Hyppää sisältöön
kuvituskuva.

Palvelujen heikko saavutettavuus lisää ruoka-avun tarvetta

Joakim Zitting.
Joakim Zitting

Toimeentulovaikeudet ovat viime vuosina yleistyneet, ja samalla ruoka-avun tarve on kasvanut. Monille ruoka-apu näyttäytyy helpommin saavutettavana kuin julkisen sektorin palvelut. Jos palvelujen saavutettavuutta parannettaisiin, myös ruoka-avun tarve vähenisi.

Suomessa ruoka-avun tarve on viime vuosina lisääntynyt, ja yhtenä syynä tähän ovat yleistyneet toimeentulovaikeudet. Tilastokeskuksen mukaan toimeentulovaikeuksia kokevien osuus on noussut kolmatta vuotta peräkkäin. Parempaa tilannetta ei ole näköpiirissä, sillä viimeaikaisten sosiaaliturvaleikkausten arvioidaan kasvattavan pienituloisten määrää yli sadalla tuhannella ihmisellä.

Tämä heijastuu väkisinkin kolmannen sektorin toimintaan, kuten ruoka-apuun. Viimeisimmässä ruoka-avun tilannekatsauksessa kerrotaan, että avun hakijoiden määrää ovat kasvattaneet elinkustannusten nousu, Ukrainan sodan pakolaiset sekä sosiaaliturvan leikkaukset. Toisaalta ruoka-avun tarjoaminen on vaikeutunut, kun jaettavan ruoan määrä on vähentynyt.

Saavutettavuus on paljon muutakin kuin fyysistä etäisyyttä

Ruoka-avun tarpeen kasvu ei selity vain talousvaikeuksilla vaan myös julkisten palvelujen saavutettavuuden ongelmilla. Ihmiset eivät välttämättä saa tarvitsemiaan palveluja julkiselta sektorilta tai edes hae apua, vaikka kokisivat sille tarvetta. Tämä kertoo siitä, että palvelujärjestelmä ei tavoita kaikkia.

Heidi Vanjusov tutki väitöskirjassaan saavutettavuuden eri ulottuvuuksia. Vanjusovin mukaan fyysisen saavutettavuuden lisäksi voidaan puhua taloudellisesta, tiedollisesta, kokemuksellisesta ja institutionaalisesta saavutettavuudesta. Vaikka tutkimus keskittyi päihdepalveluihin, näkökulma sopii koko palvelujärjestelmän tarkasteluun.

Ruoka-avun tarpeen kasvu ei selity vain talousvaikeuksilla vaan myös julkisten palvelujen saavutettavuuden ongelmilla.

Fyysisen saavutettavuuden rinnalla on huomioitava myös se, onko ihmisillä varaa käyttää palveluita ja tietävätkö he, mitä palveluita on tarjolla ja miten niitä haetaan. Lisäksi on tärkeää, että palveluiden hakeminen on helppoa, niissä käytetty kieli on ymmärrettävää ja ihmiset luottavat saavansa apua, jos sitä hakevat. Tämä pätee sekä fyysisiin että digitaalisiin palveluihin.

Onko ruoka-apu saavutettavampaa kuin julkiset palvelut?

Ruoka-avun hakijoille toteutettu kysely kertoo, mitä palveluita vastanneet kokivat tarvitsevansa mutta eivät syystä tai toisesta hakeneet niitä. Yli kymmenen prosenttia vastaajista ei ollut hakenut talous- ja velkaneuvonnan palveluita, toimeentulotukea, sosiaalityön palveluita tai diakoniatyön apua.

Kyselytulokset antavat viitteitä siitä, että etuus- ja palvelujärjestelmän heikko saavutettavuus osaltaan lisää ihmisten tarvetta ruoka-avulle. Joiltain osin ruoka-apu on jopa saavutettavampaa kuin julkiset palvelut. Sitä on saatavilla pienillä paikkakunnilla, eikä sen saamiseksi ei tarvita monimutkaista hakuprosessia. Ruoka-avun hakijoiden mielestä kohtaamiset ruoka-avussa ovat myös inhimillisempiä kuin julkisissa palveluissa.

Taloudellisen niukkuuden keskellä ihmisillä ei ole voimavaroja selvitellä monimutkaisen julkisen palvelujärjestelmän kiemuroita. Tällöin ruoka-apu saatetaan kokea paljon helpompana ja nopeampana tapana saada helpotusta tilanteeseen. Ruoka-apu voi tarjota apua ruoan puutteeseen muttei apua ruoan puutteen juurisyihin, kuten toimeentulovaikeuksiin.

Saavutettavuuteen kiinnitettävä huomiota

Määrällisesti ja laadullisesti riittävä ruoka on ihmisoikeus, jonka turvaaminen on hyvinvointivaltioiden peruskysymyksiä. Tämänhetkinen tilanne näyttää kuitenkin synkältä toimeentulovaikeuksien kasvaessa. Järjestöjen roolia ihmisten toimeentulovaikeuksien helpottamisessa ei voi enää lisätä. Ruoka-aputoimijoilla on vaikeuksia vastata kasvavaan kysyntään, ja muutkin hyväntekeväisyysjärjestöt kokevat vaikeuksia vastata ihmisten hätään.

Synkkien näkymien ei kuitenkaan kannata ajaa meitä pessimismiin siitä, etteikö asioille voisi tehdä jotain. Esimerkiksi palvelujen saavutettavuutta kehittämällä voitaisiin helpottaa kolmannen sektorin toimijoihin kohdistuvia paineita. Tässä tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä sekä kokemustietoa saavutettavuuden ongelmista.

Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025100199145

Kirjoittajat

Joakim Zitting

Asiantuntija, YTM
Joakim Zitting.
Kuvaaja Sirpa Anundi
URN-osoite:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025100199145
Lisenssi:

Jaa artikkeli