Tekoälyn yleistyminen herättää huolta samaan tapaan kuin internetin läpimurto 1990-luvun lopulla. Molemmat teknologiat ovat synnyttäneet pelkoja niin terveysvaikutuksista kuin väärinkäytöksistä. Vastuullinen toiminta ja tietoisuus uhista auttavat meitä kuitenkin selviytymään myös tekoälyn aikakaudella.
Otetaanpa hieman vuosikymmenperspektiiviä akuutteihin ja lisääntyviin tekoälyhuoliimme. Viime vuosituhannen lopulla tietoisuutemme valtasi mahdollisuus käyttää internettiä, tuota maailmanlaajuista tiedonvälitysverkkoa. Kuinka huolissamme tuolloin olimmekaan, ja kuinka lopulta kuitenkin selviydyimme.
Nykyiset tekoälyhuolemme ovat hämmästyttävässä määrin samalla muotilla valettuja. Selviämmeköhän niistä(kin)?
Digitalisaation aiheuttama huoli ei ole uutta
Sekä internetin että tekoälyn yleistyminen ovat aiheuttaneet huolta niin omasta kuin muidenkin terveydestä, jaksamisesta ja tarpeellisuuden kokemuksesta. Etenkin lasten ja nuorten altistuminen sopimattomalle sisällölle on nähty ongelmana.
Vuosituhannen vaihteessa pelättiin internetin tuottamaa tietotulvaa, kun tietoa oli huomattavasti aiempaa helpommin, nopeammin ja laajemmin saatavilla. Disinformaation uhka kasvoi, kun kuka tahansa saattoi julkaista mitä tahansa, milloin ja missä tahansa. Toisaalta pienellä kielialueellamme tulevaisuus saattoi tuntua hieman turvatummalta.
Internetin pelättiin syrjäyttävän niin työtä tekevä ihminen kuin lasten leikit ja sosiaalisen vuorovaikutuksen. Maailmanlaajuinen tietoverkko voisi välittää yksityisiä tietojamme ja asettaa meidät rikosten uhreiksi. Kuulostavatko huolet tutuilta tämän päivän arjessa?
1990-luvulla suurimmalla osalla ihmisistä oli käytössään lähinnä pöytätietokone tai kannettavaksi tietokoneeksi kutsuttu laite, joka ei kyllä useinkaan kantautunut kovin helposti arjessa mukana. Kaikilla ei ollut käytettävissä internettiä, ja nettisurffailu oli kallista. Internetin käyttäminen oli vielä aika vaivalloista, joten sitä ei sen alkuvuosina käytetty kovinkaan aktiivisesti ja laajasti. Mutta pelkäsimme ehkä senkin edestä.
Entä mikä on tekoälyn rooli keskimääräisen ihmisen arjessa vuonna 2025? Se on varmasti helpommin saatavilla kuin internet alkuvuosinaan, mutta sen rooli on ehkä maltillisempi. Tekoälyä pyörii taustalla lukemattomissa arkisissa sovelluksissa ja palveluissa. Useimmat meistä kuitenkin törmäävät tekoälyyn tietoisimmin silloin, kun käytämme generatiivisia kielimalleja, kuten ChatGPT:tä, Geminiä ja MS Copilotia, joilta voi pyytää esimerkiksi tietoa, tekstin muokkausta tai kuvia.
Tekoälyä on otettu kohtalaisen huomaamattomasti avuksi erilaisissa oppilaitosten järjestelmissä, kuten oppimisalustojen oppimisanalytiikan ja opiskelijarekisterin käytön tehostamisessa.
Tekoäly haastaa perinteisiä opiskelun ja opettamisen malleja
Tekoälyä on otettu kohtalaisen huomaamattomasti avuksi erilaisissa oppilaitosten järjestelmissä, kuten oppimisalustojen oppimisanalytiikan ja opiskelijarekisterin käytön tehostamisessa. On vielä epäselvää, miten oppilaitokset selviävät tekoälyn käyttömahdollisuuksien huomattavasta monipuolistumisesta. Loppuvuodesta 2022 Suomessa tarjolle tullut ilmainen generatiivisen tekoälyn käyttömahdollisuus haastaa oppilaitosten toimintamalleja vahvasti.
Useiden oppilaitosten ensireaktio on ollut miettiä, miten generatiivisen tekoälyn käyttöä saadaan valvottua, rajattua tai jopa kiellettyä. Vähitellen on siirrytty pohtimaan, tuleeko sitä valvoa sekä voisimmeko valjastaa sen hyödyksemme.
Itsestään selvää on, että monet oppilaitosten perinteiset opetustoiminnan mallit ja oppimistehtävät on päivitettävä huomioimaan tekoälyn käyttämisen mahdollisuus. On varmistettava, että opiskelu vaatii tiedon oppimista, ei vain sen toistamista. Tekoäly myös mahdollistaa yhä yksilöllisemmän oppimisen tukemisen, mutta väärin käytettynä se vähentää opiskelijan oppimista.
Uhkista toimiin
Osa internetin alkuvaiheen uhkakuvista on toteutunut, mutta suurin osa uhkista on saatu taklattua ennen kuin suurempaa vahinkoa on syntynyt. Teknisiä ratkaisuja on kehitetty rajaamaan väärinkäyttöä, ja niiden tarpeellisuudesta on usein ollut laaja yksimielisyys.
Myös tekoälyn maailmanvalloitusta rajataan aktiivisesti, ja ilmi tulleisiin haasteisiin tartutaan. EU-lainsäädäntö velvoittaa tekoälyohjelmistoja muun muassa läpinäkyvyyteen, vastuullisuuteen, tietosuojaan (GDPR) sekä teknisiin ja eettisiin suojauksiin. Haittoja ilmenee silti, sillä kaikkea ei ymmärretä tai pystytä ehkäisemään.
Ratkaisevin keino uhkien hallintaan on kuitenkin ollut ja tulee aina olemaan ihmisten tietoisuuden lisääminen ja käyttäytymisen muutos. Suurin tietoturvariski on tunnetusti yksittäisen ihmisen tietoinen tai tiedostamaton vastuuton toiminta.
Lohdutuksen sanasia
Ihminen on vastuullinen, järkevä ja pätevä, niin halutessaan. Omalla toiminnallamme voimme vähentää myös tekoälyn haittoja ja haasteita merkittävästi. Eettisellä omallatunnolla ja maltillisella asioihin perehtymisellä on aiempaa merkityksellisempi rooli nykymaailmassa.
Ihmisellä on edelleen paikka maailmankaikkeudessa, vieläpä kaiken tämän teknologian hallinnoijana. Kunhan jokainen muistaa ja jaksaa kantaa oman vastuullisen kortensa kekoon.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025100199128
