Kun maahan muuttanut saapuu Suomeen ja aloittaa uuden elämän rakentamisen, yksi ensimmäisistä ja tärkeimmistä askelista on kotoutumissuunnitelma. Se toimii ikään kuin henkilökohtaisena tiekarttana kohti suomalaista yhteiskuntaa: kieltä, työtä ja arjen sujuvuutta. Mitä kaikkea tähän prosessiin kuuluu?
Ensimmäinen vaihe maahan muuttaneen polulla on palvelutarpeen arviointi. Tässä vaiheessa kartoitetaan henkilön osaaminen, työkyky sekä kielitaito ja millaisiin palveluihin hänen olisi hyvä osallistua. Hyvinvointialue voi tarvittaessa osallistua arviointiin. Arvioinnin perusteella päätetään, laaditaanko henkilölle yksilöllinen kotoutumissuunnitelma. (Äänekoski, i.a.; Työmarkkinatori, 2026.)
Mikä on kotoutumissuunnitelma ja kuka sen tekee?
Kotoutumissuunnitelma on viranomaisen ja maahan muuttaneen yhdessä laatima tiekartta. Sen laatimisesta vastaavat työllisyyspalvelu, kunta tai hyvinvointialue riippuen maahan muuttaneen tilanteesta (Kotoutuminen.fi). Kotoutumislaissa on määritelty suunnitelman minimisisältö. Keskiössä ovat suomen tai ruotsin kielen opiskelu, työllistyminen ja yhteiskuntaan tutustuminen ja osallisuuden vahvistaminen. (L1100/2024 18–19 §.)
Suunnitelma laaditaan, kun henkilöllä on voimassa oleva oleskelulupa, oleskeluoikeuden rekisteröinti, oleskelukortti ja Suomessa asumista yleensä alle kolme vuotta. Ensimmäinen suunnitelma tehdään enintään vuodeksi ja sen kokonaiskesto on yleensä kaksi vuotta. Suunnitelmaa päivitetään noin kuuden kuukauden välein. Jos tilanne vaatii erityistä tukea, esimerkiksi vähäisen koulutustaustan, monialaisen palvelutarpeen tai sairauden vuoksi, kestoa voidaan pidentää. Tavoitteena on, että kotoutumista edistävä palvelu alkaa kuukauden sisällä suunnitelman laatimisesta. (L 1100/2024 20-22 §; Kotoutuminen.fi)
Kotoutumisen eri polkuja
Vaikka kotoutumisen tavoite eli kielen oppiminen ja työpaikka on kaikille sama, polut sinne eroavat riippuen maahantulon syystä.
Perheenyhdistämisen kautta tulevien ja pakolaistaustaisten kotoutumisessa on eroja, jotka johtuvat tuen tarpeesta ja lainsäädännöstä. Pakolaistaustaisilla ja kiintiöpakolaisilla on usein suurin tuen tarve. Usein heiltä puuttuu myös tukiverkosto, jonka vuoksi heille tehdään alkukartoitus nopeasti maahantulon jälkeen. Kunta voi osoittaa heille asunnon ja heillä on oikeus kotoutumistukeen heti oleskeluluvan saamisen jälkeen (Kotoutuminen.fi).
Vaikka kotoutumisen tavoite eli kielen oppiminen ja työpaikka on kaikille sama, polut sinne eroavat riippuen maahantulon syystä.
Perheenyhdistämisen kautta tulevien tukipolku riippuu usein Suomessa jo asuvan perheenkokoajan tilanteesta ja tuloista (L 301/2004 39 §). Perheenkokoajalla on usein oltava riittävät tulot perheen elättämiseen, mikä voi rajoittaa uuden tulijan oikeutta tiettyihin sosiaalitukiin. Jos tulija ilmoittautuu työnhakijaksi, hänellä on oikeus alkukartoitukseen ja kotoutumissuunnitelmaan. Jos hän jää kotiin hoitamaan lapsia, hän voi jäädä palveluiden ulkopuolelle. (Kotoutuminen.fi.)
On hyvä huomata, että jos perheenkokoaja on itse pakolaistaustainen, perheenjäsenten palvelut muistuttavat enemmän pakolaisten saamaa tukea. Tämä johtuu siitä, että valtio maksaa kunnalle perheenjäsenestä saman laskennallisen korvauksen kuin alkuperäisestä pakolaisesta, mikä mahdollistaa samat tehostetut palvelut. (Kotoutuminen.fi; L 1100/2024 59 §.)
Tiukennuksia ehtoihin
Vuosi 2025 toi mukanaan merkittäviä tiukennuksia ulkomaalaislakiin. Perheenyhdistämisen ehtoja on kiristetty muun muassa seuraavasti:
- Kansainvälistä suojelua saaneilta edellytetään nyt kahden vuoden yhdessä asumista ennen perheen tuomista (L 301/2004 37 §).
- Puolisoiden välisessä yhdistämisessä on käytössä 21 vuoden ikäraja pakkoavioliittojen ehkäisemiseksi (L 301/2004 38 a§).
- Omaehtoisen opiskelun tukeminen edellyttää nyt entistä vahvempaa kytköstä työmarkkinoihin.
Kotoutumissuunnitelma on paljon enemmän kuin lomake. Se on yksilöllinen tukipaketti, joka auttaa maahan muuttanutta rakentamaan elämäänsä Suomessa. Hyvin tehty suunnitelma tukee kielen oppimista, kouluttautumista, työllistymistä ja arjen sujuvuutta, ja sen merkitys korostuu erityisesti maahanmuuton alkuvaiheessa.
Lähteet
Kotoutuminen.fi. (i.a). Työ- ja elinkeinoministeriö. Saatavilla 12.3.2026. https://kotoutuminen.fi/kenesta-korvaus-maksetaan
L 301/2004. Ulkomaalaislaki. 30.4.2004/301. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2004/301
L 1100/2024. Laki kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta. 30.12.2024/1100. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2024/1100?language=fin&highlightId=749960&highlightParams=%7B%22type%22%3A%22BASIC%22%2C%22search%22%3A%22omaehtoinen+opiskelu+maahan+muuttajan%22%7D
Työmarkkinatori: Maahanmuuttajan palvelut ja kotoutumissuunnitelma. 23.2.2026. tyomarkkinatori.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-tyoelamasta/kansainvalisyys/maahanmuuttajan-palvelut-ja-kotoutumissuunnitelma
Ääneskoski. Keskeisiä kotoutumiseen liittyviä käsitteitä. i.a. Saatavilla 13.3.2026. www.aanekoski.fi/maahanmuuttaneet/keskeisia-kotoutumiseen-liittyvia-kasitteita
Kirjoittajat
Arja Lappalainen
Projektikoordinaattori
