Ammattikorkeakoulussa verkko-opiskelu tarjoaa joustavuutta ja vapautta, mutta se asettaa myös uusia haasteita yhteisöllisyydelle ja vuorovaikutukselle. Erityisesti sosionomikoulutuksessa – alalla, jossa ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot ovat toiminnan ytimessä – on kriittisen tärkeää, että opiskelijat tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi myös ruutujen takana. Tämä mahdollistaa paremmin sekä opintoihin kiinnittymisen että ammatillisen kasvun tukemisen vuorovaikutusalalla.
Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) tutkintoon johtavassa verkko-opinnoissa on panostettu ryhmän vuorovaikutukseen (Kylä-Setälä, 2026) ja rakennettu monenlaisia opiskelijaa tukevia ja ryhmäyttäviä tukimuotoja. Näistä yksi on kotiryhmämalli (Nieminen, 2026) Kotiryhmämallin ohella Diakissa sosionomien verkko-opiskelijaryhmän arkea ja tunnelmia on selvitetty ryhmänohjaustunneilla säännöllisellä pulssikyselyllä.
Miksi opiskelijoiden kuuleminen verkossa on tärkeää?
Osa opiskelijan tukea ja huomioimista ovat läsnäolo ja kuulumisten kysyminen. Tutkimuksessa on todettu, että läsnäololla on suuri merkitys verkko-opiskelun yhteisöllisyyden kokemukseen. Läsnäolo opetuksessa, sosiaalisen läsnäolo ja tiedollinen läsnäolo ovat keinoja, joiden avulla reaaliaikaiseen verkko-opiskeluun voidaan tuottaa yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden rakentaminen edellyttää hyvää pedagogista suunnittelua ja sitä, että pienryhmien toiminta ja valmennus ovat osa verkko-opiskelun prosessia. On tärkeää, että opetusläsnäoloa toteutetaan yhdessä opettajan ja opiskelijoiden kesken. (Timonen, 2025).
Sosionomiksi opiskeleville ryhmä ja vertaistuki ovat suuri voimavara. Kun luomme rakenteita yhteiselle läsnäololle ja opiskelijoiden kuulemiselle, vahvistamme samalla heidän osallisuuttaan, keskinäistä luottamustaan ja ammatillista kasvuaan.
Tutkimuksessa on todettu, että läsnäololla on suuri merkitys verkko-opiskelun yhteisöllisyyden kokemukseen.
Pulssikysely jatkuvan tilannekuvan rakentajana
Diakissa on kehitetty opiskelijoiden hyvinvoinnin ja ilmapiirin kartoittamiseen Mentimeter-ohjelmalla toteutettava pulssikysely. Anonyymi ja nopea kysely madaltaa kynnystä kertoa rehellisesti opiskelijan omasta voinnista ja ajatuksista. Pulssikyselyä on toteutettu verkko-opiskelijaryhmille muutaman kuukauden välein ryhmänohjauksen tuntien yhteydessä.
Pulssikyselyssä opiskelijoilta on kysytty viisi keskeistä kysymystä:
- ”Millainen on opiskeluvireesi?” — Kysymys kartoittaa opiskelijoiden jaksamista ja motivaatiota kyselyhetkellä.
- ”Millainen ilmapiiri on opiskeluryhmässä?” — Kysymys antaa viitteitä siitä, millainen ryhmän tunnelma ja keskinäinen vuorovaikutus on.
- ”Miten yhteistyö sujuu opiskelijaryhmässäsi?” — Kysymys tuo esiin pienryhmä- ja vertaistyöskentelyn sujuvuuden sekä mahdolliset kitkakohdat.
- ”Millä sanalla kuvaisit fiilistäsi opintojen suhteen?” — Sanapilvi tiivistää yhteisen tunnetilan visuaalisesti, jonka jälkeen tunnelmasta päästään keskustelemaan yhteisesti.
- ”Mihin asiaan kaipaisit selkiytystä opintojen suhteen?” — Sanapilvi tarjoaa ryhmää ohjaaville lehtoreille ja opinto-ohjaajalle suoran kanavan tarttua heti epäselvyyksiin, kuten tehtävänantoihin, aikatauluihin tai harjoitteluasioihin.
Kyselystä tekoihin ja yhteiseen keskusteluun
Pelkkä kysyminen ei kuitenkaan riitä, vaan tärkeintä on se, mitä vastausten jälkeen tapahtuu. Kun pulssikyselyn tulokset käydään yhdessä läpi ja opiskelijoille osoitetaan, että heidän vastauksillaan on merkitystä, luottamus syvenee. Usein opiskelijat jaetaan myös pienryhmiin, keskustelemaan pulssikyselyn esiin nostamista aiheista.
Säännöllisen pulssikyselyn ansiosta ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaajat pystyvät reagoimaan ajoissa, jos ryhmän jaksaminen on koetuksella. Pääsemme pohtimaan epäselviä opintoihin liittyviä asioita ennen kuin niistä muodostuu kuormitusta, vahvistamaan ryhmän hyvää henkeä ja nostamaan esiin onnistumisia.
Ryhmän pulssilla pysyminen antaa mahdollisuuden myös varhaiseen puuttumiseen ja tukipalveluiden kohdentumiseen sekä psykologisen turvallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamisen.
Opiskelijoiden kuunteleminen verkossa ei vaadi raskaita prosesseja, vaan usein riittää lyhyt, säännöllinen pysähtyminen ja aito kiinnostus siihen, mitä ruudun toiselle puolelle kuuluu.
Diakin verkkososionomiopiskelijoiden pulssikyselymallin ovat kehittäneet Diakin lehtorit Eeva Kylä-Setälä, Jaana Rintala ja Mari Nieminen.
Lähteet
Kylä-Setälä E. (2026). Verkko-opintojen ensimetreillä luodaan pohja yhteisöllisyydelle. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20261013133904
Nieminen, M. (2026). Kotiryhmämalli tarjoaa vertaistukea verkkososionomiopiskelijoille. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251215119340
Timonen, P. (2025). Valmennuspedagoginen malli reaaliaikaiseen yhteisölliseen verkko-opiskeluun : opetuksellinen kehittämistutkimus ammattikorkeakoulukontekstissa. https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/66918
Tekstin ideointiin ja rakenteen pohdintaan on käytetty Gemini-tekoälyä (käytetty 1.10.2026).
Kirjoittajat
Jaana Rintala
Diakonia-ammattikorkeakoulu Lehtori, Sosionomi (YAMK), AmO, väitöskirjatutkija
