Opintoseteli rakentamassa nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksia

Opintoseteli tarjoaa koulutuksen ulkopuolelle jääneille mahdollisuuden avoimen korkeakoulun opintoihin. Samalla se on mahdollisuus nostaa kansallista osaamistasoa.

Joka vuosi korkeakoulutukseen hakeutuvista nuorista osa jää ilman opiskelupaikkaa. Samaan aikaan Suomessa on jääty tavoitteista nostaa korkeakoulutettujen määrää. Vaikka kehitys OECD-maissa on yleisesti ottaen ollut positiivista, Suomen osuus on koko ajan heikentynyt suhteessa muihin maihin.

Suomen hallitusohjelman tavoitteena on nostaa koulutustasoa. Opintoseteli on yksi konkreettinen keino tähän hallitusohjelmasta, joka hyväksyttiin osana vuoden 2026 talousarvioesitystä.

Nyt työ on edennyt siihen vaiheeseen, että opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut lausuntokierroksen esitysluonnoksesta, jossa yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutettaisiin väliaikaisesti opintosetelikokeilun mahdollistamiseksi (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2026).

Opintosetelillä avoimen korkeakoulun opintoja

Opintoseteli on suunnattu alle 29-vuotiaille, jotka ovat suorittaneet ensimmäisen toisen asteen tutkintonsa Suomessa ja osallistuneet yhteishakuun, mutta jotka eivät ole saaneet opiskelupaikkaa (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2026; Opintoseteli, 2026). Opintoseteli antaa heille mahdollisuuden suorittaa enintään 30 opintopisteen laajuiset avoimen korkeakoulun opinnot kahden vuoden kuluessa oikeuden syntymisestä.

Seteli sisältää myös oikeuden ohjaukseen. Opintoseteliä voi käyttää sekä ammattikorkeakoulun että yliopiston avoimeen korkeakouluopetukseen. Lakimuutos on tarkoitettu astuvaksi voimaan 1.8.2026 ja se olisi voimassa 31.7.2030 asti.

Ohjauksella tärkeä rooli

Olennainen osa opintoseteliä on ohjaus. Se, miten korkeakoulut onnistuvat rakentamaan ja tarjoamaan ohjausta opintosetelin suorittajille, on kriittinen asia sekä yksilön että kokeilun näkökulmasta.

Lukiokoulutuksesta hakeudutaan aktiivisesti korkeakouluopintoihin, mutta koulutus- ja osaamistason noston näkökulmasta on välttämätöntä, että myös yhä useampi ammatilliselta toiselta asteelta valmistunut hakeutuu korkeakoulutukseen.

Lukiokoulutuksesta hakeudutaan aktiivisesti korkeakouluopintoihin, mutta koulutus- ja osaamistason noston näkökulmasta on välttämätöntä, että myös yhä useampi ammatilliselta toiselta asteelta valmistunut hakeutuu korkeakoulutukseen. Tässä korkeakouluilla on tärkeä tehtävä. Miten opintosetelistä voidaan viestiä niin ymmärrettävästi, kiinnostavasti ja tulevaisuuden mahdollisuuksia avaavasti, että se houkuttelee kokeiluun mukaan uusia ihmisiä, joille korkeakoulutus ei ole ollut ensisijainen vaihtoehto?

Opintoseteli on kokeilu, mutta jatkossa olisi välttämätöntä tarjota tätä mahdollisuutta myös niille, jotka eivät ole edes hakeneet korkeakoulutukseen. Vain siten voidaan saavuttaa uusia opiskelijoita korkeakoulutuksen piiriin.

Koulutuksen saavutettavuuden ja tulevaisuususkon vahvistamista

Kolmenkymmenen opintopisteen kokonaisuus ei ole vain opintosuoritus. Se edistää koulutuksen saavutettavuutta, vahvistaa tulevaisuususkoa, antaa mahdollisuuden kokeilla, kirkastaa koulutusalan valintaa ja madaltaa kynnystä hakeutua tutkinto-opiskelijaksi. Luonnollisesti se parhaimmillaan myös nopeuttaa siirtymää tutkinto-opiskelijaksi ja siten voi lyhentää opiskeluaikaa. Arvokkainta kokeilussa on sen tulevaisuususkoa vahvistava elementti: mahdollisuuksia ja reittejä on olemassa, ihan jokaiselle.

Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) vaikuttavuustavoitteena on strategiansa mukaisesti katkaista eriarvoistumiskehitys Suomessa. Yhtenä Diakin strategisena tavoitteena on olla yhdenvertainen ja yhdistävä korkeakoulu ja edistää siten koulutuksen tasa-arvoistumista. Diakin haluaa olla Suomen saavutettavin korkeakoulu ja tarjota yhdenvertaiset oppimismahdollisuudet kaikille opiskelijoille taustasta riippumatta. (Diakonia-ammattikorkeakoulu, 2025.)

Opintoseteli avaa uusia mahdollisuuksia kutsua korkeakoulutuksen piiriin etenkin niitä opiskelijoita, jotka eivät ole edes nähneet korkeakoulutusta tulevaisuuden mahdollisuutena. Vahvan ohjausosaamisen avulla voidaan rakentaa opiskelijoiden uskoa omiin kykyihin ja sanoittamaan koulutuspolkua myös niille, joille korkeakoulututkinto ei ole aiemmin ollut edes unelma.

On itsessään arvokasta, että ministeriö haluaa kokeilla ja pilotoida erilaisia vaihtoehtoja. Kokeilun vaikutusten arviointi ja seuranta sekä sen edelleen kehittäminen mahdolliseksi pysyväksi toimintatavaksi on välttämätöntä, jotta pystytään aidosti rakentamaan saavutettavaa koulutusta.

Lähteet

Diakonia-ammattikorkeakoulu. (2025). Strategia 2025–2028. Saatavilla verkossa:
https://www.diak.fi/diak/organisaatio/strategia/

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2026). Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta (opintosetelikokeilu). (VN/2166/2026, 26.2.2026). https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/ParticipationNonJs?proposalId=98324086-f916-49cc-a305-72d1602747e1&utm

Opintoseteli. (2026). https://opin.fi/fi/opintoseteli

Kirjoittajat

Kati Komulainen

Toimitusjohtaja-rehtori, TtT, KL

Kati Komulainen: Kaikki Dialogin kirjoitukset

Kuvaaja Sirpa Anundi