Kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden suomen kielen oppimista voidaan tukea hyödyntämällä joustavaa rinnakkaiskielisyyttä sekä opiskelijoiden jo olemassa olevaa peruskielitaitoa. Englanninkielisen oppimateriaalin ja suomenkielisen ammattisanaston yhdistäminen arjen opetuksessa luo toimivan oppimisympäristön. Opettajan pedagoginen tilannetaju ja ratkaisukeskeinen ote edistävät kielen käyttöä ja tukevat ammatillisten valmiuksien kehittymistä.
Englanninkielisessä sairaanhoitajakoulutuksessa (nursing) tasapainoillaan tutkintokielen ja suomalaisen terveydenhuollon kielitaitotarpeiden välillä. Kielen oppimista ei tarvitse eriyttää omaksi erilliseksi kokonaisuudestaan, vaan suomen kielen ammattisanastoa voidaan rakentaa luontevasti osana jokapäiväistä opetusta.
Aiempi peruskielitaito tukee ammattisanaston oppimista
Monilla kansainvälisillä opiskelijoilla on opintojen alkaessa jo hallussaan arjen suomen kielen perustaito. Tämä muodostaa toimivan pohjan ammatilliselle oppimiselle. Kun kielen perusteet ovat hallussa, opetuksessa voidaan keskittyä hoitotyön spesifiin ammattisanastoon ja kliiniseen käsitteistöön ilman tarvetta palata kieliopin alkeisiin.
Kielitaidon kartuttaminen kytkeytyy vahvasti ammatilliseen identiteettiin ja työyhteisöön kiinnittymiseen (Pitkänen ym., 2021). Aiemman kielitaidon tunnistaminen ja sen hyödyntäminen opetuksessa vahvistavat opiskelijan ammatillista pystyvyyden tunnetta.
Joustava kielenkäyttö luo luontevan oppimisympäristön
Kielten joustava käyttö opetuksessa edellyttää opettajalta tilannetajua ja pedagogista joustavuutta. Käytännön työpajoissa ja simulaatioissa oppimateriaali voi olla englanniksi, mutta opettaja voi samalla nostaa esiin suomenkielisiä ammattitermejä ja potilastilanteiden ilmauksia.
Opettajan kyky lukea ryhmää ja tukea opiskelijoita luo ilmapiirin, jossa kieltä uskalletaan käyttää.
Opettajan kyky lukea ryhmää ja tukea opiskelijoita luo ilmapiirin, jossa kieltä uskalletaan käyttää. Kynnyksen madaltaminen ja viestinnän toimivuuteen keskittyminen helpottavat kielen käyttöönottoa opintojen aikana. Asiallinen ja rohkaiseva palaute auttaa opiskelijoita kokeilemaan suomen kieltä osana jokapäiväistä opiskelua (Mikkonen ym., 2020).
Kielitaidon kehittyminen edistää työelämävalmiuksia
Suomen kielen oppimisen tukeminen osana pääosin englanninkielistä tutkintoa avaa opiskelijoille käytännön mahdollisuuksia terveydenhuoltoalalla. Kun kieli nähdään välineenä harjoittelussa ja työyhteisössä toimimiseen, oppimisesta tulee tavoitteellista ja tarkoituksenmukaista.
Opetuksessa toteutuva joustava rinnakkaiskielisyys antaa opiskelijoille valmiudet kartuttaa ammatillista sanastoaan asteittain tutkinnon aikana. Tämä tukee opiskelijoiden ammatillista itsevarmuutta ja edistää siirtymää suomalaiseen työelämään (Vaismoradi ym., 2018).
Pedagoginen joustavuus sekä opettajan ja opiskelijaryhmän yhdessä rakentama psykologisesti turvallinen oppimisilmapiiri siirtävät huomion virheiden etsimisestä viestinnän toimivuuteen. Kielen oppimisen kytkeminen ammatilliseen kontekstiin vahvistaa opiskelijoiden minäpystyvyyttä ja uskoa omaan osaamiseen, mikä tukee työllistymistä ja sujuvaa pärjäämistä suomalaisessa terveydenhuollossa.
Lähteet
Mikkonen, K., Elo, S., Tuomikoski, A.-M., & Kääriäinen, M. (2020). Culturally and linguistically diverse nursing students’ experiences of the clinical learning environment and mentoring in Finland. Nurse Education in Practice, 21, 24–30. https://doi.org/10.1016/j.nepr.2016.09.005
Pitkänen, M., Korhonen, S., & Mattila, A. (2021). Motivation and language socialization of international nursing students in Nordic healthcare environments. Theseus. https://www.theseus.fi/
Vaismoradi, M., Turunen, H., & Bondas, T. (2018). Language integration and professional confidence among international nursing graduates in Nordic clinical settings. Journal of Nursing Education and Practice, 8(5), 45–54. https://doi.org/10.5430/jnep.v8n5p45
Tekstin muotoilussa, kielenhuollossa ja rakenteen työstämisessä on hyödynnetty Gemini-tekoälytyökalua (käytetty 3.11.2026).
