Hyppää sisältöön
Piirroskuva kolmesta tietokoneesta, joiden välissä kulkee kuvioita.

Strateginen digikyvykkyys ja tekoäly koulutuksen kivijalkana

Anna-Kaisa Kiiski

Korkeakoulun menestys ja vaikuttavuus osaajien kouluttamisessa edellyttää teknologisen infrastruktuurin ja inhimillisen osaamisen saumatonta liittoa. Digitaalinen transformaatio ei ole vain työkalujen päivitystä, vaan strategista kyvykkyyttä uudistaa toimintatapoja datan ja tekoälyn avulla. Tämä blogi tarkastelee Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) polkua kohti älykkäämpää ja vaikuttavampaa oppimisyhteisöä.

Korkeakoulusektori on perinteisesti digitalisoitunut asteittain, mutta viime vuosien kehitys on tehnyt digitaalisesta transformaatiosta organisaatioiden elinehdon ja keskeisen kilpailuedun. Digitaalisella transformaatiolla tarkoitetaan toimintatapojen ja prosessien perusteellista uudelleenkeksimistä digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen (Vantila, 2024, s. 2). Diakissa tämä kehitys on liitetty osaksi kokonaisuutta, jonka tavoitteena on henkilöstön ja opiskelijoiden kyvykkyyksien ja osaamisen vahvistaminen.

Tekoäly on arjen sujuva työpari

Vuoden 2026 toimenpideohjelmassa tekoäly nähdään luontevana osana suunnittelua, tiedonhakua ja sisällöntuotantoa. Tämä on tarkoittanut uusien turvallisten tekoälytyökalujen, kuten Microsoft Copilot, Gemini ja NotebookLM, testaamista ja käyttöönottoa. Osa niistä on jatkossa henkilöstön ja opiskelijoiden työvälineitä. Tavoitteena on, että tekoäly ei ole erillinen lisä, vaan arjen sujuva työpari koko yhteisölle.

Tutkimukset osoittavat, että generatiivisen tekoälyn hyödyntämisosaaminen on kriittinen tulevaisuuden työelämätaito, joka tukee myös yksilöllistä oppimista (Kaapu, 2025, s. 2). Opiskelijat käyttävät tekoälyä erityisesti ideoinnin, luovien prosessien ja tiedon lisäämisen apuna. Tätä kehitystä tuetaan tekoälyn käyttöön opastavilla AI-varteilla ja käytännönläheisillä koulutuksilla, jotta jokainen löytää omaan työhönsä sopivat tavat hyödyntää teknologiaa.

Korkeakoulujen on kyettävä vastaamaan globaaliin kilpailuun ja jatkuvan oppimisen tarpeeseen sujuvoittamalla työtä ja uudistamalla prosesseja digitaalisista lähtökohdista.

Digitaalinen transformaatio vaatii kulttuurin muutosta

Digitaalisen maturiteetin eli kyvykkyyden saavuttaminen ei ole vain tekninen kysymys, vaan se kytkeytyy vahvasti organisaatioon, teknologiaan ja kulttuuriin (Vantila, 2024, s. 15). Korkeakoulujen on kyettävä vastaamaan globaaliin kilpailuun ja jatkuvan oppimisen tarpeeseen sujuvoittamalla työtä ja uudistamalla prosesseja digitaalisista lähtökohdista. Tulevaisuuden visioissa tekoäly voi parhaimmillaan toimia oppimisen personoijana ja tukea uudenlaisia, monimuotoisia oppimisympäristöjä (Aalto ym., 2023, s. 14).

Suomalaisessa korkeakoulupoliittisessa keskustelussa on kuitenkin esitetty kriittisiäkin huomioita siitä, miten digitalisaatio ja datafikaatio voivat kääntää huomion rakenteista opiskelijan henkisen kapasiteetin jatkuvaan optimointiin ja tehostamiseen (Suoranta ym., 2024, s. 1). Tämän vuoksi Diak haluaa varmistaa, että digikyvykkyyden vahvistaminen palvelee ennen kaikkea laadukasta sote-alan asiantuntijuutta ja inhimillistä kohtaamista. Eettinen ja hallittu tekoälyn käyttö on osa vastuullista strategista johtamista.

Kohti inhimillistä teknologiaa

Digitaalinen transformaatio ei ole päämäärä itsessään, vaan se on väline, jolla voidaan rakentaa korkeakoulun tulevaisuutta. Suurin onnistuminen ei mitata vain uusien järjestelmien määrässä, vaan siinä, kuinka luontevasti tekoäly ja digitaaliset ratkaisut palvelevat opettajien ja opiskelijoiden arkea.

Kun rutiinit automatisoidaan ja tieto on helposti saavutettavissa, vapautuu asiantuntijoiden arvokkain resurssi – aika – olennaiseen: sote-alan asiantuntijuuden syventämiseen ja aitoon inhimilliseen vuorovaikutukseen. Strateginen digikyvykkyys onkin lopulta lupaus siitä, että myös korkeakoulu on valmis kehittymään ja uusiutumaan yhdessä muuttuvan maailman mukana.

Lähteet

Aalto, T., Japola, V., Jutila, J., Niemi-Grundström, M., & Uusitalo, P. (2023). Tekoäly Suomen yliopistokentällä 2040. Julkaisematon käsikirjoitus. Tampereen yliopisto.

Kaapu, L. (2025). Generatiivinen tekoäly osana opintoja: Opiskelijoiden kokemuksia generatiivisen tekoälyn käytöstä opinnoissa. Opinnäytetyö, ylempi AMK. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Saatavilla 23.3.2026 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/886903/Kaapu_Laura.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Suoranta, J., Teräs, M. & Teräs, H. (2024). Koulutus digitalisaation vallassa? Kohti data- ja algoritmiohjattua korkeakoulutusta. Tiede & edistys, 49(1–2). Saatavilla 23.3.2026 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/864965/Koulutus_digitalisaation_vallassa_Kohti.pdf?sequence=1

Vantila, V. (2024). Digitaalinen transformaatio suomalaisissa korkeakouluissa. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Saatavilla 23.3.2026 https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_95523

Kirjoittajat

Anna-Kaisa Kiiski

Talous- ja hallintojohtaja
Kuvaaja Sirpa Anundi
URN-osoite:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601092414
Viittaaminen:

Kiiski, A-K. (9.4.2026). Strateginen digikyvykkyys ja tekoäly koulutuksen kivijalkana. Dialogi.  https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601092414

Lisenssi:

Jaa artikkeli