Hyppää sisältöön

Semanttinen alimääräytyminen kommunikaatiossa

Juhani Toivanen

Kommunikaatiossa, virallisessa organisaatiotiedottamisessa ja epävirallisessa kahvipöytäkeskustelussa, tuodaan tiettäväksi monenlaisia asioita. Usein kuulijalle ei tule oikein selväksi, mitä esitetyt asiat todellisuudessa tarkoittavat. Käytetyt lauseet ovat semanttisesti alimääräytyneitä.

Ravintola- ja saunailloissa kerrotut tarinat ja niiden todenperäisyydet kannattanee jättää omaan arvoonsa. Entä asemansa puolesta oletettavasti auktoriteettia omaavan henkilön informaatiota sisältävät kommentit – ovatko ne luotettavampia?

Semanttinen alimääräytyminen

Martínez‐Manrique ja Vicente (2005) toteavat:

According to the thesis of semantic underdetermination, most sentences of a natural language lack a definite semantic interpretation.

Semanttisen alimääräytymisen oletuksen mukaan suurimmalta osalta luonnollisen kielen lauseilta siis puuttuu täsmällinen semanttinen tulkinta. Middleton (2004) täsmentää:

A sentence type is semantically underdetermined if it is not semantically associated with a truth-evaluable proposition independent of context construed in a broad way, including but not limited to factors such as the beliefs, intentions, and purposes of the conversational participants. 

Lauseen tarkkaa tai varsinaista sisältöä ei siis voi päätellä vain lauseen sisältämistä lingvistisistä elementeistä. Tulkintaan tarvitaan tietoa esimerkiksi ajan ja paikan kontekstista sekä sanojan aikomuksista ja uskomuksista.

Semanttisen alimääräytymisen oletuksen mukaan suurimmalta osalta luonnollisen kielen lauseilta siis puuttuu täsmällinen semanttinen tulkinta.

Niinkin yksinkertainen ilmaus kuin ”Tämä on sitten pääjohtajan talo” on semanttisesti alimääräytynyt. Sille voi olla ainakin seuraavat tulkinnat:

Talo, jossa pääjohtaja asuu.

Pääjohtajan johtama työpaikka.

Pääjohtajan sangen itsevaltaisin ottein johtama työpaikka.

Buchanan (2010) tarjoaa seuraavan esimerkin:

An hour before the party is to begin, Tim asks Chet ‘Are we ready to rage?’ ‘So bro’, Chet responds, ‘We are totally ready. The living room totally looks like a pirate ship. The strobe lights are up. Every beer is in the bucket. I just need to find an eye patch to wear with this pirate hat.’

Mihin ilmaus every beer tarkkaan ottaen viittaa tässä? Tulkinta on vain näennäisen selvä. Sanan merkitys on semanttisesti alimääräytynyt.  Sanalla on ainakin seuraavat kontekstuaaliset tulkinnat: kaikki ostetut oluet, kaikki tarjottavat oluet, kaikki kylmässä olevat oluet, kaikki merirosvoteemaoluet.

Esimerkki saattaa kuulostaa saivartelulta, mutta semanttinen alimääräytyminen olisi kriittistä, jos olisi tiedossa, että jossakin olutpullossa on terveydelle akuutisti vaarallista ainetta.

Semanttinen määräytyminen koskee seuraaviakin yksinkertaisia lauseita:

She is old.

That car is fast.

They are rich.

Esitetyt ominaisuudet saattavat olla totta suhteessa johonkin vertailuryhmään – mutta mihin? Ilman tietoa tästä semanttinen sisältö jää varsin epämääräiseksi.

Seuraavakin informaatio on semanttisesti alimääräytynyt:

Illalla miehille tuli raju riita, ja lopulta toinen heistä tempaisi aseen ja laukaisi sen.

Kielellisen informaation perusteella ei voi täsmällisesti (esimerkiksi esitutkinnan kannalta pätevästi) päätellä, mitä tapahtui.

Tiedottaminen ja epätiedottaminen

Kuvitellaan tilanne, jossa työpaikalla velloo huhuja lomautuksista  ja irtisanomisten uhka leijuu ilmassa. Pääjohtaja toteaa:

Osaston X työntekijöiden irtisanominen on noussut esille strategiakeskusteluissa.

Osaston X työntekijöiden parissa tiedotus saa oletettavasti aikaan shokkireaktion. Pääjohtajan kommentti on kuitenkin semanttisesti alimääräytynyt. Se voidaan tulkita usealla tavalla:

  1. Osaston X työntekijät irtisanotaan.
  2. Ainakaan osaston X työntekijöitä ei irtisanota.
  3. Osa osaston X työntekijöistä irtisanotaan.
  4. Osaston X työntekijöiden irtisanomista ehdotettiin, mutta siihen ei päädytty.
  5. Osaston X työntekijöiden irtisanomista ehdotettiin, mutta siihen tuskin päädytään.
  6. Osaston X työntekijöiden mahdollisesta irtisanomisestakin keskusteltiin, mutta mitään päätöksiä ei tehty.

Pääjohtajan lausuman sisältö ei sanoja tutkimalla aukene. Kyynis-strateginen tarkoitus viestillä saattaa olla työntekijöiden, myös ja nimenomaan osasto X:n työntekijöiden, varpaillaan pitäminen.

Toisenlaisen esimerkin voisi tarjota työntekijöille suunnattu vuosikatsaus, joka alkaisi  lauseella:

Minulla on firman kannalta nyt hyviä uutisia.

Odotukset lienevät kuulijoiden keskuudessa positiiviset. Kriitikko saattaa miettiä, mihin ”firma” tässä tarkkaan ottaen viittaa. Tiedote jatkuu:

Liikevaihto on kolminkertaistunut ja voitto kaksinkertaistunut. Uusia rekrytointeja emme ole tehneet. Tämä viittaa siihen, että erittäin hyvää tulosta voidaan tehdä nykyisellä työntekijämäärällä. Mutta onko meillä siis jopa ylikapasiteettia? Olisiko rationalisointi nyt ajankohtaista? Saisimmeko aikaan saman vähemmälläkin väellä?

Joskus organisaation tiedottaminen voi toteutua epätiedottamisena.  Voidaan sanoa paljonkin, mutta tulkinnat jäävät ilmaan. Kaikki (tai ei mikään) on mahdollista. Kyse on strategisesta viestinnästä parhaimmillaan – tai pahimmillaan.

Lähteet

Buchanan, R. (2010). A Puzzle About Meaning and Communication. Noûs 44(2), 340–371.

Martinez-Manrique, F. & Vicente, A. (2005). Semantic Underdetermination and the Cognitive Uses of Language. Mind and Language 20(5): 537–558.

Middleton. K. (2004). Concepts and consequences of semantic underdetermination. Syracuse University, Department of Philosophy.

Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025090494467

Kirjoittajat

Kuvaaja Sirpa Anundi
URN-osoite:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025090494467
Lisenssi:

Jaa artikkeli