Miten strategiset vaikuttavuustavoitteet saadaan osaksi arjen tekemistä? Diakissa vaikuttavuus ei ole vain tavoite, vaan tapa toimia.
Miten strategiset vaikuttavuustavoitteet muuttuvat arjen teoiksi? Diakin strategiassa vaikuttavuus on keskiössä: tavoitteena on katkaista eriarvoistumiskehitys ja tuottaa hyvinvointia opiskelijoiden työurien ja TKI-ratkaisujen kautta. Mutta vaikuttavuus ei synny pelkästään tavoitteista. Se vaatii konkretiaa, mittareita ja yhteistä ymmärrystä siitä, mihin vaikutamme ja miten.
Tässä blogissa kuvataan, miten Diakissa on ryhdytty operationalisoimaan vaikuttavuustavoitteita TKI-ohjelmien kautta. Työ on ollut monivaiheista ja yhteistyöhön perustuvaa: olemme rakentaneet mittaripankkia, mallintaneet vaikuttavuusketjuja ja pohtineet, missä kohtaa Diak voi organisaationa vaikuttaa ja missä vaikuttavuus syntyy yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Vaikuttavuus ei ole yksin tehtävää työtä, vaan prosessi, jossa Diakin rooli kytkeytyy laajempiin verkostoihin ja yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin.
Strategiasta vaikuttavuusketjuun – miten vaikuttavuustavoitteet voidaan operationalisoida?
Diakin strategiassa vaikuttavuus ei ole vain tavoite, vaan toimintaa ohjaava periaate. Jotta strategiset vaikuttavuustavoitteet, kuten eriarvoistumiskehityksen katkaiseminen ja hyvinvoinnin lisääminen, eivät jää abstrakteiksi, niitä on lähdetty mallintamaan konkreettiseksi vaikuttavuusketjuksi. Vaikuttavuuden mallintamisen pohjatyö käynnistettiin jo viime vuonna Diakin vaikuttavuuden erityisasiantuntijan johdolla. Tämä työ loi perustan nykyiselle vaikuttavuusketjuajattelulle ja tarjosi rakenteen, jonka pohjalta TKI-ohjelmien tavoitteita ja mittareita on voitu konkretisoida.
Vaikuttavuusketju kuvaa, miten TKI-ohjelmien tavoitteet ja tulokset linkittyvät pidemmän aikavälin vaikutuksiin. Työ on ollut yhteinen ponnistus: olemme määritelleet mittaripankkia, tarkentaneet tavoitteita ja rakentaneet visuaalisen mallin, joka auttaa hahmottamaan vaikuttavuuden eri tasoja.
Tämä mallintaminen kytkeytyy laajempaan muutosteoria-ajatteluun (Theory of Change) (McLellan, 2020), joka tarjoaa viitekehyksen vaikuttavuuden suunnitteluun ja arviointiin. Muutosteoria selittää, miten toiminnot tuottavat sarjan tuloksia, jotka johtavat haluttuihin vaikutuksiin. Sitä voidaan soveltaa toiminnan kaikilla tasoilla – yksittäisestä hankkeesta koko organisaation strategiaan.
Vaikuttaminen – missä ja miten?
Vaikuttavuuden operationalisointi ei ole vain tekninen harjoitus, vaan myös ajattelutavan muutos. Diakin vaikuttavuusketju ei pyri hallitsemaan kaikkea, vaan tunnistamaan, missä kohtaa organisaatiolla on suoraa vaikutusvaltaa, missä voidaan vaikuttaa yhdessä muiden kanssa ja missä toiminta on osana vaikuttamassa laajemmalla yhteiskunnallisella tasolla.
Vaikuttavuuden operationalisointi ei ole vain tekninen harjoitus, vaan myös ajattelutavan muutos.
Tässä ajattelussa on hyödynnetty kolmitasoista vaikuttavuuden viitekehystä (Sustainability Research Effectiveness Program, 2018; Tsui ym., 2014):
- Sphere of Control: asiat, joihin voimme suoraan vaikuttaa, kuten TKI-ohjelmien toimenpiteet, hankkeiden osallistujamäärät ja niiden suorat tulokset.
- Sphere of Influence: asiat, joihin voimme vaikuttaa toimintamme kautta mutta rajallisemmin. Esimerkiksi opiskelijoiden tyytyväisyys työuraansa ja TKI-toiminnan ratkaisujen juurtuminen.
- Sphere of Interest: asiat, joihin haluamme toimintamme vaikuttavan yhteiskunnallisella tasolla, kuten yhteiskunnalliset kehityskulut, jotka johtavat vaikuttavuustavoitteemme mukaisesti eriarvoistumiskehityksen katkeamiseen.
Diakin vaikuttavuusketjussa nämä sfäärit eivät ole erillisiä vaan muodostavat toisiaan tukevan vaikuttavuuden jatkumon. Työ ja tulokset, jotka saavutetaan yksittäisissä TKI-hankkeissa kumuloituvat TKI-ohjelmien vaikutuksiksi. Ohjelmatason vaikutukset tukevat strategiatason tavoitteiden saavuttamista Diakin tasolla. Ja Diakin kunnianhimoisen strategian tavoitteiden toteutuminen auttaa edistämään tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa.
Oppeja ja tulevaisuuden suuntaviivoja
Vaikuttavuuden operationalisointi on osoittautunut paitsi tarpeelliseksi, myös opettavaiseksi prosessiksi. Työ on vahvistanut ymmärrystä siitä, että vaikuttavuus ei ole yksittäinen mittari tai raportti, vaan jatkuvaa yhteistä ajattelua, kehittämistä ja keskustelua. Mittaripankin rakentaminen ja vaikuttavuusketjun visualisoiminen ovat olleet tärkeitä askelia kohti systemaattisempaa vaikuttavuuden seurantaa.
Työ jatkuu. Vaikuttavuusketjua tarkennetaan, mittareita määritellään ja testataan ja strategiset tavoitteet jalkautuvat yhä konkreettisemmin osaksi TKI-ohjelmien arkea. Samalla tavoitteena on vahvistaa vaikuttavuusajattelua osaksi koko Diakin toimintakulttuuria.
Lähteet
McLellan, T. (2020). Impact, theory of change, and the horizons of scientific practice. Sage Journals, 51(1), 100-120. https://doi.org/10.1177/030631272095083
Sustainability Research Effectiveness Program (9/2018). https://researcheffectiveness.ca/conceptualizing-research-outcomes-and-impacts/
Tsui, J., Hearn, S. & Young, J. (2014). Monitoring and evaluation of policy influence and advocacy: Approaches and frameworks for understanding policy influence. ODI https://www.jstor.org/stable/resrep50410.7
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060963199
