Opiskelijoiden hyvinvointi, jaksaminen ja opiskelukyky puhuttavat säännöllisesti ammattikorkeakoulukenttää. Opintojen kuormittavuus, pitkät istumisjaksot sekä mielenterveyden haasteet edellyttävät opetukselta ja korkeakouluyhteisöiltä uusia, matalan kynnyksen ratkaisuja. Yksi alihyödynnetyistä keinoista opiskelukyvyn edistämisessä on fyysisen aktiivisuuden ja liikkeen järjestelmällinen tuominen osaksi opiskelupäivää. Liikkuminen ei korkeakoulussa tarkoita pelkkiä urheilusuorituksia, vaan monipuolisia tapoja tauottaa istumista ja aktivoida kehoa.
Terveyden ja hyvinvointilaitoksen Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT, 2024) mukaan korkeakouluopiskelijat istuvat arjessaan keskimäärin noin 10,5 tuntia vuorokaudessa (Parikka ym., 2024). Noin kolmannes opiskelijoista istui arkipäivinä vähintään 12 tuntia. Samasta tutkimuksesta ilmenee, että ammattikorkeakouluopiskelijoista vain noin puolet (51 prosenttia) liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti riittävästi.
Tutkitun tiedon mukaan fyysisellä aktiivisuudella ja arjen tauottamisella on suoria vaikutuksia mielenterveyteen, stressinhallintaan ja kognitiiviseen suorituskykyyn. THL:n tutkimuksen mukaan jo pienikin määrä liikuntaa ja paikallaanolon pätkimistä vähentää korkeakouluopiskelijoiden psyykkistä kuormittuneisuutta ja tukee unta (Ora, 2021). Myös UKK-instituutin liikkumissuositukset ja sosiaali- ja terveysministeriön istumisen vähentämisen suositukset korostavat, että jokainen jaloittelu ja kevyen liikuskelun hetki edistää aineenvaihduntaa ja vireystilaa (Sosiaali- ja terveysministeriö & UKK-instituutti, 2015; UKK-instituutti, 2019).
Aktiivisuus osana luennon ja opetuksen rakennetta
Jotta liikkeen positiiviset vaikutukset saavutettaisiin laaja-alaisesti, toiminnan tulee olla osa opetuksen rakennetta. Tällä hetkellä liikkumisen edistäminen on usein yksittäisten opettajien aktiivisuuden varassa. Pysyvämmän muutoksen aikaansaamiseksi liike tulee integroida opintojaksojen pedagogisiin käsikirjoituksiin, kuten myös Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) korkeakoululiikunnan suosituksissa esitetään (Opiskelijoiden Liikuntaliitto, 2024).
Käytännössä tämä voi tarkoittaa opetusmateriaaleihin valmiiksi sisällytettyjä liikuttamiseen aktivoivia hetkiä. Kun luentodioissa on erillinen ohjeistus pienelle tauolle tai aktivoivalle tehtävälle, kynnys tauottamiseen madaltuu sekä opettajalle että opiskelijoille. Opettajan rooli esimerkin näyttäjänä on keskeinen: myönteinen suhtautuminen ja esimerkin näyttäminen mahdollistaa opiskelijoille luvan liikkua ilman kynnystä.
Jotta liikkeen positiiviset vaikutukset saavutettaisiin laaja-alaisesti, toiminnan tulee olla osa opetuksen rakennetta.
Oppimisympäristöjen laajentaminen ulkotiloihin ja verkkoon
Opetuksen järjestäminen luokkahuoneiden ulkopuolella tarjoaa tehokkaan keinon yhdistää oppiminen ja liike. Kävelyluennot ja ulkona toteutettavat ryhmäkeskustelut syventävät teemoja samalla, kun ne lisäävät sosiaalista vuorovaikutusta. Luonto- ja metsäympäristöjen hyödyntäminen tukee tutkitusti psyykkistä palautumista ja vähentää stressiä. Ulko-opetus on ammattikorkeakouluille kustannustehokas tapa monimuotoistaa opetusta.
Verkko-opetuksessa opiskelijoita voidaan kannustaa osallistumaan luennolle mobiililaitteiden avulla liikkeellä ollessaan. Etäohjauksessa liikkeellä olo ei tarkoita passiivista kuuntelua: mobiilisovellusten ja mikrofonien avulla opiskelija voi osallistua keskusteluun samalla, kun hän toteuttaa kävelyluennon lähiympäristössään.
Strateginen keino opiskelukyvyn vahvistamiseksi
Suurimmaksi haasteeksi aktiivisuuden lisäämisessä muodostuu usein totuttujen toimintatapojen muuttaminen. Liikkeen ja tauottamisen integroiminen korkeakoulutukseen ei ole pelkästään yksittäinen terveysteko, vaan se on nähtävä strategisena pedagogisena valintana.
Se vahvistaa opiskelijoiden osallisuutta, elämänhallintaa ja opiskelukykymallin mukaista kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Lähteet
Opiskelijoiden Liikuntaliitto. (2024). Korkeakoululiikunnan suositukset. https://oll.fi
Ora, U. (2021). Pienikin määrä liikuntaa vähentää korkeakouluopiskelijoiden psyykkistä kuormittuneisuutta. Pienikin määrä liikuntaa vähentää korkeakouluopiskelijoiden psyykkistä kuormitusta. Lääkärilehti. https://www.laakarilehti.fi/terveydenhuolto/pienikin-maara-liikuntaa-vahentaa-korkeakouluopiskelijoiden-psyykkista-kuormitusta/
Parikka, S., Ikonen, J., Pohjola, V., Koskela, T., Kilpeläinen, H., Sarttila, K., & Lundqvist, A. (2024). Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT 2024) – Perustulokset. Terveyden ja hyvinvointilaitos (THL). KOTT 2024: Liikkuminen, uni ja lihavuus
Sosiaali- ja terveysministeriö & UKK-instituutti. (2015). Istu vähemmän – voi paremmin! Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2015:1.
UKK-instituutti. (2019). Liikkumisen suositus 18–64-vuotiaille. https://ukkinstituutti.fi
Tekstin rakenteen hahmotteluun ja tekstin taustamateriaalin ja tutkimustiedon jäsennykseen on hyödynnetty NotebookLM / Gemini Notebook -tekoälysovelluksia (käytetty 6.10.2026).
