4Q-ammattikorkeakoulut (Arcada, Diak, Humak ja Kamk) toteuttivat syksyllä 2025 ensimmäisen yhteisen opiskeluhyvinvoinnin seurannan ZekkiPro-järjestelmällä. Vastauksia saatiin 2457 opiskelijalta eli noin viidennekseltä 4Q-korkeakoulujen opiskelijakunnasta. Tavoitteena ei ollut vain kartoittaa hyvinvoinnin tilaa, vaan rakentaa pysyvä, vertailukelpoinen ja strategisesti hyödynnettävä malli opiskelijahyvinvoinnin johtamiseen.
ZekkiPro-mittaus perustuu Diakissa kehitettyyn 3X10D-elämäntilannemittariin, joka tarkastelee hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Opiskeluhyvinvointi ei ole vain opintosuorituksia tai opintopistekertymiä. Se on resilienssiä, itsetuntoa, kokemusta omien vahvuuksien kehittämisestä, taloudellista turvaa ja arjen hallintaa. Kun nämä tekijät ovat tasapainossa, opinnot etenevät. Kun ne horjuvat, myös opintopolku horjuu.
Juuri tässä systemaattisen seurannan merkitys korostuu. Kun hyvinvointia mitataan vuosittain samalla tavalla, voidaan siirtyä nopeammin reagoivaan ja ennakoivaan hyvinvoinnin johtamiseen. Opiskelija saa kyselyvastaustensa pohjalta välittömästi henkilökohtaisen palautteen ja ohjauksen tukipalveluihin, mikä madaltaa avun hakemisen kynnystä. Samalla korkeakoulut saavat ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa siitä, missä tuen tarve on suurin, miten tilanne muuttuu ajan myötä sekä vertailla tuloksia keskenään.
Tulokset paljastavat vahvuuksia ja riskejä
Kyselytuloksissa vastaajien perhe- ja asumisolot näyttäytyvät varsin hyvinä. Ystävyyssuhteet ovat useimmilla kunnossa, vaikka hajonta on suurta. Osa on tyytyväinen luotettavien ystävien määrään, kun taas osa kokee yksinäisyyttä. Opiskelumotivaatiossa on myönteisiä signaaleja erityisesti Diakissa ja Kamkissa, joissa lähes 60 prosenttia vastaajista kokee motivaationsa hyväksi. Motivaatio on keskeinen tekijä opintojen etenemisessä, ja siksi tämä on tärkeä havainto.
Samalla tulokset osoittavat, että opiskelijahyvinvointi ei jakaudu tasaisesti.
Samalla tulokset osoittavat, että opiskelijahyvinvointi ei jakaudu tasaisesti. Talous nousee koko aineistossa heikoimmaksi ulottuvuudeksi, ja hajonta on suurta. Taloushuolet kohdistuvat erityisesti 21–30-vuotiaisiin, eli siihen ikäryhmään, jossa opintojen ja työelämän rajapinta on usein kuormittavimmillaan. Taloudellinen epävarmuus heijastuu muuhun elämään. Se vaikuttaa ajankäyttöön, osa-aikatyön määrään, keskittymiskykyyn ja lopulta valmistumisaikaan.
Myös tuen tarve opinnoissa on merkittävä. Kaksi viidestä opiskelijasta kokee tarvitsevansa lisää tukea opintoihinsa. Tämä kertoo, että opiskelukyky ei ole itsestäänselvyys. Se on kokonaisuus, jossa psyykkinen jaksaminen, arjen hallinta, motivaatio ja sosiaaliset suhteet limittyvät toisiinsa. Kun tukea tarvitaan, sen on oltava saavutettavaa ja oikea-aikaista.
Erityishuomiota alle 25-vuotiaisiin sekä muunsukupuoliseksi itsensä kokeviin
Erityistä huomiota herättää alle 25-vuotiaiden tilanne. He kokevat kyselyn vastausten valossa terveytensä muita heikommaksi ja heidän opiskelumotivaationsa on keskimääräistä alhaisempi. Tämä heijastaa laajempaa yhteiskunnallista kehitystä, jossa nuorten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet. Jos tähän ei vastata jo varhaisessa vaiheessa, vaikutukset näkyvät viiveellä opintojen pitkittymisenä ja keskeytyksinä.
Yksi selkeimmistä ja vakavimmista havainnoista koskee muun sukupuoliseksi itsensä kokevia opiskelijoita. Heidän tilanteensa on systemaattisesti heikompi käytännössä kaikilla hyvinvoinnin ulottuvuuksilla. Se haastaa korkeakoulut pohtimaan, miten yhdenvertaisuus ja turvallisuus toteutuvat arjessa ja tarjotuissa palveluissa.
Opiskelijahyvinvoinnin kehittäminen hyödyttää myös työelämää
Hyvinvointitiedon kytkeminen läpäisyyn, valmistumiseen ja työllistymiseen on seuraava askel opiskelijahyvinvoinnin seurannassa. Jos taloushuolet, heikko motivaatio tai arjen kuormitus ennustavat opintojen viivästymistä, voidaan tukitoimet kohdentaa aiempaa tarkemmin. Tällöin opiskelijahyvinvointi ei ole vain irrallinen teema vaan osa korkeakoulun strategista vaikuttavuutta.
Opiskelijahyvinvointi on investointi, jonka tuotto näkyy subjektiivisen hyvinvoinnin lisäksi valmistumisasteessa, työelämävalmiuksissa ja pitkän aikavälin työllistymisessä. Resilienssi, itsetunto ja kokemus omien vahvuuksien kehittämisestä eivät ole vain henkilökohtaisia kokemuksia vaan myös työelämäkompetensseja. Kun opiskelija valmistuu hyvinvoivana, hän kiinnittyy työelämään kestävämmin.
ZekkiPro ei siis ole pelkkä kyselytyökalu. Se on keino rakentaa korkeakoulua, jossa hyvinvointia johdetaan tiedolla. Kun on tietoa, missä opiskelijoilla menee hyvin ja missä riskit kasaantuvat, voi korkeakoulu kohdentaa resurssia tarpeenmukaisesti ja tehdä parempia päätöksiä. Lopulta kysymys ei ole vain opiskelijoiden hyvinvoinnista. Kysymys on siitä, millaista vaikuttavuutta korkeakoulu haluaa tuottaa ja millä ehdoilla.
Kirjoittajat
Liisa Björklund
Erityisasiantuntija
Joakim Zitting
Asiantuntija, YTM
