Hyppää sisältöön
Piirroskuva, jossa useita käsiä on ojennettuna keskelle kuvaa erilaisten tekstuurien ja muotojen yli, kuten ruudukon, aaltojen ja murumaisten elementtien.

Osallisuus kansainvälisessä liikkuvuudessa – korulauseita vai aitoja mahdollisuuksia?

Sally Bamford, Marja Saarela

Osallisuus kansainvälisessä liikkuvuudessa edellyttää resursseja, tukea ja toimijoiden välistä yhteistyötä.

Inkluusio ja moninaisuus ovat olleet Erasmus+ -ohjelmakauden 2021–2027 läpileikkaavia teemoja ja painopisteitä. Ohjelmakaudella on pyritty parantamaan liikkuvuusohjelmien saavutettavuutta ja tuomaan kansainväliset mahdollisuudet kaikkien ulottuville. (Euroopan komissio, 2026, s. 7.) Tavoitteena on, että opintojen aikainen ulkomaanjakso olisi mahdollinen myös niille opiskelijoille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

Työtä saavutettavuuden eteen on tehty määrätietoisesti, mutta arjessa osallistumismahdollisuudet vaihtelevat silti suuresti opiskelijan elämäntilanteen ja taustan mukaan.

Mitä osallisuustuen käyttö kertoo?

Erasmus+ -ohjelma tukee kansainväliseen vaihtoon lähteviä opiskelijoita liikkuvuusapurahalla. Rahoitukseen kuuluva osallisuustuki on tarkoitettu heille, joiden mahdollisuudet ovat muita rajallisemmat. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa perheelliset, pakolaistaustaiset, toimintarajoitteiset tai terveydellisistä syistä lisätukea tarvitsevat opiskelijat. Ohjelman periaatteena on tukea inkluusiota rahallisesti.

Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak) osallisuustukea saavien vaihto-opiskelijoiden määrä on maltillisessa nousussa. Vuonna 2026 osallisuustukea sai 29,3 prosenttia kaikista Erasmus+ -vaihdossa olleista opiskelijoista, kun taas vuonna 2022 vastaava osuus oli 21,6 prosenttia. Vuosittaista vaihtelua esiintyy jonkin verran, mutta suunta vaikuttaa olevan ylöspäin.

Kuvio 1. Osallisuustukea saaneet opiskelijat Diakissa.

Osallisuustuen jakoperusteet jakautuvat kahteen pääkategoriaan: sosiaalisiin ja terveydellisiin syihin. Vuosien 2022–2026 tarkastelujaksolla 85,5 prosenttia tuen saajista oli perheellisiä, kun taas 12 prosenttia ilmoitti tuen perusteeksi vamman tai terveydellisen syyn. Pakolaistaustaisia tuen saajista oli 2,5 prosenttia.

Diakissa valtaosa osallisuustuesta kohdentuu perheellisille opiskelijoille. Tämä on ymmärrettävää, sillä vuonna 2025 ammattikorkeakouluopiskelijoiden mediaani-ikä oli 28 vuotta, kun taas Diakissa se oli 33 vuotta (Opetushallitus & Opetus- ja kulttuuriministeriö, i.a.). Diakissa on paljon aikuis- ja monimuoto-opiskelijoita, mikä selittää korkeampaa mediaani-ikää ja perheellisten opiskelijoiden osuutta osallisuustuen saajina.

Opiskelijan elämäntilanteella ja taustalla on suuri vaikutus

Merkittävä osa ammattikorkeakouluopiskelijoista sovittaa opintonsa yhteen työ- ja perhe-elämän kanssa, mikä rajoittaa mahdollisuuksia osallistua pitkille kansainvälisille jaksoille. Myös terveydelliset haasteet voivat vaikeuttaa harjoittelupaikkojen löytämistä tai ulkomaanjaksolle lähtöä. Harjoittelupaikkojen valmiudet huomioida fyysisiä toimintarajoitteita vaihtelevat, ja saavutettavuuden kehittäminen vaatisi usein huomattavia lisäresursseja.

Diakissa Erasmus+-ohjelman osallisuustukea myönnetään sekä lyhyisiin monimuotoliikkuvuuksiin että pitkiin liikkuvuusjaksoihin. Vuosina 2022–2026 pitkille jaksoille osallistuneista 16,8 prosenttia sai osallisuustukea, kun taas monimuotoliikkuvuuksissa vastaava osuus oli jopa 24,3 prosenttia.

Monimuotoliikkuvuus vastaa erityisesti perheellisten opiskelijoiden tarpeisiin ja tarjoaa heille houkuttelevan väylän kansainvälistymisosaamisen kartuttamiseen.

Pitkien jaksojen kohdalla osallisuustuen saajien osuus on pysynyt tarkastelujaksolla tasaisena, mutta monimuotoliikkuvuuksissa se on viiden vuoden aikana monikertaistunut. Tämä osoittaa, että monimuotoliikkuvuus vastaa erityisesti perheellisten opiskelijoiden tarpeisiin ja tarjoaa heille houkuttelevan väylän kansainvälistymisosaamisen kartuttamiseen. Muut osallisuustukeen oikeutetut ryhmät hyödyntävät monimuotoliikkuvuutta kuitenkin hyvin vähän, joten heidän tukemisekseen olisi hyvä löytää uusia, vaikuttavia keinoja.

Kaavio näyttää osallisuustukea saaneiden opiskelijoiden määrän liikkuvuustyypeittäin vuosina 2022–2026. Monimuotoliikkuvuudessa osallisuustuen saajien määrä kasvaa selvästi vuodesta 2024 alkaen, kun taas pitkissä liikkuvuusjaksoissa määrät pysyvät pienempinä ja vaihtelevat 3–8 opiskelijan välillä.
Kuvio 2. Osallisuustuki liikkuvuustyypin mukaan.

Yksilölliset järjestelyt vaativat aikaa ja resursseja

Vamman tai terveydellisen syyn vuoksi osallisuustukea saavien osuus on suhteellisen pieni sekä pitkissä että lyhyissä liikkuvuuksissa. Yksilöllisten järjestelyjen suunnittelu ja toteuttaminen vaatii paljon työtä niin opiskelijalta kuin vaihtokohteeltakin, ja ajantasaisen tiedon hankkiminen vie aikaa. Parhaat neuvot ja tuki saadaan yleensä vertaisilta. Laadukkaat ja tehokkaat tukitoimenpiteet edellyttävät kaikkien osapuolten – aliedustettujen ryhmien, korkeakoulujen ja vaihtokohteiden – välistä yhteistyötä sekä konkreettisia resursseja. On selvää, ettei pelkkä osallisuustuki riitä vaihdon toteuttamiseen, vaan lisäksi tarvitaan perusteellista suunnittelua, omia varoja sekä soveltuvia kohteita. Ilman konkreettisia panostuksia Erasmus+ -ohjelman tavoittelema saavutettavuus jää helposti haaveeksi.

Tärkeää olisi myös pohtia vaihtoehtoja perinteiselle liikkuvuudelle, jotta kaikilla olisi aito mahdollisuus kasvattaa osaamistaan. Kotikansainvälisyyden tehostaminen, virtuaaliliikkuvuus ja uudet liikkuvuusmuodot vaativat edelleen huomiota, eikä kaikkia resursseja tule ohjata pelkästään fyysiseen liikkuvuuteen.

Lyhyet monimuotoliikkuvuudet puolestaan tarjoavat joustavan vaihtoehdon kansainvälisen kokemuksen hankkimiseen silloin, kun pitkälle jaksolle osallistuminen ei ole mahdollista. Lyhyiden liikkuvuusmahdollisuuksien tarjontaa olisikin tärkeää kasvattaa kestävällä tavalla, joka ei kuormita liikaa resursseja mutta avaa ovia yhä useammalle kiinnostuneelle.

Joustavuutta, tukitoimia ja yhteistyötä osallisuuden lisäämiseksi

Inkluusion toteutuminen vaatii joustavampia rakenteita, monipuolisia kansainvälistymisväyliä sekä kohdennettua tukea opiskelijoiden erilaisiin elämäntilanteisiin. Lisäksi tarvitaan resursseja niin lähetettäville korkeakouluille kuin vastaanottaville organisaatioillekin.

Yksilölliset järjestelyt vaativat aikaa, erityisesti silloin, kun toimitaan eri maiden, kulttuurien ja kielten rajapinnoilla. Se, mikä toimii meillä, saattaa toimia toisessa maassa eri tavalla. Asioista sopiminen edellyttää pitkäjänteistä dialogia ja tiedonhankintaa, jotta päästään yhteisymmärrykseen opiskelijan tarpeista ja käytännön toimista. Suurimman työn tekee aina opiskelija itse, mutta myös korkeakoulun on voitava osoittaa aikaa tarkoituksenmukaisen ja yksilöllisen tuen toteuttamiseen, jotta kansainvälinen toiminta voi toteutua kaikille tasapuolisesti.

Lähteet

Euroopan komissio. (2025). Erasmus+ -ohjelma. Ohjelmaopas. https://erasmus-plus.ec.europa.eu/sites/default/files/2024-11/erasmus-programme-guide-2025_fi.pdf

Opetushallitus & Opetus- ja kulttuuriministeriö. (i.a.). Ammattikorkeakoulutus. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi. Saatavilla 15.10.2026. https://vipunen.fi/fi-fi/amk

Kirjoittajat

Sally Bamford

Diakonia-ammattikorkeakoulu Asiantuntija, kv

Marja Saarela

Diakonia-ammattikorkeakoulu Asiantuntija, kv
Kuvaaja Sirpa Anundi
URN-osoite:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20261023136610
Viittaaminen:

Bamford, S., & Saarela, M. (3.11.2026). Osallisuus kansainvälisessä liikkuvuudessa – korulauseita vai aitoja mahdollisuuksia? Dialogi. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20261023136610

Lisenssi:

Jaa artikkeli