Mitä jos menestystä ei mitattaisi sillä mitä ihminen saavuttaa urallaan, paljonko hän tienaa tai mitä kaikkea hän omistaa vaan sillä, miten hän kohtelee muita ihmisiä ja millaista yhteisöä hän rakentaa ympärilleen? Etelä-Afrikasta lähtöisin oleva ubuntu-filosofia katselee maailmaa tästä näkökulmasta. Sen ydin ajatus on ”olen, koska olemme”. Blogi tarkastelee ubuntua ekososiaalisena työkaluna, arvona ja kaikkien ulottuvilla olevana filosofiana.
Ubuntu-filosofian ytimessä on ajatus, että yksilön arvo ja identiteetti nähdään aina olevan sidoksissa muihin ihmisiin. Etelä-Afrikan bantukulttuureista juontuva ajattelu, jota Nelson Mandela ja Desmond Tutu toivat esiin apartheidin jälkeen, korostaa, että ihmisyys syntyy suhteissa. Ubuntun keskeiset arvot – solidaarisuus, empatia ja yhteisvastuu – korostavat vastuuta muiden hyvinvoinnista, kykyä asettua toisen asemaan sekä moraalista velvollisuutta rakentaa oikeudenmukaista ja yhteisöllistä maailmaa. Tämän päivän maailmassa, jossa eriarvoisuus, konfliktit ja eristäytyminen haastavat yhteisöllisyyttä, ubuntu tarjoaa vaihtoehtoisen näkökulman. Sen mukaan kasvu ja toivo edellyttävät kykyä nähdä toisemme, kuunnella ja etsiä ratkaisuja yhdessä. (BBC REEL, i.a., Codelamps.inc, 2023., Rogers, i.a.)
Samaan aikaan kun Suomessa mietitään, mistä saadaan säästöjä paisuviin hoitojonoihin, katoavat ihmisiltä hiljaa pienetkin kohtaamisen mahdollisuudet, vaikka juuri kohtaaminen voisi auttaa moneen vaivaan. Harvalla lapsella on enää mahdollisuutta viettää koulun jälkeen aikaa isovanhempien kanssa. Läheisen on korvannut puhelin. Ubuntu voisi tuoda ratkaisuja esimerkiksi tämänkaltaisiin kaventuneisiin kohtaamisen mahdollisuuksiin.
Ubuntu ja YAMK-opiskelu
Sosiaalityön tutkijat ja opettajat korostavat alkuperäiskansojen tiedon, kuten ubuntu-filosofian sisällyttämistä sosiaalityön opetukseen ja käytäntöön (Udah ym., 2025). Esimerkiksi Ugandassa sosiaalityön opetus perustuu ubuntu-filosofiaan vaihtoehtona länsimaiselle yksilökohtaiselle sosiaalityölle (Bhangyi ym., 2023, s. 114–115). Professori James Ogude Pretorian yliopistosta korostaa myös luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksen merkitystä Ubuntu-ajattelussa (Ubuntuworks, i.a.).
Diakin ekososiaalinen työ ja globaaliosaamien tutkinto-ohjelman (YAMK) ytimessä on etsiä rohkeasti lähestymistapoja, joilla vastata ihmisten ja maapallon yhteen kietoutuneisiin ongelmiin systeemisesti. Eri alojen ammattilaisina pyrkimyksenä on olla mukana rakentamassa kestävämpää elämäntapaa, hyvinvointia ja tulevaisuutta. Ratkaisuja etsiessä on opeteltava katsomaan niin taakse- kuin eteenpäin, lähelle ja kauas, uskallettava pysähtyä ja olla muutoksessa. Ongelmanratkaisun kiikareissa keskeisenä kohteena on aineeton vauraus, sellainen, joka lisääntyy käytettäessä. Tällaista on vaikkapa sivistys, naapuriapu ja ystävyys – ne merkityksellisyyden kokemusta tuottavat rikkaudet, jotka eivät ole pois muilta ihmisiltä, eläimiltä tai maapallolta.
Alkuperäiskansojen käytännöt ja tieto voivat tarjota oppia ekososiaaliseen maailmankuvaan. Tämän tiedon länsimainen yhteiskunta usein sivuuttaa kiireessään oppia ja kehittää uutta, kuluttaa ja suorittaa. Ubuntu on erinomainen esimerkki ajattelutavasta, joka voisi toimia yksinkertaisena ja edullisena ratkaisuna monenlaiseen pahoinvointiin ja merkityksellisyyden kokemusten etsimiseen.
Alkuperäiskansojen käytännöt ja tieto voivat tarjota oppia ekososiaaliseen maailmankuvaan.
Ubuntua on sovellettu Diakin YAMK-opinnoissa käytännössä myös opintoihin kuuluvissa pienryhmissä, vaikka sitä ei ubuntuksi välttämättä tunnisteta. Pienryhmissä syntyi omannäköinen solidaarisuuden, empatian ja yhteisvastuun kulttuuri. Aikuisopiskelijan elämää rytmittävät ruuhkavuodet, odottamattomat elämänkriisit ja -ilot ja usein hyvin hektinen työelämä. Jokainen tarvitsee kannattelua jossakin, ehkä jokaisessa, opintojensa vaiheessa. Ubuntun periaate voi tuoda pienryhmään turvan tunteen: jokainen on arvokas ja ainutlaatuinen osa yhteisöä. Paljon jäisi yksinäiseltä puurtajalta huomaamatta ilman toisten samanmoisten kiinnostunutta katsetta, peiliä. Opintoyhteisössä kommunikoidaan avoimesti, opetellaan pyytämään apua, inspiroidutaan, upotaan keskusteluihin ja vuorollaan kannatellaan muita. Tällaisen filosofian lisääminen jokaiseen työ- tai muuhun yhteisöön voisi merkittävästi vähentää yksilöiden kokemaa taakkaa, kilpailuasetelmaa, uupumista ja jopa pelon ilmapiiriä.
Inhimillisen pääoman maksimointi
Ekososiaalisuuden ja kestävyyden teemoja voidaan tarkastella useista näkökulmista, joista yksi on ubuntu-filosofia. YK:n kestävän kehityksen Agenda2023 tavoitteita on kritisoitu globaalin pohjoisen näkökulmasta (van Norren, 2022). Useat tavoitteet ovat yhteisiä, mutta erityisesti kulttuurien moninaisuuden, keskinäisen tuen ja yhteisöjen merkitystä tulisi korostaa laajemmin (van Norren, 2022).
Voisivatko globaalin pohjoisen tulevaisuuden ekososiaalisen johtajuuden juuret löytyä globaalista etelästä? Ubuntu-johtajuudessa huomio siirtyy yksilön saavutuksista ja hierarkiasta yhteisön jäsenten väliseen vuorovaikutukseen ja keskinäiseen tukeen. Sen ytimessä ovat solidaarisuus, kollektiivinen vastuu, empaattiset ihmissuhteet, yhteistyö ja kunnioitus. Ubuntu tarjoaa moderneille organisaatioille kestävän ja inhimillisen johtamismallin, jossa menestys rakentuu yhteisön hyvinvoinnille. Yksilön kasvu on erottamaton osa yhteistä hyvää, ja johtajuus perustuu ennen kaikkea myötätuntoon ja toisen arvostamiseen. (Chetty & Price, 2024.)
On olemassa asioita, joihin ihminen ei voi vaikuttaa. Näihin asioihin inhimillisyys ei kuitenkaan lukeudu. On yhteisen tahdon asia, minkälaista arvopohjaa luodaan ja minkälainen maailma jää jälkeen.
Lähteet
Bhangyi, V. B., Tweshengyereze, S., Atim, H., & Balyejjusa, S. M. (2023). Transforming Communities Through Ubuntu Philosophy: Prerequisites, Opportunities, and Implications for Social Work Practice in Africa. Teoksessa B. Mayaka, C. Uwihangana, & A.D. Van Breda (toim.), The Ubuntu Practitioner: Social Work Perspectives (s. 114-136). International Federation of Social Workers.
BBC REEL. (n.d.). What we can learn from the African philosophy of Ubuntu [YouTube-video]. YouTube. Viitattu: 25.09.2025. What we can learn from the African philosophy of Ubuntu – BBC REEL – YouTube
Chetty, K., & Price, G. (2024). Ubuntu leadership as a predictor of employee engagement: A South African study. SA Journal of Human Resource Management, 22, a2462. https://doi.org/10.4102/sajhrm.v22i0.2462
Codelamps.inc. (2023, heinäkuu 26). The philosophy of life based on Desmond Tutu: Ubuntu, compassion, and social justice. Medium. https://medium.com/%40codelamps/the-philosophy-of-life-based-on-desmond-tutu-ubuntu-compassion-and-social-justice-ce9478a7525a
Culture of Leadership – Brendan Rogers. (i.a.). Ubuntu philosophy (Ubuntu I am because we are) [YouTube-video]. YouTube. Viitattu; 25.09.2025. https://www.youtube.com/watch?v=CzD-6uK-FJc YouTube
Ubuntu Leaders Academy. (n.d.). Theoretical Foundations of the Ubuntu Philosophy. Viitattu: 25.09.2025. https://ubuntuleadersacademy.org/en/o-ubuntu-en/foundation
Ubuntuworks. (i.a.). Learning from Ubuntu. Viitattu 25.09.2025. https://ubuntuworks.org/learning-from-ubuntu/
Udah, H., Tusasiirwe, S., Mugumbate, R. & Gatwiri, K. (2025). Ubuntu philosophy, values, and principles: An opportunity to do social work differently. Journal of Social Work 25(4), 433-451. DOI: 10.1177/14680173241312749
van Norren, D. E. (2022). African Ubuntu and Sustainable Development Goals: seeking human mutual relations and service in development. Third World Quarterly, 43(12), 2791–2810. https://doi.org/10.1080/01436597.2022.2109458
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251120109683
