Euroopan unionin neuvosto hyväksyi laajan lakipaketin eli muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen (Pact on Migration and Asylum) vuonna 2024. Se korvaa aiemmat säännöt kymmenellä uudella säännöksellä. EU-maat panevat uudet säännöt täytäntöön kahden vuoden kuluessa. Suomessa valmistellaan parhaillaan lakimuutoksia sopimuksen mukaisesti.
Suomen lakimuutosten tarkoitus on tulla voimaan kesällä 2026 (Sisäministeriö, i.a.). Uudistuksen näkyvin osa on ulkorajojen tehostettu valvonta, jossa maahan saapuvat henkilöt ”seulotaan” eli kaikki luvattomasti rajalle tulevat henkilöt tunnistetaan, rekisteröidään ja heille tehdään terveys- ja turvallisuustarkastus. Henkilöt, joiden turvapaikkahakemus on todennäköisesti perusteeton, käsitellään nopeutetusti suoraan rajalla. Jos hakemus hylätään, henkilö palautetaan välittömästi lähtömaahan. (Euroopan komissio, i.a. -b.)
Keskeiset uudistukset
Uudistukseen kuuluu sääntö, jota kutsutaan pakolliseksi solidaarisuudeksi. Se tarkoittaa, että vastuu turvapaikanhakijoista jaetaan tasaisemmin kaikkien EU-maiden kesken. Jokainen maa saa itse valita, millä tavalla se auttaa muita maita. Maa voi ottaa turvapaikanhakijoita muista EU-maista. Jos maa ei halua ottaa hakijoita vastaan, se voi sen sijaan maksaa rahallista korvausta yhteiseen rahastoon. Korvaus on 20 000 euroa turvapaikanhakijaa kohden, ja näillä rahoilla tuetaan EU:n rajavalvontaa. Kolmas tapa auttaa on antaa käytännön apua, kuten lähettää asiantuntijoita maahan, johon tulee paljon turvapaikanhakijoita. (Euroopan komissio, i.a. -b; Gotev, 2023.)
Toinen uudistus on Eurodac-tietokannan laajennus. Eurodac on EU-maiden yhteinen rekisteri, johon on aiemmin kerätty sormenjälkiä. Jatkossa siihen tallennetaan vastaisuudessa sormenjälkien lisäksi myös kasvokuva ja tiedot siitä, missä maissa henkilö on liikkunut EU:n alueella. Näiden tietojen avulla halutaan estää se, että sama ihminen hakisi turvapaikkaa monesta eri maasta. (Euroopan komissio, i.a. -a.)
Uusi solidaarisuusmekanismi velvoittaa jäsenmaat auttamaan toisiaan joko taloudellisesti tai käytännön työssä.
Sopimuksessa on sääntöjä myös poikkeustilanteita kuten välineellistettyä maahanmuuttoa varten. Se tarkoittaa, että jokin toinen valtio käyttää muuttoliikettä poliittisena aseena painostaakseen EU-maita. Tällöin kyseinen jäsenmaa voi saada nopeasti apua muilta EU-mailta tilanteen hoitamiseen. (Euroopan komissio, i.a. -a.)
Uudistukset tarkoittavat käytännössä sitä, että vastuu maahanmuuttajista ei enää lankea vain rajamaiden kannettavaksi. Uusi solidaarisuusmekanismi velvoittaa jäsenmaat auttamaan toisiaan joko taloudellisesti tai käytännön työssä. Samaan aikaan teknologinen valvonta tehostaa rajavalvontaa ja auttaa estämään väärinkäytöksiä.
Mitä sopimus tarkoittaa turvapaikanhakijalle?
Jos hakijan omassa kotimaassa on jokin turvallinen alue, EU-maa voi vaatia häntä muuttamaan sinne turvapaikan sijaan. Tätä kutsutaan sisäiseksi suojeluvaihtoehdoksi. Lisäksi henkilön oikeus suojeluun voidaan poistaa, jos hänen katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle tai maan turvallisuudelle. (Euroopan komissio, i.a. -a.)
Turvapaikanhakijalla on oikeus saada oleskelulupa 90 päivän kuluessa siitä, kun päätös on tehty. Jatkossa oleskeluluvan on näytettävä samalta kaikissa EU-maissa, jotta ne ovat helpommin tunnistettavissa. Samalla EU-maat voivat asettaa ehtoja sosiaalituen saamiselle. Maa voi esimerkiksi vaatia, että hakijan täytyy osallistua kotoutumiskoulutukseen, jotta hän voi saada taloudellista tukea. Tämän säännön tavoitteena on kannustaa hakijoita kotoutumaan ja oppimaan uuden kotimaansa tavoille nopeammin. (Euroopan komissio, i.a. -a.)
Turvapaikanhakijoille uudistukset tarkoittavat velvollisuuksien ja oikeuksien tiivistä kytkeytymistä toisiinsa. Sosiaalisen tuen ehdoksi tulee aktiivinen kotoutuminen ja paikallisten lakien noudattaminen. Tämä korostaa hakijan omaa vastuuta kotoutumisesta.
Mitä muuta sovittiin?
Joulukuussa 2025 päästiin alustavaan sopimukseen EU:n asetuksesta, jolla tarkistetaan turvallisen kolmannen maan käsitettä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, miten EU-maat voivat käännyttää turvapaikanhakijoita EU:n ulkopuolisiin maihin eli turvallisiin kolmansiin maihin. Uusien sääntöjen mukaan hakijalla ei tarvitse olla selkää sidettä lähettävään maahan. Jos hakija on matkustanut jonkin turvallisen maan kautta matkustaessaan EU:hun, se voidaan katsoa riittäväksi perusteeksi palauttaa hänet sinne. EU-maa voi tehdä EU:n ulkopuolisen maan kanssa sopimuksen, jossa sovitaan, että kyseinen maa ottaa hakijan vastaan ja hoitaa turvapaikkaprosessin EU:n puolesta. (Euroopan unionin neuvosto, 2025b.)
Euroopan neuvosto on päässyt alustavaan sopimukseen myös ensimmäisestä EU:n laajuisesta turvallisten lähtömaiden luettelosta. Turvallisiksi maiksi määritetään seuraavat maat: Bangladesh, Egypti, Intia, Kolumbia, Kosovo, Marokko ja Tunisia. Seuraavat seikat on huomioitava poikkeustilanteissa:
- kansainvälinen tai maan sisäinen aseellinen konflikti
- EU kohdistaa maahan perusoikeuksiin ja -vapauksiin liittyviä rajoittavia toimenpiteitä
- jäsenmaassa on hyväksytty yli 20 prosenttia ehdokasmaasta tulevien kansalaisten tekemistä kansainvälistä suojelua koskevista hakemuksista. (Euroopan unionin neuvosto, 2025a.)
Sekä neuvoston että Euroopan parlamentin on vielä vahvistettava poliittinen sopu ennen virallista hyväksymistä.
Uudistukset mahdollistavat tiiviin yhteistyön EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Tällöin turvapaikkaprosessi voidaan siirtää kokonaan unionin rajojen ulkopuolelle, kunhan ihmisoikeudet ja turvallisuuden vähimmäisvaatimukset toteutuvat.
Lähteet
Euroopan komissio. (i.a.-a.) Lainsäädäntöasiat pähkinänkuoressa. Migration and Home Affairs. Saatavilla 30.3.2026 https://home-affairs.ec.europa.eu/policies/migration-and-asylum/pact-migration-and-asylum/legislative-files-nutshell_fi
Euroopan komissio. (i.a.-b). Uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus. Migration and Home Affairs. Saatavilla 30.3.2026 https://home-affairs.ec.europa.eu/policies/migration-and-asylum/pact-migration-and-asylum_fi
Euroopan unionin neuvosto. (18.12.2025a). Turvapaikkapolitiikka: neuvosto ja Euroopan parlamentti sopuun turvallisia lähtömaita koskevasta EU:n luettelosta. Lehdistötiedote. Saatavilla 26.3.2026 https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2025/12/18/asylum-policy-council-and-european-parliament-agree-on-eu-list-of-safe-countries-of-origin/
Euroopan unionin neuvosto. (18.12.2025b). Turvalliset kolmannet maat: neuvosto ja Euroopan parlamentti sopuun uudesta EU-laista, jolla tiukennetaan turvapaikkahakemusten käsittelyä. Lehdistötiedote. Saatavilla 30.3.2026 https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2025/12/18/safe-third-country-council-and-european-parliament-agree-on-new-eu-law-restricting-admissibility-of-asylum-claims/
Gotev, G. (2023). Brussels braces for another north–south migration clash. Euractiv 23.11.2023. Saatavilla 30.3.2026 https://www.euractiv.com/news/brussels-braces-for-another-north-south-migration-clash/
Sisäministeriö. (i.a.). EU:n yhteinen turvapaikkajärjestelmä. Saatavilla 26.3.2026 https://intermin.fi/maahanmuutto/eu-n-yhteinen-turvapaikkajarjestelma
Kirjoittajat
Arja Lappalainen
Projektikoordinaattori
