Miten onnistua hoivaköyhyyden torjumisessa?

Hoivaköyhyys tarkoittaa sitä, että ikääntynyt ei selviä hoivan kustannuksista joko siksi, että hänellä ei ole rahaa ostaa palveluita tai siksi, että palveluiden kustannukset ovat niin suuret, etteivät eläketulot ja säästöt riitä niiden kattamiseen. Tällöin voi tipahtaa hoivan piiristä tai jäädä paitsi tarvitsemastaan palvelusta. Suurten ikäluokkien eläköityessä hoivaköyhyys voi tulevaisuudessa lisääntyä. Miten hoivaköyhyyttä voidaan torjua?

Suomesta on tulossa ikääntyneiden yhteiskunta, sillä vuonna 2030 joka kolmas suomalainen on yli 65-vuotias. Vuonna 2025 suuret ikäluokat, jotka ovat syntyneet vuonna 1945, täyttävät 80 vuotta. Koska suuriin ikäluokkiin katsotaan myös kuuluviksi heti 1950-luvun alussa syntyneet lapset, tulee suuri osa heistä eläköitymään lähivuosina.

Suurten ikäluokkien määrä on huomattava, mutta he muodostavat keskenään hyvin erikuntoisen joukon. Osa viettää 80-vuotispäivää jo palveluasumisen yksikössä ja osa aurinkorannikolla. Näin ollen suurten ikäluokkien sisällä on jo nähtävissä polarisoitumista. Osa selviää esimerkiksi omista terveydenhuoltokustannuksistaan hyvin ja käyttää yksityisiä terveyspalveluita. Osa taas on riippuvainen julkisista palveluista. Monilla näkyy eläkkeissään edelleen 1990-luvun laman vaikutukset ja eläke voi olla pieni. Lisäksi löytyy heitä, joilla ei ole mitään lääkitystä tai palveluita käytössä.

Miten siis ehkäistä hoivaköyhyyttä ja polarisoitumista ikääntyneiden parissa? Seuraavaksi esitetään muutamia ratkaisuehdotuksia. Monet niistä edellyttävät taloudellisia panostuksia.

Ratkaisuja hoivaköyhyyteen

Ensimmäinen ratkaisuehdotus on etuisuuksien reipas korotus. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että eläkkeensaajan hoitotuista jo alimpaan tulisi korotus. Alin hoitotuki on tällä hetkellä 84,17 euroa/kuukaudessa. Tähän alimpaan summaan tehtäisiin 100 euron korotus, jolloin etuisuuden määrä olisi lähellä 200 euroa. Kelan eläkkeensaajan hoitotuki on tarkoitettu hoidon kustannuksiin ja sen voi käyttää palveluihin, kuten esimerkiksi turvapuhelimeen, siivouspalveluihin yms. Korotus tähän tukeen parantaisi jo monen eläkkeensaajan toimeentuloa.

Toinen ratkaisuehdotus on kannustaa lapset, läheiset tai ystävät ikääntyneiden hoivan avuksi. 1970-luvulle asti oli Suomessa laki, että lasten on huolehdittava vanhempiensa hoivasta ja vastattava kustannuksista. Tästä jäänteenä on edelleen voimassa muun muassa maaseudulla syytinki-sopimus. Siinä maatalon vanhempi pariskunta jää asumaan samaan pihapiiriin, johon heille rakennetaan oma talo. Maatila tarjoaa heille hyödykkeitä, kuten ruokatavaroita ja asumisoikeutta. (Ks. esim. Yle.)

Moni voi nähdä myös teknologian ja tekoälyn ratkaisuina ikääntyneiden hoivahaasteeseen.

Omaisten kannustaminen lainsäädännön avulla ei välttämättä toimisi ajassa, jossa suurten ikäluokkien joukossa on paljon perheettömiä, leskiä sekä lapsettomia ihmisiä. Yksi vaihtoehto on lisätä vapaaehtoisten apua. Tästä esimerkkinä toimii Yhdysvallat, jossa hyväntekeväisyys ja vapaaehtoistyö ovat isommassa roolissa koko yhteiskunnassa kuin esimerkiksi Suomessa.

Omaisten vastuuttamiseen lainsäädännöllä liittyy myös ongelmia. Lasten vastuulle ei voi laittaa vanhempien hoidon kustannuksia, sillä lapsilla ei välttämättä ole rahaa kustantaa vanhempiensa hoitoa. Myös perhesuhteiden tila voi hankaloittaa hoivan järjestämistä käytännössä. Yhtenä vaihtoehtoisena ratkaisuna voisi olla myös ikääntyneiden yhteisöllinen asuminen, josta esimerkkinä toimii JASO-talojen konsepti Keski-Suomesta.

Kolmas ratkaisuehdotus koskee kotitalousvähennyksen laajentamista. Jotta hoivan kustannukset pienentyisivät, tarvitaan myös yksityistä sektoria. Ensimmäisiä vaikeuksia kotona selviämiseen ikäihmisellä on siivouksesta selviäminen. Siihen on jo saatavilla taloudellista apua, muun muassa arvonlisäverottoman siivouspalvelun sekä kotitalousvähennyksen muodossa. Näitä etuisuuksia tulisi laajentaa, jotta ikäihmiset pärjäisivät kotona paremmin.

Neljäntenä ratkaisuna voisi toimia taloudellisen tilanteen parantamiseen myös käänteiset asuntolainat, joiden avulla ikäihminen saisi kulutukseen lisää rahaa. Käänteinen asuntolaina tarkoittaa sitä, että ikääntynyt ottaa asuntoa vastaan lainaa, jota ei ole tarkoitus maksaa takaisin (ks. esim. Danske bank).

Tulevaisuuden näkymiä

Moni voi nähdä myös teknologian ja tekoälyn ratkaisuina ikääntyneiden hoivahaasteeseen. Ne tarjoavatkin monenlaisia ratkaisuja. Teknologia kotiin hankittuna on kuitenkin kallista ikääntyneelle. Esimerkiksi turvapuhelinkustannukset voivat olla jopa 70 euroa kuukaudessa, ja mahdollisesti enemmänkin.

Teknologia voi olla apuna ikääntyneen kotona pärjäämisessä, mutta se ei korvaa ihmistä ja kohtaamista. Teknologian kustannukset tulisi myös olla kohtuullisemmat, jotta ikäihmiset voisivat hyödyntää digitaalisia palveluita nykyistä enemmän.

Ikääntyneiden hoivan turvaamiseen taloudellisesta näkökulmasta on siis olemassa monenlaisia ratkaisuja. Lähellä eläkeikää olevien kannattaa joka tapauksessa käyttää rahansa omaan hyvinvointiinsa. Absurdia on, jos ihminen on rikkaimmillaan kuoleman hetkellä.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025090494500