Liikuntaa voi lisätä omassa työarjessa pienin teoin: itseä ja toisia haastaen, kannustaen ja yhdessä edeten.
Opituilla tottumuksilla on tapana vakiintua nopeasti. Omia tottumuksia kannattaa kyseenalaistaa ajoittain: miksi teen näin ja voisinko tehdä toisin? Fyysisen aktiivisuuden, arkisemmin liikunnan, määrä ja muoto ovat elämäntapatottumuksia, jotka omaksumme alkaen varhaisesta lapsuudesta. Koskaan ei ole liian myöhäistä irrottautua hyvinvoinnin kannalta haitallisista tottumuksista ja omaksua vahvemmin terveyttä edistäviä tottumuksia.
Tuoreiden UKK-instituutin tutkimustulosten mukaan suomalaiset aikuiset liikkuvat yhä vähemmän, mutta kuvittelevat liikkuvansa todellisuutta enemmän. Suurin osa aikuisista liikkuu selvästi vähemmän kuin hyvinvoinnin kannalta olisi tavoiteltavaa. UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari toteaa tämän johtuvan pitkälti siitä, että arkipäivät kuluvat monilta pääosin paikallaan istuen. (Markkula, 2026a; 2026b.)
Istuvaa itsenäistä etätyöskentelyä
Etätöiden ja -opintojen yleistyminen on karsinut monien työ- tai opiskelumatkalla ja työskentelypaikalla kertyvää liikuntaa. Kotona työskennellessä etäisyydet työpöydän äärestä kahvitauolle tai saniteettitiloihin ovat usein huomattavasti lyhyemmät kuin toimistolla. Samoin työn keskeytykset saattavat harventua. Kollegan kysymys tai jokin ympärillä tapahtuva, huomion varastava tilanne tarjoavat myös luontevan tilaisuuden venytellä tai nousta tuolista.
Toisaalta etätyöskennellessä liikuskelulla on usein vähemmän näkijöitä eikä niin moni häiriinny, jos hieman heiluttelee käsiä tai koko kehoa. Toimistojen taukojumpan puuttumista perustellaan usein sillä, että se saattaisi häiritä muita tai nolostuttaa. Kotona on myös monia taukoliikunnan mahdollisuuksia: voi ripustaa pyykit, hakea postin, pyyhkiä pölyt tai laittaa tiskit koneeseen.
Etätöiden ja -opintojen yleistyminen on karsinut monien työ- tai opiskelumatkalla ja työskentelypaikalla kertyvää liikuntaa.
Oma tapa lisätä liikuntaa jokaiseen päivään
Työskentelyn lomassa saattaa unohtua, että liikunta on oiva tapa edistää kaikinpuolista hyvinvointia: fyysisen voiman ja kestävyyden ohella kohenevat psyykkiset voimavarat. Pienikin liikunnallinen tauko lisää aivojen verenkiertoa kognitiivisia prosesseja tehostaen. Liikunta tarjoaa siihen käytetyn ajan takaisin tehokkaampana työskentelynä ja virkeämpänä mielenä. Oppimiskyky paranee, mikä lisää itsetyytyväisyyttä. (Työterveyslaitos, 2024a.)
Jokaiselle halukkaalle löytyy omalta tuntuva tapa liikunnan lisäämisen. Kokeilemista ja kärsivällisyyttä se voi vaatia. Vasankari (Markkula, 2026a) ehdottaa auton kotiin jättämistä, muutaman linja-autopysäkkivälin kävelemistä, lounaalla ulkona kävellen käymistä tai ihan vain kahvittelua hieman kauempana olevan seuralaisen kanssa. Tuolista olisi noustava ylös entistä tiheämmin. Toimistokävely, pariksi minuutiksi kävelemään nouseminen on tutkitusti tehokasta (Työterveyslaitos, 2024b). Kävelypalaverin voi pitää sekä samassa että eri paikoissa työskenneltäessä (ks. Työterveyslaitos, 2020). Lisää virikkeitä työ- tai opiskelupäivän liikunnallisen aktiivisuuden lisäämisen tueksi tarjoavat esimerkiksi Liikkuva työelämä ja 3AMK materiaaleissaan (Liikkuva työelämä, i.a.; 3AMK, i.a.).
Uutta liikettä arkeen
Uusien arjen tottumusten omaksuminen voi henkilöstä riippuen onnistua paremmin yksin tai yhteistuumin. Kollegoita voi haastaa omalla esimerkillä arkiliikunnan lisäämiseen.
Työtä kannattaa tauottaa tiheästi ja kannustaa myös työtoveria siihen. . Työtä miettiessä tai kokouksissa voi tehdä venytyksiä ja taivutella kehoa, ojentaa käsiä eri suuntiin, askeltaa istuen tai seisoen taipyöriskellä tuolissa.
Hissille kävellessä voi kysyä kanssakulkijalta: ”Sopisiko portaiden käyttö?” Tottujen tapojen, kuten hissin käytön, kyseenalaistaminen kannattaa. Hyviä avauksia voivat olla myös: ”Tauotetaanko? Miten olisi porrashaaste? Seisotaanko tai kävelläänkö jutellen?” Työskentelyn liikunnallinen tauottaminen tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia ja jaksamistasi niin työpäivän aikana kuin sen jälkeenkin. Tuloksekkaan työpäivän jälkeen on tyytyväinen mieli ja energiaa riittää vielä vapaa-ajallakin mieleisten asioiden tekemiseen. Uni tulee helpommin ja on palauttavampaa. Työskentelyn aikaisesta liikehtimisestä ja liikkumisesta kannattaa tehdä rutiini, ja unohtaa jatkuva tuolin kuormittaminen.
Lähteet
3AMK. (i.a.) Liikepankki. https://www.3amk.fi/liikuttaa/liikepankki/
Liikkuva työelämä. (i.a.) https://liikkuvatyoelama.fi/ideapankki/liiketta-tyopaivaan-kortit/
Markkula, E. (2026a). Suomalaiset jumppaavat iltaisin, mutta se ei riitä – asiantuntija: ”Pitäisi saada heittoistuin kaikille jakkaroille” https://yle.fi/a/74-20252124
Markkula, E. (2026b). Tutkimus: Suomalaisten arkiliikunta on vähentynyt. https://yle.fi/v/video/91-20252942
Työterveyslaitos. (2020). Kävelykokous – ajatustenvaihtoa ulkoilmassa. https://www.ttl.fi/tyopiste/kavelykokous-ajatustenvaihtoa-ulkoilmassa
Työterveyslaitos. (2024a). Viisi hyvää syytä lisätä liikettä työpäivään. https://www.ttl.fi/tyopiste/viisi-hyvaa-syyta-lisata-liiketta-tyopaivaan
Työterveyslaitos. (2024b). Toimistokävely on tutkitusti tehokkain keino tauottaa istumista – tehdään siitä rutiini! https://www.ttl.fi/tyopiste/toimistokavely-on-tutkitusti-tehokkain-keino-tauottaa-istumista-tehdaan-siita-rutiini
Kirjoittajat
Titta Riihimäki
Diakonia-ammattikorkeakoulu Lehtori
