hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen luottamuksen rakentamisessa”. Vapaaehtoistoiminnalla voidaan vahvistaa ihmisten välistä luottamusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä perustuu turvalliselle ja kestävälle yhteiskunnalle. Hyvä yhteistyökyky eli sosiaalinen pääoma ilmenee usein muun muassa vireinä kansalaisjärjestöinä: ihmiset myös luottavat toisiinsa siellä, missä on paljon vapaaehtoisia kansalaisjärjestöjä.
Sosiaalisesti kestävä hyvinvointi vapaaehtoistoiminnassa voi olla syrjinnän ehkäisyä, osallistumista, auttamista sekä yhteisen vastuun kantamista (Wise ym, 2024). Kansalaisareena ry on laatinut verkkosivut ja oppaan kestävästä ja vastuullisesta vapaaehtoistoiminnasta (Wise ym., 2024). Oppaasta löytyy taustatietoa ja linkkejä kestävyysteemoista, käytännön esimerkkejä ja työkaluja toiminnan kehittämiseen.
Vapaaehtoistoiminnalla voidaan edistää sosiaalista kestävyyttä kahdella eri tasolla (Wise ym., 2024. perustuen Fieldsin, Holmbergin ja Vainio-Östergårdin jaotteluun), 2023):
- Sisällöllinen taso: vapaaehtoistoiminnan tavoitteena on edistää hyvinvointia, terveyttä, tasa-arvoa tai yhdenvertaisuutta.
- Välillinen taso: vapaaehtoistoiminnan tavoitteet voivat liittyä myös muuhun kuin sosiaaliseen kestävyyteen. Se voi olla esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Toiminta voi edistää silti sosiaalista kestävyyttä, jos toimintaan osallistuminen on yhdenvertaista ja kokemus osallisuudesta toteutuu.
Hyvinvoinnin edellytykset
Sosiaalisessa kestävyydessä on kyse ihmisten ja yhteisöjen hyvinvoinnista sekä ihmisryhmien välisistä suhteista (Zechner, ym., 2022, s. 318). Vapaaehtoistoiminnalla voidaan vahvistaa näitä ulottuvuuksia samoin kuin ihmisten välistä luottamusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Nämä asiat ovat luomassa perustaa turvalliselle ja kestävälle yhteiskunnalle.
Vuosi 2026 on YK:n vapaaehtoistoiminnan vuosi, jolloin vapaaehtoistoiminta on näkyvästi esillä erilaisissa tapahtumissa ja projekteissa (UN, 2025). Juhlapuheiden lisäksi on tärkeää huomioida kansalaisyhteiskunnan merkitys, kansalaisjärjestöjen rahoituksen turvaaminen sekä vapaaehtoisten koulutus ja tukeminen.
Lähteet
Fields, M., Holmberg, M., & Vainio-Östergård, H. (2023). Kestävää järjestökoulutusta -koulutus. 3.–24.4.2023. Opintokeskus Sivis
HelsinkiMissio. (2024). Vapaaehtoistoiminta luo kestävää hyvinvointia ja vahvistaa yhteiskunnallista luottamusta. Päivitetty 3.12.2024. https://www.helsinkimissio.fi/ajankohtaista/vapaaehtoistoiminta-luo-kestavaa-hyvinvointia-ja-vahvistaa-yhteiskunnallista-luottamusta/
Karvonen, S., & Uotinen, J. (2024). Sosiaalinen kestävyys. Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/sosiaalinen-kestavyys
Kuntaliitto (2024). Sosiaalinen kestävyys. Päivitetty 29.7.2024. https://www.kuntaliitto.fi/hyvinvointi-ja-sivistys/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistaminen/sosiaalinen-kestavyys
Siivonen, K., Cantell, H., Ihanainen-Rokio, O., Kurenlahti, M., Laakso, S., Latvala-Harvilahti, P. Pietikäinen, J., & Salonen, A.O. (2022). Kestävyysmurroksen keinot. Teoksessa T. Halonen, K. Korhonen-Kurki, J. Niemelä & J. Pietikäinen, J. (toim.) Kestävyyden avaimet: Kestävyystieteen keinoin ihmisen ja luonnon yhteiseloon. Gaudeamus. (s. 199-236)
Suomen kestävän kehityksen toimikunta. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda 2030. https://kestavakehitys.fi/agenda-2030
THL. (2025). Sosiaalinen kestävyys. Päivitetty 28.4.2025. https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/kestavan-hyvinvoinnin-edistaminen/sosiaalinen-kestavyys
Turja, T. (2024). Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen Suomessa 2024. https://kansalaisareena.fi/wp-content/uploads/2024/05/Vapaaehtoistoiminta_Suomessa_Raportti_2024.pdf
UN. (2025). The recognition of volunteerism with IVY 2026. https://www.unv.org/recognition-volunteerism-ivy-2026
United Nations Volunteers (UNV). (2025). 2026 State of the World’s Volunteerism Report. Volunteerism and its Measurements. https://www.unv.org/
Wise, A.G., Nuutinen, S., Porthén, A., & Salmela, M. (2024). Opas kestävään ja vastuulliseen vapaaehtoistoimintaan. Kansalaisareenan julkaisuja 1/2024. https://kansalaisareena.fi/opas-kestavaan-ja-vastuulliseen-vapaaehtoistoimintaan/
Zechner, M., Vaalavuo, M., Linnosmaa, I., Kyyra, T., & Kauppinen, T. (2022). Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys ikääntyvässä yhteiskunnassa. Gerontologia, 36, (3), s. 317–24. https://doi.org/10.23989/gerontologia.117120
