Tekoäly tarjoaa nopeita vastauksia, mutta sen kritiikitön käyttäminen opiskelussa voi johtaa virheellisen tiedon omaksumiseen. Erityisen ongelmallista on, jos auktoriteettiasemassa oleva asiantuntija välittää tekoälyn tuottamaa väärää tietoa eteenpäin. Perinteisellä oppimisella ja laajalla ammattitaidolla on siis edelleen paikkansa teknologistuvassa maailmassamme.
Jokainen meistä kohtaa tekoälyratkaisuja arjessaan, usein sitä tajuamatta. Tekoälyn hyödyntäminen ja siihen liittyvät haasteet ovat jatkuvasti esillä, mutta keskustelun keskiössä ovat erityisesti yleiskäyttöiset generatiiviset tekoälyjärjestelmät, kuten ChatGPT tai MS Copilot. Näitä järjestelmiä voi käyttää maksutta internetin kautta.
Kyseiset tietokoneohjelmat on koulutettu ”ymmärtämään” ja tuottamaan luonnollista kieltä – ei siis tietokoneiden ohjelmointikieliä vaan ihmisten puhumia kieliä. Ne eivät toimi itsenäisesti vaan rajatussa käyttöympäristössä käyttäjänsä ohjauksessa. Me ihmiset siis päätämme, mitä pyydämme niitä tekemään.
Tässä tekstissä tarkastellaan yhtä tekoälyn opiskelussa hyödyntämisen haastetta, joka on ollut harvemmin esillä. Jatkossa tekoäly-sanalla viitataan yleiskäyttöisiin generatiivisiin tekoälyjärjestelmiin.
Tekoäly näyttäytyy jokaiselle yksilöllisesti
Tekoälyn hyödyntämistavat ja haasteet riippuvat käyttäjän taustasta, tarpeista ja toimintaympäristöstä. Myös tekoälyn hyödyntämisestä huolestumisen syyt vaihtelevat yksilöiden välillä: esimerkiksi opiskelijoiden tavoitteet ja huolet saattavat ymmärrettävästi erota opetushenkilöstön vastaavista, ja lakiasiantuntijat kiinnittävät huomioita toisenlaisiin kysymyksiin kuin terveydenedistäjät.
Jotta tekoälyä voidaan käyttää tarkoituksenmukaisesti, turvallisesti ja eettisesti, käyttäjällä täytyy olla perustiedot sen mahdollisuuksista sekä halua kokeilla ja tutkia uutta.
Jotta tekoälyä voidaan käyttää tarkoituksenmukaisesti, turvallisesti ja eettisesti, käyttäjällä täytyy olla perustiedot sen mahdollisuuksista sekä halua kokeilla ja tutkia uutta.
Generatiiviset tekoälyjärjestelmät on koulutettu suurella datamäärällä vastaamaan niille asetettuihin tehtäviin. Käyttäjän syöttäessä kehotteen eli promptin, tekoäly mallintaa kielen ja tiedon rakenteita todennäköisyyksiin pohjautuen ymmärtämättä tuotoksensa asiasisällön oikeellisuutta. Sen tuottama sisältö vaihtelee eri kerroilla, vaikka kehote olisi sama. Tämän takia tekoäly voi myös tuottaa virheellistä tietoa eli hallusinoida. Käyttäjillä on keskenään erilaiset valmiudet tunnistaa tekoälyn tarjoaman tiedon oikeellisuus.
Kritiikitön tekoälyn käyttö vesittää oppimisen
Jos käyttäjällä ei ole pohjatietoja tekoälyltä kysymästään aihepiiristä, hän ei osaa arvioida saamansa vastauksen todenmukaisuutta ja käyttökelpoisuutta. Tekoälyn tuotoksiin kritiikittä uskomisessa piileekin arvaamattoman suuri eettinen riski.
Tekoälyn kritiikitön hyödyntäminen oppimistehtävien suorittamisessa voi johtaa virheellisen tiedon oppimiseen, välittämiseen ja käyttämiseen sekä oppimisen vähenemiseen. Tilanteen vakavuutta havainnollistaa ajatus terveysalan ammattilaisesta, jonka pätevyys perustuu kritiikittömään tekoälyn hyödyntämiseen.
Oppimistehtävän aihepiiriä tuntevalle, tehtävää tarkastavalle opettajalle virheellinen tieto kielii puutteista opiskelijan tiedonhakutaidoissa tai viitseliäisyydessä. Tehtävä todennäköisesti hylätään, sillä opiskelija on toiminut vilpillisesti eikä ole saavuttanut oppimistavoitteitaan. Jos tieto ei ole merkittävässä määrin virheellistä, opettaja saattaa hyväksyä tehtävän. Tällöin myös opiskelijan toimintatapa hyväksytään hiljaisesti.
Perinteistä oppimista tarvitaan edelleen
Tekoälyn käyttäminen opiskelussa voi johtaa paitsi virheellisen tiedon omaksumiseen myös siihen, että tietopohja ja osaaminen jäävät kapeiksi. Tämä heikentää ammattitaidon syvyyttä ja monipuolisuutta.
Virheellisen tiedon hyödyntäminen elämän päätöksissä voi olla turmiollista. Tilanne on astetta vakavampi, jos tekoälyn tuottamaa tietoa välitetään kritiikittä toisille ihmisille. Etenkin, jos esimerkiksi auktoriteettiasemassa oleva terveysalan asiantuntija välittää väärää terveystietoa asiakkaalleen. Pahinta on, jos ammattilaiset perustavat toimintansa tällaiseen tietoon.
Perinteinen opiskelu ei siis suinkaan ole muuttumassa tekoälyn vuoksi tarpeettomaksi. Jopa ulkoa oppimiselle on paikkansa, ja laaja alakohtainen tietopohja on edelleen tärkeää. Luotettavien tietolähteiden tunnistaminen ja tiedon oikeellisuuden arviointi ovat nykyään keskeisiä kansalaistaitoja, jotka mahdollistavat turvallisen tekoälyn kehittämisen ja hyödyntämisen. Yksilön osaamistarpeet näyttävät vain laajenevan teknologistuvassa maailmassamme.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025100199151
