Kansainvälistä rippukoulututkimusta on tehty yhteistyössä jo kolmen vuosikymmenen ajan. Rippikoulututkimusverkosto tarjoaa mahdollisuuden edistää alan tutkimusta, saada kansainvälisiä yhteyksiä ja ulottaa tutkimustuloksia myös osaksi opetusta. Kansainvälinen rippikoulututkimusverkosto kokousti Berliinissä lokakuussa.
Kansainvälisen rippikoulututkimusverkoston seitsemän maan yhteistyötä toteutettu ensimmäinen tutkimus julkaistiin vuonna 2010 (Schweitzer ym., 2010). Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) on verkoston ainoa alusta asti mukana ollut suomalainen korkeakoulujäsen. Diakin lehtoreita on ollut mukana kirjottamassa vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita ja julkaisujen toimituskunnassa. Viimeisin yhdeksän maan kesken toteutettu tutkimus julkaistiin vuonna 2024 (Ilg ym., 2024). Tämän jälkeen on ideoitu muun muassa Uskonto, Katsomus ja Kasvatus -julkaisuun englanninkielinen rippikoulututkimusaiheinen teemanumero, joka ilmestyy loppukesästä 2027.
Rippikoulututkimusverkoston ytimessä sitoutunut tutkijajoukko
Erityisesti Saksan, Suomen, Sveitsin ja Unkarin rippikoulututkijat ovat vuodesta toiseen ottaneet osaa tutkimusverkoston työskentelyyn. Verkosto on vaatinut muun ohessa tutkijoiden omaa ajallista ja rahallista panostusta. Se kertoo sitoutumisesta tutkimukseen, vaikka oma rahallinen ja ajallinen panostus ei voikaan olla lähtökohta nyt jo pian 30 vuotta jatkuneelle kansainväliselle yhteistyölle. Rahoitushaasteiden ja henkilöiden muuttuneiden työnkuvien vuoksi osa alussa mukana olleista maista onkin joko tippunut pois tai on mukana vain löyhästi.
Tutkimusverkosto järjestää etätapaamisia tarpeen mukaan. Myös kasvokkaiset tapaamiset ja mahdollisuudet vaihtaa kuulumisia rennossa ympäristössä ovat verkostolle ensiarvoisen tärkeitä. Samalla lisätään keskinäistä luottamusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta toisten verkostossa mukana olevien kanssa. Nämä siteet ovat merkittäviä hetkiä tutkimusverkoston jatkuvuuden kannalta.
Rippikoulututkimuksen ja -verkoston merkitys
Rippikoulututkimukset osoittavat rippikoulun positiivisen merkityksen nuorelle monella tasolla ja se ilmenee rippikoulujen tasaisessa suosiossa vuodesta toiseen. Tutkimustuloksia käydään läpi myös Diakin kirkon alan opinnoissa. Rippikoulukokemukset kannattelevat jopa siihen pisteeseen, kun aikuiseksi kasvava nuori tekee päätöksen korkeakouluun hakeutumisesta. Moni Diakin kirkon alan opiskelija kertoo alalle hakeutumisen syiksi positiivisen rippikoulukokemuksen ja sen jälkeiset vuodet rippikoulujen isostoiminnassa mukana olemisesta. (Reimann, 2025, s. 267–268.)
Rippikoulututkimukset osoittavat rippikoulun positiivisen merkityksen nuorelle monella tasolla ja se ilmenee rippikoulujen tasaisessa suosiossa vuodesta toiseen.
Suomalaiselle korkeakoululle rippikouluverkosto tarjoaa mahdollisuuden kansainväliseen yhteistyöhön. Tutkimusverkostoon kuuluu myös Kirkkohallitus. Tämä tarjoaa korkeakoululle vahvan yhteyden myös merkittävän kotimaisen kirkollisen toimijan kanssa.
Tutkimusyhteistyötä tehdään koko verkoston kesken, pienemmissä ryhmissä sekä kahdenvälisesti. Työelämäyhteistyön merkitys korostuu tutkimusvaiheessa, sillä aineistot kerätään poikkeuksetta seurakunnilta ja rippikouluja tekeviltä järjestöiltä. Tutkimustulokset jalkautetaan seurakuntiin, jolloin ne ovat osa seurakuntien toiminnan kehittämistä ja vahvistavat työntekijöiden osaamista. Tutkimusverkoston jäsenten kautta olisi mahdollista järjestää myös opiskelijavaihtoja korkeakoulujen välille.
Kansainvälisessä rippikoulututkimusverkostossa mukana oleminen tarjoaa myös mahdollisuuden olla rippikouluun liittyvän tutkimuksen ja kehittämisen etujoukoissa. Kansainväliset rippikoulututkimukset ohjaavat esimerkiksi parhaillaan valmistelussa olevaa uutta rippikoulusuunnitelmaa. Rippikoulusuunnitelma on evankelis-luterilaisen kirkon virallinen dokumentti, joka ohjaa rippikoulujen toteutusta seurakunnissa ja järjestöissä. Rippikoulusuunnitelman luonne on seurakuntia sitova.
Kohti uutta tutkimuskierrosta
Tutkimusverkoston Berliinin kokouksen konkreettinen anti on seuraavan tutkimuskierroksen toteuttaminen neljän osallistujamaan kesken. Määrällisen tutkimuksen toteuttamisen lisäksi suunnitelmissa on seuraavaksi ”kaivautua hieman syvemmälle” ja kerätä myös laadullista tutkimusaineistoa rippikoulusta. Keskusteluissa nostettiin esille esimerkiksi nuorten hyvinvointi ja rippikouluun osallistumisen vaikutukset siihen.
Suomessa rippikouluista kerätään jo nykyisellään vuosittain määrällistä tutkimusaineistoa, jonka seurauksena mahdollisuudet aineiston keräämiseen ovat jo olemassa ja tutkimusyhteydet seurakuntiin ovat toimivia. Määrällisen aineiston analyysin tuloksia on myös mahdollista verrata THL:n kouluterveyskyselyn kanssa (kts esim. Helenius, 2025). Tutkimusasetelman laadullisen näkökulman toteuttaminen antaa lisäksi tärkeää uutta tietoa nuorten elämästä, kuten hyvinvointiin liittyvistä huomioista nuoren oman äänen kautta. Laadullisia tutkimustuloksiakin voidaan peilata aineistoa laajempaan nuorten joukkoon. Tämä on seurausta sille, ettei rippikoulusta puhuttaessa olla marginaaleissa, vaan ilmiössä, joka koskettaa merkittävää osaa 14–15-vuotiaita nuoria joka vuosi.
Tutkimus tulee valmistuttuaan olemaan hyödyllinen myös kirkon alan opintojaksoilla. Tutkimustuloksien hyödynnettävyys ulottuu kirkon alan lisäksi myös sosiaali- ja terveysalalle.
Lähteet
Helenius, J., Kivimäki, H., & Luopa, P. (2025). Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2025. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025091596210
Ilg, W., Hees, M., Hellas, E., Sæbø Rystad, L., Schlag, T., & Simojoki, H. (toim.), Developing Confirmation Work in Europe – Empirical Findings and Perspectives for Post-Pandemic Times. The Third International Study. Gütersloher Verlagshaus.
Reimann, I. (2025). Alle 30-vuotiaiden kirkon työntekijöiden arvot ja kokemukset kirkosta työnantajana. Teoksessa M. Valtonen & J. Porkka (toim.), Motivaatio kirkon työhön (s. 254–298.) Suomen ev.-lut. kirkon tutkimusjulkaisuja 149. Kirkon tutkimus ja koulutus.
Schweitzer, F., Ilg, W., & Simojoki, H. (toim.), Confirmation Work in Europe – Empirical Results, Experiences and Challenges. A Comparative Study in Seven Countries. Gütersloher Verlagshaus.
