Terveysalan opettajat tarvitsevat kliinisen hoitotyön taitoja, joita on tärkeää myös pitää yllä opetustyön ohella. Keikkatyö ja TET-jaksot tarjoavat mahdollisuuden päivittää käytännön osaamista.
Terveysalan opettajilta edellytetään monipuolista osaamista, jotta he voivat kouluttaa ammattilaisia, jotka toteuttavat laadukasta potilashoitoa. Opettajan osaamisen kehittyminen on myös työhyvinvointia parantava tekijä edellyttäen työyksikön oppimismyönteistä ilmapiiriä.(Koskimäki, 2022.)
Hoitotyön käytännön osaaminen on määritelty yhdeksi hoitotyön opettajan ydinkompetenssialueeksi (WHO, 2016). Kliinisen osaamisen ylläpitäminen on tärkeä, mutta myös haastava osa terveysalan lehtorin työtä. Terveysalan opettaja, jolla on ajantasaiset tiedot ja taidot, on edellytys sille, että voidaan kouluttaa osaavia tulevaisuuden terveydenhuollon ammattilaisia (Koskimäki, 2022; Saaranen ym., 2023). Jokaisella ammattikorkeakouluun tulevalla opettajalla on usein jo monen vuoden ajalta työkokemusta omalta alalta. Tätä substanssiosaamista tulisi ylläpitää opetustyön ohella, koska hoitotyön luonteeseen kuuluu jatkuvat muutokset.
Kliiniset hoitotaidot opetustyön tukena
Terveysalan opettaja tarvitsee kliinisiä hoitotyön taitoja ollakseen uskottava. Kun opettaja pystyy hyödyntämään omia kokemuksiaan aidoista hoitotyön tilanteista opetuksessa, se edistää opiskelijoiden teoriatiedon soveltamista käytäntöön. Opiskelijat myös odottavat hoitotyön opettajilta käytännön hoitotyön osaamista ja osaamisen ajantasaisuutta sekä toivovat opettajien ylläpitävän ja kehittävän kliinistä osaamistaan. (Kettunen ym., 2013.) Terveysalalla opetetaan paljon erilaisia kädentaitoja ja opettaminen on myös helpompaa, mitä paremmin itse osaa asian.
Kun opettaja pystyy hyödyntämään omia kokemuksiaan aidoista hoitotyön tilanteista opetuksessa, se edistää opiskelijoiden teoriatiedon soveltamista käytäntöön.
Vuonna 2021 toteutettiin laaja poikkileikkaustutkimus, jossa selvitettiin hoitotyön opettajien osaamista ja sen mahdollista yhteyttä valmistuvien sairaanhoitajien itse arvioimaan osaamiseen. Tutkimus toteutettiin Suomessa, Saksassa, Islannissa, Irlannissa, Liettuassa ja Espanjassa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1796 valmistuvaa opiskelijaa. Tutkimuksen mukaan valmistuvat sairaanhoitajaopiskelijat arvioivat opettajien osaamisen melko hyväksi, vaikkakin suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat olivat hieman kriittisempiä opettajien osaamista kohtaan. Tutkimuksessa havaittiin selvä tilastollinen yhteys: mitä korkeammaksi opiskelijat arvioivat oman osaamisensa, sitä paremmaksi he arvioivat myös opettajien osaamisen. Tulokset viittaavat siihen, että laadukas opetus ja opettajien vahva osaaminen ovat tärkeitä tekijöitä valmistuvien sairaanhoitajien ammattitaidon varmistamisessa. Opiskelijoiden oma kokemus pärjäämisestään heijastuu myös positiivisesti siihen, miten hän näkee opettajiensa ammattitaidon. (Salminen ym., 2021.)
Keikka- ja kesätöistä TET-jaksoihin
Perinteisesti terveysalan opettajat ovat ylläpitäneet kliinistä osaamistaan tekemällä keikkatöitä vapaa-ajallaan tai menemällä alan kesätöihin. Viime aikoina keikkatyön saaminen on ollut kuitenkin entistä vaikeampaa, koska keikkavuoroja on tarjolla vähän. Lähtökohtaisesti ratkaisuna kliinisen osaamisen ylläpitämiseen tulisikin olla säännölliset työelämään tutustumis- eli TET-jaksot.
TET-jaksoilla opettaja siirtyy käytännön hoitotyöhön. Opettajalla on oma sairaanhoitajaohjaaja, jonka mukana opettaja kulkee TET-jaksonsa ajan. Opettaja on osa osaston hoitotiimiä osallistuen aktiivisesti potilaiden hoitoon tai vaihtoehtoisesti vierestä seuraten eli “varjostaen”. TET-jakson pituus voi olla esimerkiksi 1–3 päivää riippuen siitä, kuinka tuttu työyksikkö on entuudestaan opettajalle.
Jokainen opettaja haluaa tehdä työnsä hyvin ja kokea olevansa hyvä työssään. Tähän auttaa, kun on varma omasta osaamisestaan. Opettajilla tulisikin olla mahdollisuus säännöllisiin TET-päiviin opetustyön ohella. TET-jaksot ovat erinomainen tapa luoda ja kehittää työelämäyhteistyötä ja ennen kaikkea varmistaa valmistuvien sairaanhoitajien ammattitaito.
Lähteet
Kettunen, E., Lukkarinen, H., Kääriäinen, M., & Salminen, L. (2013). Hoitotyön opettajan kliininen osaaminen hoitotyön opiskelijoiden arvioimana. Hoitotiede 25(1), 24–35.
Koskimäki, M. (2022). Social and Healthcare Educators’ Continuing Professional Development : A Comprehensive model. Väitöskirja, Tampere University.
Saaranen, T., Koivula, M., Mikkonen K., Hemberg, J., Salminen L., & Ahvenkoski, A. (2023). Terveysalan opettajan käsikirja. Tietosanoma.
Salminen, L., Tuukkanen, M., Clever, K., Fuster, P., Kelly M., Kielé, V., Koskinen, S., Sveinsdóttir, H., Löyttyniemi, E., & Leino-Kilpi, H. (2021). The competence of nurse educators and graduating nurse students. Nurse Education Today: Volume 98, March 2021, 104769 Saatavilla 25.3.2026 https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0260691721000265?via%3Dihub
WHO. (2016). The Nurse Educator Core Competencies. Saatavilla 12.3.2026 https://iris.who.int/server/api/core/bitstreams/a5dc7f1c-e7e6-4221-a9e6-5d5b84681111/content
Kirjoittajat
Mirjami Huuskonen
Lehtori
