Sanonnat ”varmaa on vain epävarmuus” ja ”mikään ei ole varmaa paitsi muutos” tuntuvat nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa entistäkin kuvastavimmilta. Epävarmuus korostuu niin hallitsemattomalta tuntuvan teknologisen ja fyysisen ympäristömme haasteiden ja uhkakuvien myötä ja täyttää niin median kuin mielen lisäten ahdistusta, epävarmuutta ja jopa epätoivoa.
Luottamus on usein yksi niistä käsitteistä, jotka herättävät keskustelua silloin kuin se on hiipumassa tai jo kadonnut. Etenkin nuorten tulevaisuususko on Sitran Tulevaisuusbarometrin (2025) mukaan heikentynyt vahvasti. Luottamus niin omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa kuin yhteiskunnallisten toimijoiden kykyyn ja tahtoon on keskeinen osatekijä, jolla tätä voitaisiin vahvistaa.
TKI- ja koulutusorganisaatioiden arjessa luottamus on näkymätön peruskivi, joka mahdollistaa avoimen keskustelun, tiedon jakamisen ja yhteiskehittämisen. Luottamuksen rakentumista ei voi irrottaa ympäristöstään: se syntyy suhteissa, kohtaamisissa ja verkostoissa, joihin organisaatio on kiinnittynyt. Ne toimijat ja organisaatiot, jotka tunnetaan ja joihin luotetaan ovat kaiken toiminnan ja kehittämisen ytimessä. Kyky tuottaa uutta, pysyä ajan tasalla muutoksista ja kehityssuunnista vaatii, ettei ”kuplaudu” tuttuun ja turvalliseen myös yhteistyössä.
Batheltin ja kumppanien (2004) esittämä local buzz and global pipelines -kehikko tarjoaa edelleen osuvan tavan jäsentää tätä ilmiötä. Se korostaa kahta ulottuvuutta: paikallista syvää vuorovaikutusta ja laajempia, ulospäin suuntautuneita yhteyksiä. Näiden tasapaino ei ole vain innovaatioiden edellytys, vaan myös luottamuksen kasvualusta, jolla varmistetaan luottamus sekä yksilöinä että kasvu ammatillisen osaamisen tasolla.
Paikallinen ymmärrys luo perustan luottamukselle
Paikallinen vuorovaikutus, ”pörinä” eli local buzz, rakentuu epämuodollisista kohtaamisista, arjen yhteistyöstä ja jaetusta toimintakulttuurista. Sitä syntyy silloin, kun toimijat tuntevat toisensa, jakavat hiljaista tietoa ja voivat luottaa toistensa osaamiseen ilman raskaita rakenteita.
Diakin toimintaympäristössä tämä näkyy monella tavalla. Pitkä historia sosiaalialan, terveysalan ja diakonian koulutuksessa on luonut vahvoja kumppanuuksia, joiden perustana on jaettu arvopohja ja yhteinen ymmärrys siitä, mitä hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen käytännössä tarkoittaa. Paikallinen läsnäolo ja toimijoiden tunteminen mahdollistavat sen, että yhteistyö voi kehittyä nopeasti ja luontevasti. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ymmärrämme toistemme käyttämät terminologiat jo valmiiksi.
Laajat yhteydet tuovat uudistumisen mahdollisuuksia
Tuttuihin ja paikallisiin toimintaympäristöön kiinnittyminen ei yksistään riitä. Bathelt ym. (2004) kuvaavat termillä global pipelines ulkoisia, usein kansainvälisiä yhteyksiä, jotka tuovat organisaatiolle uudenlaisia näkökulmia, toimintamalleja ja ratkaisuja. Ne auttavat näkemään oman työn suhteessa globaaleihin kehityssuuntiin ja pysymään niistä selvillä sekä tukevat kriittistä tarkastelua ehkäisten ”kuplaantumista”.
Luottamus organisaatioiden välillä rakentuu sekä paikallisista suhteista että laajemmista kumppanuuksista.
Diak on viime vuosina vahvistanut kansainvälisiä verkostojaan esimerkiksi Interreg-hankkeen ja Erasmus-yhteistyön kautta. Nämä verkostot tarjoavat paitsi uusia näkökulmia, myös mahdollisuuden asemoida Diakia eurooppalaisena sosiaali- ja terveysalan asiantuntijaorganisaationa. Ulkoiset yhteydet auttavat näkemään, miten hyvinvointipalveluja kehitetään muualla, ja millaisia malleja voidaan soveltaa kotimaiseen kontekstiin.
Luottamus sosiaalisena ja strategisena resurssina
Luottamus organisaatioiden välillä rakentuu sekä paikallisista suhteista että laajemmista kumppanuuksista. Paikallinen luottamus syntyy jatkuvuudesta, yhteistyöstä ja yhteisestä historiasta. Verkostoluottamus puolestaan rakentuu läpinäkyvyydestä, jaetuista tavoitteista ja selkeistä rooleista.
Kun nämä kaksi tasoa tukevat toisiaan, syntyy ekologia, jossa luottamus ei ole vain yksilöiden välisiä suhteita, vaan koko organisaation läpäisevä kyvykkyys. Tämä kyvykkyys on yhä tärkeämpi osa TKI-toimintaa, jossa tarvitaan yhtäällä juurtunutta ymmärrystä alueen tarpeista ja toisaalta kykyä ja riittäviä resursseja tulkita kansainvälisiä signaaleja ja kehityskulkuja. Se mahdollistaa sen, että ideat liikkuvat, ihmiset oppivat ja organisaatiot kykenevät uudistumaan. Kun paikallinen ymmärrys ja laajat yhteydet tukevat toisiaan, syntyy kestävä perusta, jonka varaan voidaan rakentaa sekä vaikuttavaa TKI-toimintaa että uusia toimintamalleja tulevaisuuden haasteisiin. Nämä luovat hallinnan tunnetta niin omasta elämästä kuin tulevaisuuden suunnasta.
Luottamuksen rakentaminen ulottuu strategiaan
Diakin strategia korostaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta, osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä opiskelija- ja työelämälähtöistä kehittämistyötä. Nämä tavoitteet rakentuvat pitkälti kyvylle yhdistää paikallista ja globaalia osaamista. Arvopohja – oikeudenmukaisuus, yhteisöllisyys ja luottamus – luo selkeän reunaehdon ja vahvuuden luottamuksen eri tasojen rakentumiselle.
Strategiassa painotetaan myös TKI-toiminnan kasvua ja osaamisen vaikuttavaa hyödyntämistä. Tämä edellyttää organisaatiolta samoja valmiuksia, joita Batheltin ym. (2004) mallissa kuvataan: toisaalta vahvoja juuria kotimaisissa ja alueellisissa verkostoissa, toisaalta avointa yhteyttä laajempaan eurooppalaiseen ja globaaliin kehitykseen.
Parhaimmillaan vahvuudet luovat pohjaa palveluille, joiden perusta on luottamuksen rakentamisessa ja yhteistoiminnassa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi:
- koulutus- ja valmennuspalvelut, joissa yhdistyy paikallisen toimintaympäristön tuntemus ja kansainvälisiin käytäntöihin perustuva sisältö,
- yhteiskehittämistä tukevat palvelut, joissa organisaatioita autetaan rakentamaan luottamusta yli sektorirajojen,
- hyvinvointiin ja osallisuuteen liittyvät digitaaliset ratkaisut, jotka hyötyvät sekä käyttäjälähtöisyydestä että kansainvälisestä tutkimusnäytöstä.
Nämä mahdollisuudet eivät nouse yksittäisistä menetelmistä, vaan organisaation toiminnasta, jota toteutetaan paikallisesti vastuullisesti ja luottamuksellisesti mutta ollen samalla avoin solmukohta laajemmille kehityssuunnille.
Lähteet
Bathelt, H., Malmberg, A., & Maskell, P. (2004). Clusters and knowledge: local buzz, global pipelines and the process of knowledge creation. Progress in Human Geography, 28(1), 31–56.
Sitra (2025). https://www.sitra.fi/projektit/nuorten-tulevaisuususko/
Jäsentelyssä on käytetty apuna ChatGPT 5.1 -tekoälysovellusta (käytetty 12.12.2025).
Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251215119369
