Opinnäytetyö on ammattikorkeakouluopintojen laajin ja pitkäkestoisin yksittäinen oppimisprosessi. Monelle opiskelijalle se on myös täysin uudenlainen haaste. Opinnäytetyö edellyttää itsenäistä työskentelyä, projektinhallintaa, tiedonhakutaitoja ja usein kiinteää yhteistyötä työelämän kanssa. Samalla se on merkittävä osaamisen näyttämisen paikka, johon opiskelija tarvitsee tukea.
Tukea on tarjolla monessa muodossa. Opinnäytetyöprosessiin sisältyy pakollisia tilannekatsauksia eri vaiheissa sekä seminaareja, joissa opiskelija esittelee suunnitelmansa ja raporttinsa. Tällöin opiskelija saa palautetta niin opettajilta kuin toisilta opiskelijoilta, mikä tukee kirjallista raportointia ja käytännön toteutusta.
Opiskelijan edellytetään osallistuvan seminaareihin myös kuulijana. Näin hän pysyy mukana opinnäytetyöprosessissa, saa tietoa ja vertaistukea sekä voi tehdä havaintoja ilman oman esiintymisen jännitystä. Samalla opettaja voi seurata työn etenemistä ja tunnistaa mahdollisia tuen tarpeita
Seminaarien lisäksi opiskelijalle on tarjolla kaksi työkohtaista ohjauskertaa sekä viikoittaisia avoimia tukitapaamisia, joihin voi osallistua oman tarpeen mukaan.
Opiskelijan monet tukijat
Opinnäytetyöprosessin aikana opiskelijaa auttavat opettajien lisäksi monet muutkin tahot. Työn tilannut yhteistyökumppani tukee opiskelijaa omasta näkökulmastaan työn etenemisessä. Kaikki odotukset eivät aina kuitenkaan kohtaa. Työelämän tarpeet ja opinnäytetyölle asetetut pedagogiset vaatimukset voivat olla osittain ristiriidassa keskenään, mikä lisää ohjauksen tarvetta.
Vertaistuki tarjoaa opiskelijalle uusia näkökulmia, käytännön vinkkejä ja varmuutta omaan työskentelyyn. Seminaareissa, tukitapaamisissa ja epävirallisissa keskusteluissa kokemuksia voidaan jakaa yhdessä. Erityisen arvokkaita voivat olla opinnäytetyöprosessin jo läpikäyneiden opiskelijoiden näkemykset.
Tekoäly on noussut yhdeksi opinnäytetyöprosessin tukimuodoista. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi aiheen rajaamisessa, tekstin jäsentämisessä, kieliasun tarkistamisessa ja tiedonhaun tukena. Tekoäly ei kuitenkaan korvaa opettajan ohjausta, vaan täydentää sitä. Sen käyttö edellyttää myös kriittistä arviointikykyä sekä selkeää ohjeistusta.
Kun tuen tarve ja saatavuus eivät kohtaa
Vaikka tukea on tarjolla runsaasti, kaikki opiskelijat eivät löydä sen äärelle. Jos opiskelija ei esimerkiksi ole liittynyt opinnäytetyöprosessin oppimisalustalle, työn käynnistäminen voi viivästyä ja koko prosessi näyttäytyä vaikeasti hahmotettavana.
Vaikka tukea on tarjolla runsaasti, kaikki opiskelijat eivät löydä sen äärelle.
Opinnäytetyö tehdään 2–4 hengen ryhmissä, mutta sopivan ryhmän löytäminen ei aina ole helppoa. Vaikka ryhmän muodostamiseen on tarjolla erilaisia tukimuotoja, kuten keskustelupalstoja ja verkkotapaamisia, kaikki opiskelijat eivät välttämättä tiedä niistä.
Monelle opiskelijalle opinnäytetyö näyttäytyy aluksi laajana ja vaikeasti hahmotettavana kokonaisuutena. Tukea voi olla vaikea hakea, jos omaa tarvetta ei vielä tunnista, ja olennaisen tiedon löytäminen runsaasta tietomäärästä voi tuntua haastavalta.
Opiskelijoiden odotuksia ja kokemuksia tuesta
Ohjauksen hakeminen ei ole kaikille helppoa. Avun pyytämiseen voi liittyä häpeän tai epäonnistumisen tunteita. Aikuisopiskelija saattaa ajatella, että hänen pitäisi selvitä haasteista itsenäisesti. Oman osaamattomuuden näyttäminen voi tuntua epämukavalta, mikä nostaa kynnystä hakea tukea.
Myös opiskelijaryhmien tavoitteet voivat poiketa toisistaan merkittävästi. Yksi tähtää erinomaiseen arvosanaan, toinen taas opintojen mahdollisimman sujuvaan loppuunsaattamiseen. Tämä voi heijastua myös ohjauksen tarpeisiin.
Haasteita voi syntyä myös ohjauksen ajoituksessa. Opiskelijan tarve saada tukea voi olla akuutti, mutta opettajan seuraava vapaa ohjausaika vasta päivien tai viikkojen päässä. Tämä voi aiheuttaa turhautumista ja hidastaa työn etenemistä.
Opiskelijat antavat palautetta opinnäytetyöprosessista ja saamastaan ohjauksesta, mutta palaute käsitellään usein vasta prosessin päätyttyä. Tällöin siitä hyötyvät ensisijaisesti seuraavat opinnäytetyön tekijät, eivät enää palautteen antajat itse.
Yksilöllinen tuen tarve
Tuen tarve ei ole kaikilla opiskelijoilla samanlainen. Myös opettajan ja opiskelijan ja näkemys tarvittavan tuen määrästä voi olla keskenään erilainen. Osa opiskelijoista kokee saavansa liian vähän tukea, kun taas osa pärjäisi vähemmälläkin ohjauksella kuin mitä on tarjolla.
Tuen tarve ja halukkuus vastaanottaa sitä voivat vaihdella myös saman opinnäytetyöryhmän sisällä. Tämä voi vaikeuttaa yhteistä työskentelyä sekä viivästyttää tuen hakemista ja hyödyntämistä.
Opinnäytetyön ohjauksen kehittämisessä ei välttämättä ole kyse uusien tukimuotojen luomisesta. Olennaisempaa voi olla pohtia, miten jo olemassa oleva tuki tehdään opiskelijalle näkyväksi, helposti saavutettavaksi ja oikea-aikaiseksi. Opiskelija ei aina tarvitse lisää ohjausta. Sen sijaan hän tarvitsee kokemuksen siitä, ettei jää yksin silloin, kun epävarmuus, kysymykset tai työn etenemisen haasteet nousevat esiin.
Kirjoittajat
Mari Pulkkinen
Lehtori Diakonia-ammattikorkeakouluTitta Riihimäki
Lehtori Diakonia-ammattikorkeakoulu

