Työnantaja voi vaikuttaa moniin arjen kuormitustekijöihin pienillä, tietoisilla muutoksilla. Kyse on usein siitä, että työn suunta, vastuut ja odotukset ovat työntekijälle selkeitä.
Harva esihenkilö aloittaa päivänsä ajatellen, että tänään teen jonkun työstä raskaampaa. Päinvastoin – useimmat tiiminvetäjät haluavat johtaa hyvin, tukea tiimiään ja saada ihmiset onnistumaan. Siitä huolimatta arjessa syntyy tilanteita, joissa työ alkaa kuormittaa työntekijöitä enemmän kuin sen pitäisi. Syitä voi löytyä työn määrästä, epäselvistä ohjeista tai ajattelemattomuudesta.
Hoitotyö kuormittaa myös ajattelua
On tärkeää tunnistaa millä tavoin hoitotyö kuormittaa työntekijää, jotta työyhteisöt voisivat ymmärtää johtamisen merkityksen työhyvinvointiin. Hoitotyö on kognitiivisesti vaativaa, sillä jatkuva päätöksenteko, emotionaalinen kuormitus ja keskeytykset kuluttavat huomaamatta. Keskeytykset katkaisevat ajattelun ja vaativat uudelleen orientoitumista. Lisäksi jokainen tehtävänvaihto kuluttaa tarkkaavaisuutta. Kun kuormitus kasvaa liian suureksi, keskittyminen heikkenee, jolloin uuden oppiminen hidastuu ja virheiden riski kasvaa. (Kalakoski ym., 2018.)
Aivot tarvitsevat palautumista jo työpäivän aikana, jos työ kuormittaa ajattelua, muistia ja tarkkaavaisuutta. Monessa työyhteisössä palautuminen siirtyy kokonaan vapaa-ajalle, jolloin vapaa-ajasta tulee helposti pelkkää toipumista. Ratkaisu on sisällyttää palautuminen osaksi työpäivää, mikä tarkoittaa päivän aikana toteutuvia taukoja, työn rytmittämistä ja keskeytysten hallintaa. Palautuminen ei ole ylimääräinen etu, vaan edellytys laadukkaalle ja turvalliselle hoitotyölle.
Monessa työyhteisössä palautuminen siirtyy kokonaan vapaa-ajalle, jolloin vapaa-ajasta tulee helposti pelkkää toipumista.
Vastuu työhyvinvoinnista on jaettu tiimin sisällä, mutta se näyttäytyy eri rooleissa erilaiselta. Esimerkiksi esihenkilö vastaa työnrakenteista ja edellytyksistä, kun taas työntekijä tuo esiin arjen toimivuuteen ja kuormitukseen liittyviä havaintoja.
Esihenkilö luo edellytyksiä jaksamiselle
Arjen tasolla esihenkilöllä on monia mahdollisuuksia vaikuttaa työhyvinvointiin. Tärkeimpiä asioita ovat selkeä viestintä, oikeudenmukaiset päätökset, toimivat rakenteet ja turvallinen ilmapiiri, jotka vahvistavat työtekijän hallinnan tunnetta ja vähentävät epävarmuutta.
Uutelan (2019) tutkimuksessa valmentava esimiestyö näyttäytyi juuri tällaisina arjen käytäntöinä, joissa esihenkilön kohtaa työntekijän, kuuntelee ja tukee työtä. Vuorovaikutuksessa on pohjimmiltaan kyse tavasta kohdata ihminen arjen keskellä (Uutela, 2019). Esihenkilön ei tarvitse toteuttaa kyseistä johtamismallia, mutta siinä on paljon hyvää, mitä voisi hyödyntää hoitotyön johtamisessa.
Työhyvinvoinnin johtaminen on osa organisaation strategista ja päivittäistä johtamista. Lopulta itse työn määrä vaikuttaa vain vähän työntekijöiden työhyvinvointiin, sillä sama työ voi kuormittaa eri tavoin riippuen siitä, miten esihenkilö on järjestänyt tehtävät ja tukee työntekijöiden voimavaroja (Uutela, 2019).
Läsnäolo ja huomioiminen merkitsevät eniten
Esihenkilö voi vaikuttaa työntekijän kuormitukseen konkreettisilla teoilla. Esimerkiksi työmäärän tasainen jakautuminen, riittävien taukojen mahdollistaminen, työaikojen hallinta sekä tarpeettomien keskeytysten vähentäminen ovat tärkeässä asemassa. Lisäksi arjen pienet teot, kuten joustavuus työjärjestelyissä, edistävät työssä jaksamista ja työhyvinvointia (Työturvallisuuskeskus, i.a.).
Usein työntekijä ei odota täydellisiä ratkaisuja, vaan kokemusta huomioimisesta ja läsnäolosta. Kysymys “mitä sinulle oikeasti kuuluu?” voi avaa keskustelun, jonka jälkeen työntekijä ei enää jää yksin uupumuksensa kanssa. Jokainen kohtaaminen rakentaa kulttuuria, jossa työnantaja näkee työntekijän kokonaisena ihmisenä eikä vain suorittajana.
Uupumuksen merkit näkyvät, jos osaa katsoa
Uupumus rakentuu usein hiljalleen ja muuttaa ihmistä. Se näkyy ihmisen olemuksessa, tavassa puhua ja työskennellä. Se voi ilmetä vetäytymisenä, ärtyneisyytenä, väsymyksenä tai hiljaisena etääntymisenä. Uupumisen merkit ovat usein havaittavissa, jos arjessa on aikaa ja rohkeutta pysähtyä niiden äärelle. (Työterveyslaitos, i.a.)
Esihenkilön tehtävänä on luoda omalta osaltaan ilmapiiriä, jossa uupumuksesta voi puhua ilman pelkoa. Luottamus syntyy arjessa, esimerkiksi tavassa kohdata, kuunnella ja olla läsnä. Kuormitus hoitotyössä ei katoa, mutta yksin sen kanssa ei tarvitse jäädä. Jokainen kohtaaminen on mahdollisuus muuttaa suuntaa – ja joskus juuri pienet, inhimilliset teot kannattelevat eniten.
Lopulta jokaisen esihenkilön ja työyhteisön jäsenen kannattaa pysähtyä kysymään: ”rakennammeko arjessamme lisää kuormitusta vai edellytyksiä jaksaa?”
Lähteet
Kalakoski, V., Käpykangas, S., Valtonen, T., Selinheimo, S., Koivisto, T., Paajanen, T., & Louhimo, R. (2018). Kognitiivisen ergonomian parantaminen hoitotyössä: Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämishanke. Työterveyslaitos. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/3d2737ef-8bc3-4088-aa8b-48f250339ab3/content
Työterveyslaitos. (i.a.). Stressi ja työuupumus. https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/stressi-ja-tyouupumus
Työturvallisuuskeskus. (i.a.). Psykososiaalinen kuormitus. https://ttk.fi/tyoturvallisuus/tyoympariston-turvallisuus/tyokuormituksen-hallinta/psykososiaalinen-kuormitus/
Uutela, U. (2019). Valmentava esimiestyö työhyvinvointia ja työssä oppimista tukemassa: fenomenografinen tapaustutkimus esimiesten ja työntekijöiden käsityksistä. [Väitöskirja, Lapin yliopisto]. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-144-6
Tässä tekstissä on käytetty ChatGPT 4.0 -tekoälysovellusta tekstin kieliasun muokkaamiseen ja tekstin sujuvoittamiseen (käytetty 20.5.2026).
Kirjoittajat
Aino-Maria Haapalahti
sairaanhoitaja (AMK), YAMK-opiskelija
Niina Keskitalo
Terveydenhoitaja (AMK), YAMK-opiskelija
Helmi Koivisto
sairaanhoitaja (AMK), YAMK-opiskelija
Anuliina Myllynen
sairaanhoitaja (AMK), YAMK-opiskelija
Niina Nousiainen
sairaanhoitaja (AMK), YAMK-opiskelija
Arja Koski
Diakonia-ammattikorkeakoulu Lehtori, FT, THM
