Sote- ja kasvatusalan työn lähtökohtana on työskentely ihmissuhteissa, asiakkaan ja ammattilaisen välisissä kohtaamisissa.
Suhdeperustainen työskentelyote on sinällään sosiaalityössä vakiintunut ja tuttu lähtökohta jäsentää ammattilaisen ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta, mutta käsitteenä tullut Suomessa tutuksi etenkin lastensuojelun systeemisen toimintamallin kautta (mm. Fagerström ym, 2023). Miltä esihenkilötyö voisi näyttää suhdeperustaisen työotteen näkökulmasta tarkasteltuna ja miten suhdeperustaisen esihenkilötyön avulla voitaisi tukea työhyvinvointia ja psykologista turvallisuutta työyhteisössä?
Yhteisen työn äärellä
Jokaisella työyhteisön jäsenellä on yhtäläisen tärkeä rooli yhteisön psykologisen turvallisuuden rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Esihenkilö voi omalla työotteellaan vahvistaa niitä ammatillisen vuorovaikutuksen elementtejä, jotka edesauttavat avointa ja psykologisesti turvallista työkulttuuria. Forsten-Astikainen & Kultalahti (2019) korostavat laadukkaan vuorovaikutuksen esihenkilötyössä lisäävän työntekijöiden motivaatiota, sitoutumista ja hyvinvointia. Organisaation tuloksellisuuden kannalta oleellista on esihenkilön kyky rakentaa luottamuksellisia suhteita ja toimia dialogisesti.
Ihmisen inhimillinen perustarve on tulla nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi sekä kokea turvaa ja luottamusta. Tämä perustarve on aina mukanamme, myös työssä. Samalla työelämässä pysyvää on jatkuva muutos organisaatioissa, työtehtävissä sekä työn resursseissa ja reunaehdoissa. Työtä tehdään verkostomaisesti ja etänä, työ edellyttää joustavuutta ja ennakoimattomiinkin muutoksiin sopeutumista. Työntekijöiden sopeutumista muuttuvaan toimintaympäristöön, oppimista, hyvinvointia ja tuloksellisuutta vahvistaa psykologisesti turvallinen työkulttuuri. Keskeisessä roolissa psykologisen turvallisuuden rakentajina toimivat esihenkilöt. (Raatikainen & Otonkorpi-Lehtoranta, 2023.)
Jokaisella työyhteisön jäsenellä on yhtäläisen tärkeä rooli yhteisön psykologisen turvallisuuden rakentamisessa ja ylläpitämisessä.
Esihenkilö töissä suhteissa
Suhdeperustainen ajattelu tuo esihenkilötyöhön näkökulman, jossa johtaminen nähdään ennen kaikkea vuorovaikutuksena ja luottamuksen rakentamisena. Suhdeperustaisesti työskentelevä esihenkilö on lähtökohtaisesti kiinnostunut ihmisistä ja ihmisyydestä työssä. Suhdeperustaisesti työskennellessään esihenkilö uskaltautuu kurottamaan työn arjessa näkyviä tekoja, tapahtumia ja ratkaisuja pidemmälle, toimintaa ja puhetta ohjaaviin uskomuksiin, merkityksiin ja arvoihin. Hän tunnistaa, että jokaisella työyhteisön jäsenellä on oma tarinansa, juurensa ja ympäristönsä, jotka vaikuttavat hänen tapaansa tuntea, ajatella ja toimia. Hän kykenee reflektoimaan ja joustavasti mukauttamaan myös omaa toimintaansa suhteessa työyhteisön erilaisiin tarpeisiin.
Näin toimiessaan esihenkilö vahvistaa vuorovaikutuksessa luottamusta, dialogia sekä arvostavaa ja myötätuntoista kohtaamista, jotka ovat keskeisiä tekijöitä psykologisen turvallisuuden rakentumisessa. Esihenkilö tarkastelee työtään kommunikaation ja vuorovaikutussuhteiden näkökulmasta ja tunnistaa, että esihenkilötyön ydin todentuu juuri suhteissa, läsnä olemisena arjen pienissä ja isommissa kohtaamisissa. Aktiivisen kuunteleva, myönteisyyttä ruokkiva ja dialoginen vuorovaikutustapa synnyttää luottamusta ja mahdollistaa työssä myös vaikeita tunteita herättävien asioiden äärellä olemisen turvallisesti, myötäelävästi ja ratkaisukeskeisesti.
Suhdeperustaisuudesta turvaa uuden oppimiseen
Suhdeperustaisen työote sosiaalialalla ja esihenkilötyö suomalaisessa työelämässä tähtäävät samaan tavoitteeseen, mukana olevien ihmisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kokemuksen varmistamiseen, vaikkakin eri konteksteissa ja toimintaympäristöissä. Suhdeperustaisuus esihenkilötyössä voi luoda hyvät edellytykset psykologisesti turvalliselle työyhteisölle. Systeeminen malli lastensuojelussa osoittaa, että suhdeperustaisuus toimii etenkin monimutkaisissa tilanteissa, joissa helppoja ja nopeita ratkaisuja ei aina ole löydettävissä. Työelämä tänä päivänä on kasvavassa määrin moniulotteista ja muun muassa työtehtävien rajat ja vastuut vaikeammin määriteltävissä. Kompleksisessa ympäristössä suhdeperustaisella esihenkilötyöllä voidaan rakentaa psykologisesti turvallisia tiloja, jossa uskaltaudutaan erehtymään, etsimään ja oppimaan uutta.
Lähteet
Fagerström, K., Pyhäjoki, J., Yliruka, L., & Petrelius, P. (2023). Systeemisen työtavan rantautuminen Suomen lastensuojeluun. Perhe- ja pariterapialehti, 39(3), 4–15. https://doi.org/10.51816/perhejapariterapialehti.141946
Forsten-Astikainen, R., & Kultalahti, S. (2019). Esimiehen ja työntekijän vuorovaikutussuhde – heijastumia muuttuvaan työelämään. Puhe ja kieli, 39(1), 3–21. https://doi.org/10.23997/pk.69722
Raatikainen, E., & Otonkorpi-Lehtoranta, K. (2023). Psykologista turvallisuutta tukeva työkulttuuri: Esteet ja edellytykset opetus- ja sosiaalialalla. Aikuiskasvatus, 43(4), 292–305. https://doi.org/10.33336/aikuiskasvatus.130393
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025100199129
