Jokaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus onnistua opinnoissaan ilman, että oppimisympäristö muodostaa esteitä. Mitä on huomioitava digitaalisten oppimisympäristöjen ja kurssialueiden suunnittelussa niin opiskelijoiden kuin pedagogiikan näkökulmista? Blogi yhdistää näkövammaisen opiskelijan ja erityisopettajan huomiot.
Monen opiskelijan opinnot koostuvat pitkälti verkkotyöskentelystä. Suurin osa opinnoista tapahtuu tietokoneella, ja siksi digitaaliset oppimisympäristöt ovat keskeisessä roolissa päivittäisessä työskentelyssä. Jotta opiskelu on saavutettavaa myös esimerkiksi näkövamman kanssa eläville, on tärkeää huomioida verkkotyökalujen ja -alustojen saavutettavuus. Näkövamma ei määrittele opiskelijaa, mutta vaikuttaa siihen, millaisia ratkaisuja opiskelija tarvitsee, jotta hän voi käyttää sähköisiä oppimisympäristöjä sujuvasti ja yhdenvertaisesti. Usein juuri pienet teot, ovat merkitykseltään suurimpia.
Erityisopettaja näkee päivittäin, kuinka nämä pienet teot rakentavat suuren eron. Selkeä ja looginen opintojakson rakenne sekä kurssialue tukevat opiskelijoita monin tavoin: korkeakouluopintonsa juuri aloittavia, hahmottamisen haasteista kärsiviä, itseohjautuvuudessa tukea tarvitsevia sekä opiskelijoita, joille opetuskieli ei ole äidinkieli. Hyvin jäsennelty kokonaisuus vähentää kuormitusta, madaltaa aloituskynnystä ja auttaa opiskelijaa etenemään varmemmin. Nämä ratkaisut auttavat kaikkia oppijoita, eivät vain heitä, joilla on näkövamma, oppimisvaikeuksia tai muita yksilöllisiä tarpeita. Saavutettavuus on osa korkeakoulun jokapäiväistä toimintaa ja opetuksen laatua.
Opiskelijan näkökulmasta selkeä rakenne on oppimisen perusta
Diakonia-ammattikorkeakoulun Moodle-pohjaisessa Diakle-oppimisympäristössä selkeä rakenne on erityisen tärkeä niille opiskelijoille, jotka käyttävät opinnoissaan näppäimistöä ja ruudunlukijaa. Näkövammainen opiskelija navigoi kurssialuetta kokonaan näiden välineiden varassa, mikä tekee rakenteesta, jäsentelystä ja teknisistä valinnoista ratkaisevan tärkeitä.
Selkeä ja looginen opintojakson rakenne sekä kurssialue tukevat opiskelijoita monin tavoin.
Ruudunlukijaa käyttävän opiskelijan näkökulmasta kurssialueen selkeys tarkoittaa sitä, ettei materiaaleja ole koottu yhdelle loputtoman pitkälle sivulle. Sen sijaan sisältö etenee pienissä, harkitusti jäsennellyissä kokonaisuuksissa. Kun opintojakson osiot on rakennettu loogisesti, ruudunlukija pystyy ohjaamaan käyttäjää selkeästi: opiskelijan on huomattavasti helpompi hahmottaa, missä kohtaa opintojaksoa hän on ja mitä seuraavaksi tulee tehdä.
Myös otsikointien tekninen toteutus vaikuttaa suuresti ruudunlukijan käytettävyyteen. Kappaleita tai pitkiä tekstiosuuksia ei tulisi merkitä otsikoiksi. Lisäksi tekstin sisään upotetut linkit ovat ruudunlukijalle haastavia, koska ne eivät erotu muusta tekstistä. Saavutettavin ratkaisu on listata kaikki oppimateriaalilinkit kurssialueen loppuun selkeänä listana, kukin omalla rivillään. Lisäksi on hyvä merkitä erikseen, omille riveilleen, ne sivut tai luvut, jotka opiskelijan tulee oppimateriaaleista opintojaksolla lukea. Rivinvaihtojen käyttöä ei tarvitse pelätä, vaan päinvastoin, ne selkeyttävät rakennetta ja auttavat ruudunlukijaa hahmottamaan sisällön.
Etäluennot ovat osa opiskelijan arkea, mutta käytänteet Zoom-linkkien sijoittelussa vaihtelevat suuresti. On hyvä, kun Diakle-oppimisympäristössä opintojaksolla käytettävälle Zoom-linkille luodaan oma sivunsa, jolloin linkki löytyy nopeasti ja helposti kurssialueen sisällysluettelosta. Näppäimistöllä navigoivalle opiskelijalle hankalin on Zoom-linkki, joka on piilotettu kymmensivuisen johdantotekstin keskelle ilman otsikointia tai keskustelukanavat-elementin alapuolella. Tällöin linkkiin osuminen sokeana on nopeasti varsinaista hakuammuntaa.
Tentit ovat tärkeä osa opiskelijan arkea, ja saavutettavuus on niiden onnistumisessa keskeistä. Näkövammainen opiskelija voi suorittaa tentin tietokoneella ruudunlukijan avulla, ja siksi sähköisissä tenteissä tulee sallia kuulokkeiden ja ruudunlukuohjelman käyttö. Diakissa onkin käytetty järjestelmiä, jotka mahdollistavat esimerkiksi NVDA-ruudunlukijan käytön. Jos opiskelija käyttää henkilökohtaista avustajaa, tentti järjestetään erillisessä tilassa, jotta avustaja voi lukea kysymykset ääneen häiritsemättä muita.
Myös tehtävien selkeys on tärkeää. Esimerkiksi monivalintatehtävissä tehtävänannon tulisi kertoa selkeästi, että kyseessä on monivalintatehtävä ja että vastaukseksi voikin valita useamman vaihtoehdon. Näin opiskelija, joka ei näe tehtävänantoa, ymmärtää, miten tehtävä ratkaistaan.
Nämä eivät ole suuria teknisiä uudistuksia, mutta niiden vaikutus on opiskelijalle merkittävä.
Erityisopettajan näkökulmasta saavutettavuus alkaa suunnittelusta
Pedagogisesta näkökulmasta Universal Design for Learning -periaatteet (CAST, 2024) muistuttavat, että oppimisympäristöt tulisi rakentaa alusta asti monenlaisille oppijoille. Kun opintojakso ja kurssialue on selkeästi rakennettu, kaikki hyötyvät.
Saavutettavuus ei kuitenkaan ole vain pedagoginen periaate, vaan myös tekninen velvoite. EU:n saavutettavuusdirektiivi (EU 2016/2102) ja WCAG 2.1 -ohjeistukset (2018) korostavat, että navigoinnin, ymmärrettävyyden ja teknisen toimivuuden on oltava kohdallaan. Teknisesti saavutettava sivu on vähimmäistaso, ei lopputavoite.
Yksilölliset opintojärjestelyt ja viime kädessä opettajien maalaisjärjen käyttö varmistavat, että opinnot voidaan suorittaa yhdenvertaisesti ja ilman turhia esteitä.
Saavutettavuus on yhdenvertaisuutta
Saavutettavuus rakentaa yhdenvertaista korkeakoulua. Kun saavutettavuus huomioidaan jo suunnittelupöydällä, opiskelija kokee olevansa tervetullut, osaava ja osallinen. Digitaalinen saavutettavuus ei ole lisäosa, vaan tapa tehdä laadukasta pedagogiikkaa ja rakentaa oppimisympäristö, jossa kaikilla on mahdollisuus onnistua.
Lähteet
- CAST. (2024). Universal Design for Learning Guidelines Version 3.0. https://udlguidelines.cast.org/
- Euroopan unioni. (2016). Direktiivi (EU) 2016/2102 julkisen sektorin verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta.
- WCAG. (2018). Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.1, suomeksi Verkkosisällön saavutettavuusohjeet. https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/fi/digipalvelulain-vaatimukset/wcag-21-lain-vaatimukset
Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251203114007
- Tutustu NVDA-ruudunlukuohjelmaan lyhyen videon kautta.
