Automaattisen etävalvonnan käyttö on lisääntynyt tenttisuorituksissa. Opiskelijoille tehdyn kyselyn tulosten mukaan valvonnan tekniset ongelmat aiheuttavat stressiä etenkin vähemmän teknisesti itsevarmoille opiskelijoille. Samaan aikaan järjestelmästä on hyötyä siinä, että tentti on mahdollista tehdä joustavasti kotoa käsin.
Etävalvontajärjestelmä SMOWL otettiin käyttöön Diakissa toukokuussa 2024. Tällä hetkellä lähes 400 tenttiä on tehty valvotusti etänä. Diakin opiskelijoille tehtiin maaliskuussa 2026 kysely, jonka tavoitteena oli kartoittaa opiskelijoiden ajatuksia, onnistumisia ja haasteita SMOWL-etävalvonnan käytöstä. Kyselyn kohderyhmänä olivat 172 opiskelijaa (N=172), jotka olivat tehneet tentin käyttämällä SMOWL-etävalvontaa viimeisen puolen vuoden aikana. Kysely sisälsi kuusi kysymystä ja se oli anonyymi. Kyselyn tuloksia hyödynnetään SMOWL-prosessin kehittämisessä Diakissa ja ITK-konferenssiesityksessä huhtikuussa 2026.
Tekniset haasteet
Kyselyyn vastasi yhteensä 45 opiskelijaa (n=45), vastausprosentin ollessa 26. Ensimmäisessä kysymyksessä selvitettiin SMOWL-järjestelmän teknisen käyttöönoton helppoutta ennen tenttiä. Opiskelijaa pyydettiin huomioimaan tässä muun muassa Chrome-profiilin luominen, SMOWL-selainlisäosan asennus ja puhelimen kytkeminen lisäkameraksi. Pieni osa opiskelijoista kokee teknisen käyttöönoton todella helpoksi, mutta lähes yhtä moni kokee sen todella haastavaksi.
Digitaalinen osaaminen jakaantuu erittäin taitaviin opiskelijoihin ja heihin, joilla on ongelmia. Noin kolmannes selvisi toimista helposti ja kolmannes koki ne jollain lailla haastavaksi. Avoimissa vastauksissa tuli esille, että erityisesti selaimen lisäosan asennus ja puhelimen asettaminen oikeaan kuvakulmaan koettiin haastavaksi. Osa opiskelijoista koki asennuksen ja SMOWL-järjestelmän käytön hankalaksi ja monimutkaiseksi. Osa taas toi esille, että SMOWL on sujuva ja helppokäyttöinen työkalu.
Epävarmuus lisää stressiä
Toisessa kysymyksessä tiedusteltiin, kuinka paljon opiskelijat kokivat ahdistusta tai stressiä teknisten toimien tekemisestä ennen tentin alkua. Puolet vastaajista (50 prosenttia) koki huomattavaa stressiä tai ahdistusta (arvosanat 4–5) ennen tenttiä. Vain pieni osa, 11 prosenttia, ei kokenut stressiä lainkaan. Avoimissa vastauksissa tuli esille, että epävarmuus järjestelmän toimivuudesta tentissä ja pelko teknisistä virhetulkinnoista olivat stressin suurimpia aiheuttajia. Eräs opiskelija toi esille, että jännittävänä tenttipäivänä toivoisi, ettei mistään tulisi ylimääräistä stressiä ja, että opiskelija saisi vain keskittyä oleelliseen.
Myös Dawsonin (2024) tutkimuksessa on todettu, että etävalvonta luo opiskelijoille ahdistusta. Artikkeli nostaa esiin ilmiön, jossa pelko tulla väärin perustein syytetyksi vilpistä heikentää opiskelijan koesuoritusta, vaikka hän ei tekisikään mitään väärää.
Tukea tekniikan hallintaan
Kolmannessa kysymyksessä opiskelijoilta kysyttiin, saivatko he riittävästi tukea, ohjausta ja motivointia SMOWL:n käyttöön. Yli 60 prosenttia opiskelijoista koki saaneensa riittävästi tukea, ohjeet olivat heidän mielestään selkeät ja apua oli saatavilla. Kuitenkin lähes 30 prosenttia vastaajista olisi kaivannut enemmän teknistä tukea. Vain pieni osa, kaksi vastaajaa, koki, etteivät ohjeet olleet selkeitä. Samoin kaksi vastaajaa koki olevansa yksin haasteiden kanssa. Avoimissa vastauksissa tuli esille, että opiskelijakavereilta saatu tuki oli tärkeää. Ohjeet koettiin selkeämmiksi ja lyhyemmiksi kuin opiskelijat alkuun kuvittelivat. Tosin ohjeista puuttui joitakin asioita, kuten selainlisäosan uudelleen lataaminen, jos se ei lähtenyt heti toimimaan.
Tietosuoja mietityttää
Opiskelijoilta selvitettiin myös, kuinka luottavaisia he ovat sen suhteen, että järjestelmän keräämää sensitiivistä dataa (ääni, video, kuvakaappaukset) käsitellään asianmukaisesti. Tulosten mukaan 60 prosenttia luottaa, että tietoja käsitellään oikein. Kuitenkin 40 prosenttia on edes vähän huolissaan tietosuojasta tai se mietityttää jollain tavalla. Avoimissa vastauksissa osa opiskelijoista kertoi, että kameroiden osoittaminen itseä kohtaan ja kuvaaminen häiritsi ja tuntui epämukavalta. Yksi opiskelija mietti, miksi kuvaa tallennetaan.
Kyselyssä selvitettiin myös digitaalisen osaamisen tai ongelmanratkaisukyvyn kehittymistä prosessin aikana. Enemmistö vastaajista eli 55,6 prosenttia, koki, että heidän osaamisensa on vahvistunut, kun taas 44,4 prosenttia vastaajista koki osaamisensa pysyneen ennallaan. Eräs opiskelija koki tekniset taitonsa keskitasoa huonommaksi, mutta kokeen jälkeen hän piti kokemusta positiivisena. Opiskelijakavereiden apua kiiteltiin myös siinä, että heidän ansiostaan eräs opiskelija sai järjestelmän toimimaan.
Tekniikka mahdollistajana ja haasteena
Avoimessa kysymyksessä opiskelijoita pyydettiin kertomaan vapaamuotoisesti kokemuksistaan. Heitä kannustettiin kirjoittamaan esimerkiksi siitä, mikä meni hyvin tai mikä oli kaikista vaikeinta. Tulosten mukaan monet opiskelijat kokivat järjestelmän teknisesti hankalaksi ja stressaavaksi, mikä vaikutti heidän keskittymiseensä ja tenttikokemukseensa. Laitteiden yhteensopivuudessa oli haasteita, erityisesti Applen laitteiden ja Chromen välillä. Joillakin ilmoitukset Teamsista olivat keskeyttäneet tentin, mikä aiheutti harmitusta. Stressiä aiheutti itsensä kuvaaminen, tentin valvonta etänä ja pelko virheellisistä keskeytyksistä. Ohjeet koettiin selkeiksi, mutta muistutus puhelimen laittamisesta äänettömälle ja kameran sijoittamiseen liittyvät vinkit puuttuivat.
Monien mielestä on hienoa, että tentin voi tehdä kotoa käsin, mikä säästää matkustamiseen käytettyä aikaa ja mahdollistaa joustavamman opiskelun.
Avointen vastausten mukaan SMOWL-järjestelmä koettiin pääosin positiivisena. Monien mielestä on hienoa, että tentin voi tehdä kotoa käsin, mikä säästää matkustamiseen käytettyä aikaa ja mahdollistaa joustavamman opiskelun. Useampi opiskelija kertoi saaneensa merkittävää apua opiskelutovereilta. Koettiin myös rauhoittavana, ettei valvonta perustu pelkästään automatiikkaan, vaan opettaja tarkistaa kaikki epäilyttävät tilanteet. Eräs opiskelija kertoi viha-rakkaussuhteestaan teknologiaa kohtaan, mikä kuvastaa sekalaisia tunteita järjestelmää kohtaan. Eräs opiskelija kritisoi järjestelmää sen vuoksi, että huijaaminen ja vilpillinen toiminta on helppoa järjestelmästä huolimatta.
Valvottu etätentti edellyttää pedagogisia perusteluja
Milloin arvioinnissa tai osaamisen varmistamisessa sitten tulisi käyttää automaattista etävalvontaa? Tentille tulee olla aina pedagogiset perustelut. Valvontaa ei tarvita, kun tentti tai tehtävä on soveltava ja sillä pyritään syvälliseen ymmärtämiseen. Tällöin painopiste on ulkoisen kontrollin sijaan sisäisessä motivaatiossa ja syväoppimisessa. Ennen kuin etävalvottu tentti otetaan käyttöön, tulisi pohtia sellaisia arviointimenetelmiä, joissa pyritään soveltaviin tehtäviin tai syvälliseen ymmärtämiseen.
Jos valvontaa tarvitaan, ei se aina merkitse siirtymistä automaattisiin etävalvontatyökaluihin. Vaihtoehtona voi olla esimerkiksi aikarajoitettu tentti. Jos tentti tehdään luokassa tietokoneella, opettaja valvoo tenttiä. Tällöin apuna voidaan käyttää SEB-järjestelmää. Jos automaattiseen etävalvontaan kuitenkin päädytään, täytyy sen käyttö tehdä suunnitelmallisesti ja hallitusti.
Keskustelua etävalvontatyökaluista on käyty puolesta ja vastaan. Joissakin tutkimuksissa (Dawson, 2024, s. 1511) työkalujen tehokkuus on kyseenalaistettu. Dawson (2024) viittaa epätasa-arvoon ja syrjintään, jota työkalut voivat aiheuttaa. On havaittu, etteivät järjestelmät tunnista tummempia ihonvärejä tai neurokirjon eri variaatioita, mikä saattaa aiheuttaa virheellisiä ilmoituksia epäilyttävästä toiminnasta. Vaatimukset vakaasta internetyhteydestä ja hiljaisesta tilasta asettaa heikommassa asemassa olevat opiskelijat epätasa-arvoiseen asemaan. Joissakin tutkimuksissa (mm. Ganar ym., 2023) on kuitenkin pysytty osoittamaan etävalvonnan hyödyt siinä, että opiskelijoiden vilpillinen toiminta on vähentynyt ja vilpistä on jääty kiinni järjestelmien ansiosta.
SMOWL, kuten muutkin automaattiset etävalvontatyökalut, merkitsevät tekoälyalgoritmeja käyttäen punakynällä opettajan huomiota vaativat kohdat. Dawson (2024) mainitsee, että opettajat saattavat luottaa liikaa näihin automaattisiin hälytyksiin. Tämä saattaa aiheuttaa sen, että osa todellisista huomiota vaativista tilanteista jää kokonaan huomaamatta, ellei tekoäly jostain syystä niitä tunnista.
Lähteet
Dawson, P. (2024). Remote proctoring: Understanding the debate. Teoksessa T. Bretag (toim.), Second handbook of academic integrity (s. 1511–1526). Springer International Handbooks of Education. https://doi.org/10.1007/978-3-031-54144-5_150
Ganar, S., Mohammad, S., Zohair, K., & Shaikh, R. (2023). Online Exam Proctoring System (s. 138-142). International Journal of Advanced Research in Science, Communication and Technology, 3(5). https://ijarsct.co.in/Paper9334.pdf
Kirjoittajat
Erika Kukkonen
Monimuotopedagogiikan asiantuntija, TtM, KM
