Osallistava toimintatutkimus soveltuu tutkimukselliseksi lähestymistavaksi niin väitöstutkimukseen kuin YAMK-opinnäytetöihin.
Blogi pohjautuu väitöstutkimukseen (Kallakorpi, 2025), joka koostui kolmesta osatutkimuksesta ja neljästä tieteellisestä artikkelista. Tutkimusmenetelminä käytettiin kohdennettua etnografiaa, osallistavaa toimintatutkimusta ja kvantitatiivista poikkileikkaustutkimusta. Tässä artikkelissa keskitytään erityisesti osallistavaan toimintatutkimukseen, jonka käytön toivotaan yleistyvän YAMK-tutkintojen kehittämispainotteisissa opinnäytetöissä.
Maahanmuuttajien määrä kasvaa jatkuvasti yhteiskunnassamme, mikä lisää tarvetta kulttuurilähtöiselle hoidolle. Tällainen hoito edellyttää erityisosaamista, mutta terveydenhuollon henkilöstön osaamisessa on todettu olevan puutteita.
Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitohenkilöstön ja maahanmuuttajataustaisten potilaiden hoitokokemuksia, kulttuurilähtöisen hoidon kehittämistä sekä hoitotyön opiskelijoiden kulttuurista kompetenssia. Kulttuurilähtöinen hoito edistää maahanmuuttajataustaisten potilaiden vaikuttavaa hoitoa, ja sen toteutuminen edellyttää koulutusta ja jatkuvaa kehittämistä.
Tutkimuksen vaiheet
Väitöskirjan ensimmäinen osatutkimus loi pohjan toimintatutkimukselle. Osatutkimuksessa selvitettiin maahanmuuttajataustaisten, erityisesti pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden, kokemuksia psykiatrisesta hoidosta sekä heitä hoitaneiden hoitajien kokemuksia hoitamisesta. Aineisto koostui 26 syvähaastattelusta (osassa mukana tulkki), potilaskertomuksista ja havainnoista. Menetelmänä oli kohdennettu etnografia. Tulokset korostivat välittävän hoitamisen ja luottamuksellisen hoitosuhteen merkitystä potilaiden toipumiselle sekä toivat esiin kulttuurilähtöisen hoidon kehittämistarpeita.
Toisessa osatutkimuksessa pyrittiin vastaamaan ensimmäisen osatutkimuksen kehittämistarpeisiin osallistavan toimintatutkimuksen avulla. Toimintatutkimus perustuu tutkittavien osallistumiseen ja yhteisön ongelmien ratkaisuun (Abma ym. 2019, Moch, 2016). Osallistava toimintatutkimus tähtää positiiviseen muutokseen yhteisöissä ja organisaatioissa, ja osallistujat ovat mukana suunnittelussa, toteutuksessa ja raportoinnissa (Banks & Brydon-Miller, 2019, Lawson, 2015). Aineistonkeruumenetelmiä voivat olla havainnointi, haastattelut, kyselyt ja dokumentointi (McDonnell & McNiff, 2016). Menetelmät voivat olla laadullisia, määrällisiä tai molempia (Abma ym. 2019, Heikkinen & Kaukko, 2023).
Maahanmuuttajien määrä kasvaa jatkuvasti yhteiskunnassamme, mikä lisää tarvetta kulttuurilähtöiselle hoidolle.
Väitöstutkimuksessa työskenneltiin noin kahden vuoden ajan moniammatillisessa työryhmässä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa kulttuurilähtöisen hoidon kehittämiseksi. Prosessi sisälsi limittäin toistuvia syklejä: suunnittelu, toimeenpano, reflektio ja tutkimus (Heikkinen ym., 2023, Juujärvi & Lund, 2020).
Suunnittelussa luotiin yhteiset tavoitteet, sovittiin työskentelytavoista ja perehdyttiin aikaisempaan tutkimustietoon. Toimeenpanon sykliin kuului työryhmän työskentely ja koulutukset. Reflektion sykli sisälsi työryhmän arvioivan työskentelytavan, ulkopuoliset monikulttuurisen oppaan arviointipalautteet ja niiden käsittelyn, kyselylomakkeen reflektiiviset kysymykset, prosessin reflektion ja koulutusten reflektiiviset keskustelut. Tutkimuksen sykliin kuului jatkuva dokumentaatio, raportointi, haastattelut ja havainnointi sekä tutkimuseettisyyden ja luotettavuuden huomioiminen. Konkreettisina tuotoksina syntyi monikulttuurinen hoito-opas sekä opetusvideo kulttuurisesta haastattelusta (Cultural Formulation Interview, Aggarwal ym., 2015, 2020). Implementointivaiheessa järjestettiin koulutuksia ja testattiin CFI-menetelmää käytännössä, samalla keräten tutkimusaineistoa menetelmän soveltuvuudesta.
Eettinen tarkastelu oli keskeistä koko kehittämisprosessin ajan. Tärkeitä periaatteita olivat keskinäinen kunnioitus (kuunnellaan kaikkia näkökulmia), yhdenvertaisuus (rohkaistaan kaikkia osallistumaan), demokraattinen osallisuus (jaetaan valtaa ja vastuuta), aktiivinen oppiminen (opitaan yhdessä ja reflektoidaan) ja muutoksen aikaansaaminen (asetetaan realistisia tavoitteita). Lisäksi turvattiin osallistujien yksityisyys, vapaaehtoisuus ja mahdollisuus keskeyttää osallistuminen koska vain. Myös tuotoksien käyttöoikeuksista oli hyvä sopia etukäteen. (Banks & Brydon-Miller, 2019.) Kulttuurilähtöistä psykiatrista hoitoa voitiin kehittää hyvin osallistavan toimintatutkimuksen periaatteiden mukaisesti.
Osallistava toimintatutkimus yhdistää tutkimuksen ja käytännön
Osallistava toimintatutkimus yhdisti tutkimuksen ja käytännön, edistäen samalla osallistujien kokemuksellista oppimista. Menetelmä soveltuu erinomaisesti myös YAMK-opinnäytetöihin, joissa kehitetään käytäntöä yhteistyössä työelämän kanssa.
Opinnäytetyö aloitetaan systemaattisella tiedonhaulla, jotta selviää, mitä aiheesta jo tiedetään. Kirjallisuuskatsaus luo lähtökohdat yhteiselle kehittämiselle. Käytännön kehittämisessä huomioidaan prosessin jatkuva dokumentaatio, tutkimustiedon keruu, reflektointi ja yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien varmistaminen. Yhdessä tuotetaan uutta tietoa ja edistetään muutosta niin osaamisen kuin käytännön toimintatapojen osalta.
Lähteet
Abma, T., Banks, S., Cook, T. ym. (2019) Participatory research for health and social well-being. Switzerland: Springer imprint.
Aggarwal, NK., Desilva, R., Nicasio, AV., Boiler, M., & Lewis-Fernandez, R. (2015). Does the cultural formulation interview for the fifth revision of the diagnostic and statistical manual of mental disorders (DSM-5) affect medical communication? A qualitative exploratory study from the New York site. Ethnicity & Health 20(1), 1–28.
Aggarwall, NK., & Lewis-Fernandez, R. (2020). An Introduction to the Cultural Formulation Interview. FOCUS 18(1). https://doi.org/10.1176/appi.focus.18103.
Banks, S., & Brydon-Miller, M. (2019). Ethics in participatory research. Teoksessa Banks, S. & Brydon-Miller, M. (toim.), Ethics in participatory research for health and social well-being. New York: Routledge.
Heikkinen, H., Kaukko, M., & Salo, P. (2023). Mitä toimintatutkimus on ja miten sitä tehdään. Teoksessa Heikkinen, H. & Kaukko, M. (toim.), Toimintatutkimus: käytännön opas. Tampere: Vastapaino.
Juujärvi, S., & Lund, V. (2020). Participatory action research as a valuebased approach to community development. Teoksessa Nikula, K., Sarlio-Siintola, S. & Kallunki V. (toim.), Ethics as a resource. Examples of RDI projects and educational development. Laurea University of Applied Sciences. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020102321568
Kallakorpi, S. (2025). Evaluation and promotion of cultural competence and culture-based care in psychiatry. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto,
Lawson, H.A. (2015). Introducing participatory action research. Teoksessa Lawson H.A. ym. (toim.), Participatory Action Research. Oxford University Press.
McDonnell, P., & McNiff, J. (2016). Action research for nurses. SAGE Publications Ltd.
Moch, SD., Vandenbark, T., Pehler, S-R. ym. (2016). Use of Action Research in Nursing Education 2016:1–9.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251215119388
