Diakin Helsingin-kampuksen sosiaali- ja kirkon alan ammatillisten ruotsin kurssien opetukseen on sisällytetty työpaikkavierailuita. Niiden tavoitteena on nostaa opiskelijoiden motivaatiota ja tuoda vaihtelua kielenopiskeluun.
Toisen kotimaisen kielen opetuksessa opiskelijan motivoiminen on keskeisempää kuin esimerkiksi englannin opetuksessa. Englanti on läsnä ammattikorkeakouluopiskelijoiden elämässä, ja sen asema yleismaailmallisena tieteen kielenä kannustaa kehittämään kielitaitoa osana korkeakouluopintoja. Ruotsilla ei ole samanlaista asemaa opiskelijoiden arjessa. Ilman oppijan omaa valintaa se ei näy sosiaalisessa mediassa, ystävien kanssa tai opintojen oppimateriaaleissa.
Julkisessa keskustelussa nousee aika ajoin esiin kysymys siitä, onko ruotsin kielen opiskelu nykymuodossaan tarpeellista ja merkityksellistä. Vaikka opiskelija itse suhtautuisi kieleen neutraalisti tai myönteisesti, hän on todennäköisesti kuullut koko koulutaipaleensa ajan muiden oppijoiden negatiivista puhetta ruotsin pakollisuudesta.
Näistä syistä ruotsin opetuksella on vastuu muustakin kuin kielen oppimisesta. Opiskelijoiden motivointi ja positiivisen asenteen luominen opetettavaa kieltä kohtaan on vahvasti läsnä toisen kotimaisen kielen opetuksessa. (Segler-Heikkilä, 2017; Juurakko-Paavola, 2011 & 2021.)
Ruotsin taito on osa ammatillista osaamista
Toisen kotimaisen kielen taidon osoittaminen on lakisääteinen osa suomalaisia korkeakoulututkintoja (A 1129/2014). Käytännössä tämä tarkoittaa, että suomenkieliset ammattikorkeakouluopiskelijat suorittavat niin sanotun virkamiesruotsin, eli osoittavat julkishallinnon työssä vaadittavan kirjallisen ja suullisen ruotsin kielitaidon. Ammattikorkeakoulun kielenopetuksessa on tärkeää näyttää, että ruotsin kurssit eivät ole irrallisia opintojaksoja vaan osa ammatillista kasvua ja osaamista.
Yhteys työelämään voi motivoida opiskelijaa, koska se auttaa ymmärtämään kielitaidon konkreettisen hyödyn. Motivaatio ruotsin opiskeluun kasvaa esimerkiksi silloin, kun työelämän edustaja kertoo käytännön esimerkkejä tilanteista, joissa hän on tarvinnut ruotsia. (Segler-Heikkilä, 2017.)
Työpaikkavierailu siltana työelämään
Työpaikkavierailu on käytännönläheinen tapa kytkeä ruotsin kieli ammattitaitoon ja tulevaan työelämään. Se tekee kielen opiskelusta konkreettista ja näyttää, miten kielitaidosta on hyötyä työssä. Parhaimmillaan opintovierailu muodostaa sillan opiskelun ja työelämän välille.
Työpaikkavierailu on käytännönläheinen tapa kytkeä ruotsin kieli ammattitaitoon ja tulevaan työelämään.
Diakin Helsingin kampuksella sosiaali- ja kirkon alan ruotsin kursseihin on sisällytetty työpaikkavierailuja vuodesta 2022 lähtien. Sosiaalialan ryhmät ovat vierailleet Sveps Ungdomsverkstadissa, ja sosiaali- ja kirkon alan ryhmät Johanneksen ja Matteuksen seurakunnissa. Lokakuussa 2025 sosionomi-diakoniopiskelijoiden vierailukohteena oli Johanneksen seurakunta.
Tämän syksyn vierailuun valmistauduttiin sitä edeltäneellä ruotsin tunnilla käymällä läpi seurakuntatyön sanastoa, tutustumalla kohteeseen ja laatimalla ruotsiksi kysymyksiä työntekijöille. Vierailun aikana käytettiin ensisijaisesti ruotsia, mutta työntekijät rohkaisivat opiskelijoita kysymään tarvittaessa selvennystä suomeksi.
Opiskelijat pitivät vierailua hyödyllisenä
Opiskelijoilta kerätystä palautteesta kävi ilmi, että he kokivat työpaikkavierailun hyödylliseksi ja arvostivat sitä, että ammatilliset kieliopinnot kytketään työelämään.
”Luulin, että heidän [opintovierailukohteen ruotsinkieliset työntekijät] puhumansa ruotsi olisi vaikea ymmärtää, koska he ovat kokeneita ammattilaisia, mutta ymmärsinkin tosi hyvin mitä he sanoivat ja se poisti pelkoja ruotsinkielisestä työympäristöstä.”
Palautteen perusteella opiskelijat ymmärsivät vierailun ruotsinkielisiä sisältöjä keskitasoisesti tai hieman paremmin. Pieni osa vastaajista ymmärsi lähes kaiken, ja yhtä pieni osa kertoi, ettei ymmärtänyt juuri mitään.
“Diakonit huomioivat sopivasti sen, että joukossa oli eri tasoisia kielen puhujia. Oli kiva, kun he olivat järjestäneet kahvitarjoilun ja että myös kirkossa sai vierailla. Vierailu oli mukavaa vaihtelua opiskeluarkeen.”
Huolellinen valmistautuminen tekee vierailusta onnistuneen
Niin opettajan, opiskelijan kuin kohteenkin on syytä valmistautua hyvin työpaikkavierailuihin. Vierailulle tulee varata riittävästi aikaa, ja ohjeiden on oltava selkeät. Hyvä yhteistyökumppani on myös avainasemassa vierailun onnistumisen kannalta.
Jotta opiskelijat pysyisivät mahdollisimman hyvin mukana vierailun aikana, heidän tulee tuntea jonkin verran kohteessa käytettävää sanastoa. Syksyn palautteesta kävi ilmi, että osa opiskelijoista yllättyi siitä, miten paljon he ymmärsivät vierailun sisällöstä. Tämä lisäsi myönteistä suhtautumista ruotsiksi työskentelyyn.
Toisaalta yksi opiskelija koki vierailun hyödyttömäksi. Hän myös toi esille, ettei ymmärtänyt sen sisältöä. Motivaation ja hyödyllisyyden kannalta on tärkeää, ettei käytetty kieli ole opiskelijalle liian haastavaa.
Työelämäyhteys osaksi toteutus- ja opetussuunnitelmia
Vierailut ovat jo osa Diakin Helsingin kampuksen sosiaalialan ruotsin ammatillisia opintojaksoja. Jatkossa vastaava työelämäyhteys voisi sisältyä toteutus- ja opetussuunnitelmiin, jotta kielenopetus kytkeytyisi tiiviimmin opiskelijoiden tulevaan työarkeen.
Lähteet
A 1129/2014 Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 18.12.2014/1129. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2014/1129
Juurakko-Paavola, T. (2011). Yrkeshögskolestudentens kunskaper i och motivation för att studera svenska. Teoksessa T. Juurakko-Paavola & Å. Palviainen (toim.), Svenskan i den finska skolan och högre utbildningen: Om kunskaper och motivation genom olika udbildningstadier (s. 61–80). Hämeen ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060812741
Juurakko-Paavola, T. (2021). Korkeakoulujen ruotsin opinnoista, POPPIS, (1).
Juurakko-Paavola, T. (toim.). (2014). Ammattikorkeakoulujen ruotsin opettajuus muutoksessa – Kohti motivoivaa ohjaamista. Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö – OKKA-säätiön julkaisuja.
Segler-Heikkilä, L. (2017). Motivaatio ja motivointi ammattikorkeakoulun ruotsin opintojaksolla Våga tala svenska. Teoksessa L. Segler-Heikkilä & J. T. Hakala (toim.), Mikä saa meidät innostumaan? Motivaatio korkeakouluopetuksessa (s. 94–111). Centria-ammattikorkeakoulu.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251120109701
