Vaikuttavuus ei synny vain strategisissa ohjelmissa tai hankkeissa. Jokaisen työntekijän arjen työ voi tuottaa muutoksia, jotka kytkeytyvät laajempiin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin.
Vaikuttavuus liitetään usein korkeakoulussa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan tai strategisiin ohjelmiin, mutta todellisuudessa se ulottuu paljon laajemmalle. Jokainen työntekijä vaikuttaa omassa arkityössään tavalla, joka voi tukea korkeakoulun perustehtävää ja sen kautta yhteiskunnallista muutosta. Esimerkiksi opettaja rakentaa opiskelijoiden osaamista ja ammatillista identiteettiä, opiskelijapalvelut mahdollistavat sujuvan opintopolun ja hallinto huolehtii rakenteista, jotka tekevät kaiken tämän mahdolliseksi. Viestintä välittää koulun ääntä ja näkyvyyttä yhteiskunnassa, ja tukipalvelut pitävät arjen pyörät liikkeessä.
Kun nämä kaikki roolit tunnistetaan osana yhteistä kokonaisuutta, organisaation vaikuttavuus saa konkreettisen muodon. Vaikuttavuus ei siis ole vain asiantuntijoiden vastuulla, vaan yhteinen tehtävä, joka syntyy arjen työssä ja yhteistyössä.
Tuotoksista vaikuttavuuteen
Vaikuttavuus ei synny pelkästään siitä, mitä tehdään, vaan siitä, mitä toiminta saa aikaan. Tuotos, tulos, vaikutus ja vaikuttavuus -ajattelu auttaa hahmottamaan, miten arjen työ voi tuottaa merkityksellisiä muutoksia. Esimerkiksi koulutuksen järjestäminen on suorite, mutta tuloksia ja vaikutuksia alkaa syntyä vasta, kun osallistujien osaaminen, ajattelu tai toimintatavat muuttuvat. Kun nämä muutokset kytkeytyvät laajempiin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, kuten osallisuuden vahvistumiseen, hyvinvoinnin lisääntymiseen tai eriarvoisuuden vähenemiseen, voidaan puhua vaikuttavuudesta. Tämä ajattelu tekee näkyväksi sen, että jokapäiväisellä työllä voi olla kauaskantoisia seurauksia, vaikka ne eivät aina ole heti mitattavissa.
Vaikuttavuus ei ole vain mittareita tai raportointia, vaan ennen kaikkea yhteinen ajattelutapa ja tapa nähdä oma työ osana laajempaa kokonaisuutta.
Yhteinen ymmärrys vahvistaa toimintakulttuuria
Vaikuttavuus ei ole vain mittareita tai raportointia, vaan ennen kaikkea yhteinen ajattelutapa ja tapa nähdä oma työ osana laajempaa kokonaisuutta. Kun eri rooleissa toimivat työntekijät tunnistavat, miten heidän työnsä kytkeytyy organisaation tavoitteisiin ja laajempiin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, syntyy vahvempi merkityksellisyyden kokemus.
Yhteinen ymmärrys toimii kuin liima, joka yhdistää eri toiminnot ja yksiköt yhteisen päämäärän ympärille. Se auttaa myös suuntaamaan kehittämistä ja päätöksentekoa vaikuttavuuden näkökulmasta, jolloin arjen valinnat ja resurssien kohdentaminen tukevat pitkän aikavälin muutosta. Vaikuttavuusajattelu voi vahvistaa organisaation toimintakulttuuria paitsi strategisella tasolla, myös arjen valinnoissa ja priorisoinneissa.
Vaikuttavuus syntyy yhdessä
Vaikuttavuus ei ole yksittäisten tekojen tai roolien varassa, vaan yhteinen prosessi, jossa eri toimijat täydentävät toisiaan. Arjen työ kytkeytyy laajempiin tavoitteisiin silloin, kun se suunnitellaan ja toteutetaan yhteisessä ymmärryksessä siitä, mitä halutaan saada aikaan. Vaikka yksittäisen työn vaikutukset voivat tuntua rajallisilta, ne voivat olla ratkaisevia osia kokonaisuudessa. Yhden henkilön tekemä kehittämisehdotus voi johtaa uuteen käytäntöön, joka parantaa palvelun laatua tai opiskelijoiden kokemusta. Kun nämä pienet teot kytkeytyvät yhteen, niiden yhteisvaikutus kasvaa ja voi lopulta näkyä yhteiskunnallisena muutoksena.
Kun vaikuttavuusajattelu ja sen perusperiaatteet, kuten toiminnan ja muutoksen välinen yhteys, jaetaan organisaation sisällä, syntyy kulttuuri, jossa jokaisen työ nähdään osana vaikuttavaa kokonaisuutta.
Blogin ideoinnissa ja rakenteen hahmottelussa on hyödynnetty Microsoft 365 Copilot -tekoälyä (käytetty 13.10.).
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025100199130
