Hyvä työnantaja tarjoaa nuorille työntekijöille ensimmäisessä työpaikassa ensikosketuksen hyvinvointia tukevista prosesseista, mahdollisuuksia oppimiseen ja kasvuun. Tarvitaan kuitenkin hyvä ja arvostava vuorovaikutus esihenkilön ja työyhteisön kanssa.
Nuori saattaa ensimmäisessä työpaikassaan vastata vaativista ja yhteiskunnan toiminnalle merkittävistä töistä. Nuoret voivat työpaikoissaan varmistaa yleistä järjestystä ja huoltovarmuutta sekä toimia hoito- tai huoltotyössä. Työtehtäviin voi kuulua fyysisesti raskaita töitä, kuten taakkojen nostamista ja kantamista. Työhön saattaa liittyä yksintyöskentelyä. Joskus myös mahdollinen väkivallan uhka voi vaarantaa henkilökohtaisen koskemattomuuden.
Monen nuoren ensimmäinen työpaikka on lähityö työpaikalla, jossa työtä voidaan tehdä keikkatyönä myös vuorokauden ympäri, hankalien kulkuyhteyksien päässä, monimuotoisissa työyhteisöissä.
Nuoret tarvitsevat työnantajilta tukea työmaailman ymmärtämiseen sekä työelämässä tarvittavien taitojen ja valmiuksien kehittämiseen. Mielihyvin duunissa -hankkeen kanssa yhteistyössä toteutetussa opinnäytetyössä kerättiin työnantajien näkemyksiä nuorten työntekijöiden hyvinvoinnin tukemisesta (Kuula, 2026). Erään opinnäytetyössä haastatellun työnantaja mukaan “tavoitteena on, että ensimmäiseen työpaikkaansa tuleva nuori pystyy työskentelemään omaa hyvinvointiaan edistäen”.
Ensimmäinen työpaikka luo pohjan hyvälle työelämälle
Hyvät työnantajat panostavat työelämään kiinnittymisen vaiheisiin erityisen paljon. Nuorista ollaan kiinnostuneita, heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan arvostetaan. Kokonaisvaltainen käsitys nuorten elämäntilanteista ja hyvinvoinnista auttavat onnistuneen työsuhteen syntymisessä, koko sen kaarella. Edistyksellinen työnantaja ei näe ongelmia vaan etsii ratkaisuja ja suuntaa kohti tekoja.
Nuori kasvaa rooliinsa ja tehtäväänsä työpaikalla, kun työyhteisö hänen ympärillään tukee sitä kasvua toiminnallaan ja teoillaan. Työnantajat tunnistavat, että toimiva viestintä organisaation eri tasoilla vahvistaa nuoren kokemusta työnsä merkityksellisyydestä ja hyvinvoinnista. Työnantajien ohella myös muilla aikuisilla on vastuu tukea nuorta työelämäsiirtymissä sekä hyvinvointia edistävien taitojen ja asenteiden omaksumisessa.
Kokonaisvaltainen käsitys nuorten elämäntilanteista ja hyvinvoinnista auttavat onnistuneen työsuhteen syntymisessä, koko sen kaarella.
Onnistunut työelämäsiirtymä ja työelämään kiinnittyminen ovat kriittisiä hetkiä nuoren elämässä. Ensimmäiset kokemukset työelämästä luovat pohjaa kestävälle työuralle ja hyvinvoinnille. Työyhteisön vastuu on suuri, sillä monia työn ja yhteistyön sujumista ja hyvinvointia tukevia taitoja opitaan juuri ensimmäisissä työpaikoissa. Nuorelle työn hyvinvointia lisäävä vaikutus alkaa kokemuksesta työpaikan hakemisessa ja saamisessa. Nuoret tarvitsevat työmahdollisuuksia oppiakseen työntekemisen maailmasta eri elämänvaiheissaan, matalalla kynnyksellä.
Erään työnantajan mukaan jokaisen nuoren työntekijän kohdalla tavoitteena on saada hänet kiinnittymään työelämään, pärjäämään suunnitelluissa tehtävissä ja vielä tuntemaan itsensä osaksi työporukkaa. Työn teosta saatava palkka taas mahdollistaa asunnon ja muun tarvittavan hankkimisen. (Kuula, 2026.)
Työnantajamielikuvat testataan arjessa
Työnantajat voivat vaikuttaa merkittävästi uran alkuvaiheessa olevien nuorten kokemukseen ja oppimiseen työelämässä työn tekemistä suunnittelemalla. Työn resursointi, työaikasuunnittelu ja työn tekemisen tapojen tarkastelu voivat olla joskus ratkaisevia. Tämä vaatii esihenkilön aktiivisen läsnäolon, lähestyttävyyden ja arjen kanssakäymisen, asioiden huomioimisessa ja edistämisessä.
Esihenkilön ja koko työyhteisön vuorovaikutuksella voi vaikuttaa siihen, että nuoren on helppo kysyä, hän kokee pärjäävänsä ja saavansa apua tarvittaessa. Muuttuva ja monimuotoistuva työelämä haastaa työnantajia ja organisaatioita kehittymään. Kyse ei ole vain nuoren, vaan koko työyhteisön, osaamisesta ja oppimisesta.
Yhtä lailla pitempään työelämässä olleet työntekijät hyötyvät vaikkapa työn sisältöön ja työjärjestelyihin liittyvästä ”tuunauksesta” ja muista hyvinvointia vahvistavista toimista. Kaikenikäisillä on erilaisia elämänvaiheita ja olemassaolon kysymyksiä, jotka eivät ole vain työkykyyn liittyviä. Käsitys hyvinvoinnista kokonaisvaltaisena ja relationaalisena vaatii myös kokonaisvaltaisempia tukikeinoja. Hyvinvoiva työyhteisö on tuottavampi, ja uudistuminen ja oppiminen edellyttävät hyvinvointia.
Tarpeiden tyydyttyminen hyvinvoinnin eri ulottuvuuksilla, kuten hyvinvoinnin tukeminen, on tasapainottelua. Se on suhteessa esimerkiksi työntekijöiden elämäntilanteisiin sekä yritysten omistajien, hallitusten, asiakkaiden ja toimeksiantajien odotuksiin ja vaatimuksiin. Nuorten osallisuus ja osallistuminen työelämään vaatiikin tekoja kaikilta aikuisilta, ei vain työnantajilta.
Lähde
Kuula, K. (2026). Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia nuorten työntekijöiden hyvinvoinnin tukemisesta. [Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20260831121672
Kirjoittajat
Kati Kuula
FM, filosofian praktikko, sosionomi (YAMK) -opiskelija
Jaana Tilli
Diakonia-ammattikorkeakoulu Lehtori, TtM, väitöskirjatutkija (UEF), sh, th, tth, ETK
