Tunnetaitoja voi harjoitella ja kehittää. Se kannattaa, koska tunnetaidot vaikuttavat keskeisesti ihmisen mielenterveyteen, ihmissuhteisiin ja opiskelu- ja työhyvinvointiin, päätöksentekokykyyn ja selviytymiseen stressitilanteissa.
Tunnetaidoilla tarkoitetaan taitoja, jotka mahdollistavat tunteiden tunnistamisen, ymmärtämisen, ilmaisemisen ja säätelyn. Tunnetaidot ovat osa sosiaalista ja emotionaalista osaamista.
Tunteiden yhteys jaettuun oppimiseen
Törmäsen (2023) väitöskirja käsittelee oppilaiden tunteita ja niiden sosiaalisesti jaettua säätelyä osana yhteisöllistä oppimista. Tutkimuksen mukaan oppilaiden tunnetilat vaihtelevat yhteisöllisen oppimisen aikana. Tunteita herättävät oppimistehtävät ja ryhmän jäsenten väliset sosiaaliset tekijät. Tunteiden säätelyn tarve korostui erityisesti silloin, kun havaittiin tarve muuttaa yhteistä tunnetilaa. Tärkeäksi osoittautui ryhmän kyky vahvistaa positiivista tunnetilaa jo oppimistilanteen alussa.
Myös korkeakouluopiskelijat ja -opettajat tekevät paljon tiimi- ja ryhmätöitä eikä ristiriidoilta voi välttyä. Vahvat tunnetaidot ja positiivisen, avoimen ja kannustavan tunneilmapiirin luominen jo tehtävän tai opintojakson alussa on tärkeää. Tähän on hyvä käyttää aikaa ja pohtia valmiiksi erilaisia keinoja (esimerkiksi tunnerinki, kortit, reflektoiva kirjoittaminen, dialoginen keskustelu yhteisen tehtävän herättämistä ajatuksista ja odotuksista). Jotta yhdessä oppiminen olisi turvallista, arvostavaa ja sujuvaa, tulee huomioida tunteiden merkitys.
Tunteisiin keskittyviä opintojaksojakin voisi olla tarjolla. Ne olisivat panostusta koko tulevaan työelämään, hyvinvointiin ja terveyteen.
Tunneyhteyden löytäminen
Opettaja mallintaa persoonallaan koko ajan sitä, miten tunteita koetaan ja käsitellään, sanoo Maaret Kallio Opettaja-lehdessä (2021). Tämä pitää paikkansa myös korkeakoulumaailmassa.
Esimerkiksi palliatiivisen hoidon, etiikan ja muistisairaan hoidon opetuksessa tunteiden merkitys korostuu, sekä omien että muiden. On tärkeää sanoittaa, että tunteet saavat tulla ja mennä. Tunteet liikkuvat joka tapauksessa – niitä ei voi estää: kyynel voi valua opettajankin silmistä ja opiskelija saa itkeä esimerkiksi kokemuspuhujaa kuunnellessa. Jokainen ihminen on kokonainen, muistoineen ja kokemuksineen.
Esimerkiksi palliatiivisen hoidon, etiikan ja muistisairaan hoidon opetuksessa tunteiden merkitys korostuu, sekä omien että muiden.
Tunteista puhuttaessa myös pohdittavaa jää: Miten löytää tunneyhteyden toiseen ihmiseen ohjaustilanteessa, harjoittelun keskeytyessä, tentin hylkäyksessä tai opinnäytetyön riidaksi muuttuneessa tilanteessa? Miten ottaa vastaan tunne, siivilöidä se ja osoittaa oma tunne siten, että se kannattelee? Miten huolehtia omasta hyvinvoinnista, kollegan hyvinvoinnista ja yhteisestä tunnetaitojen kehittymisestä?
Tunteet tarttuvat työelämässä
Työpaikalla vallitseva tunnetila vaikuttaa työtehtävistä suoriutumiseen sekä sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Työpaikan tunnetila syntyy viestinnässä työtovereille. Tunne voi tarttua myös sähköpostista tai pikaviestipalvelun viestistä. Negatiiviseksi koettu viesti heikentää luottamusta. (Salminen, 2018.)
Hyvä tapa tarkastella omaa viestintää on tehdä pistokoe: katsoa lähetyt sähköpostit ja viestit ja arvioida, millainen tunne niistä välittyy ja miltä tuntuisi itse saada sellainen viesti. Joskus kiireessä viestit voivat olla lyhyitä, suoraan asiaan -tyyppisiä. Myös hymy- ja sydänemojeilla tai kiitoksilla voi osoittaa positiivisia tunteita.
Kollegaa, joka jaksaa aina muotoilla viestin niin, että siitä jää rohkaiseva ja kunnioittava sävy, voi myös kiittää siitä. Arvostettavaa on myös myös katsekontakti, tervehtiminen ja aitous tunteissa. Vaikka toisinaan voi olla niin omissa ajatuksissa, ettei huomaa toista, on tärkeää myös muistaa pysähtyä kohtaamaan ja tuntemaan.
Lähteet
Kallio, M. (12.8.2021). “Opettaja mallintaa tunne- ja vuorovaikutustaitoja oli hän siitä tietoinen tai ei”. Opettaja. https://www.opettaja.fi/tyossa/psykoterapeutti-maaret-kallio-opettaja-mallintaa-tunne-ja-vuorovaikutustaitoja-oli-han-siita-tietoinen-tai-ei/
Salminen, M. (2018). ”Emotions and psychophysiological responses in organizational social interaction”. Lääketieteellinen tiedekunta. Helsingin yliopisto.
Törmänen, T. (2023). Oppilaiden tunteet ja niiden sosiaalisesti jaettu säätely osana yhteisöllistä oppimista. Kasvatustieteen väitöskirja. Oulun yliopisto.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060963181
