Lähisuhdeväkivalta on yleinen ja yhteiskunnallisesti laaja ilmiö, joka koskettaa kaikkia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Kuitenkin valmiudet tunnistaa väkivallan uhreja ja sen tekijöitä ovat heikot.
Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) sosionomi-diakoniopiskelijoiden tuoreessa kehittämispainotteisessa opinnäytetyössä syntyi koulutusmateriaalia perehdyttämään alan ammattilaisia aiheen pariin. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton kanssa.
Mitä lähisuhdeväkivalta tarkoittaa?
Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa kaikkea vahingoittavaa toimintaa, joka tapahtuu nykyisessä tai jo päättyneessä ihmissuhteessa, ja se voi ilmetä lukuisin eri tavoin, kuten fyysisenä, henkisenä, taloudellisena tai digitaalisena väkivaltana.
Lähisuhdeväkivalta on äärimmäisen vahingollista kaikille osapuolille, mutta lisäksi myös merkittävä yhteiskunnallinen ongelma.
Tilastot kertovat karua kieltä
Jopa 75 prosenttia suomalaisista kertoo kokeneensa lähisuhdeväkivaltaa jossain vaiheessa elämäänsä joko parisuhteessa tai lapsuudessa (Siltala ym., 2022). Vuonna 2024 viranomaisten tietoon tulleita täysi-ikäisiä lähisuhdeväkivallan uhreja oli 9500 (Tilastokeskus, 2025).
Todellisuudessa luku on suurempi, sillä läheskään kaikesta lähisuhdeväkivallasta ei ilmoiteta viranomaisille. Ilmiön esiintyvyys näyttäisi olevan kasvussa, sillä tilastoitujen lähisuhdeväkivaltatapausten määrä on lähes kaksinkertaistunut viimeisen viidentoista vuoden aikana (Tilastokeskus, 2025).
Apua tarvitsevat sekä uhrit että tekijät
Lähisuhdeväkivallan vastaisessa työssä ajatellaan, ettei ratkaisuna ongelmaan riitä uhrin auttaminen, vaan apua tarvitsee myös väkivallan tekijä.
Ensi- ja turvakotien liitto jäsenyhdistyksineen on tarjonnut väkivallan tekijöille tukea väkivallattomaan elämään jo vuosikymmenten ajan. Väkivallan katkaisuohjelmat ovat kuitenkin Suomessa vapaaehtoisia, minkä vuoksi juuri ne, jotka eivät tunnista käyttäytymistään väkivallaksi tai eivät ylipäätään näe väkivaltaa ongelmana, jäävät avun piirin ulkopuolelle.
Lähisuhdeväkivallan vähentämiseksi olisi tärkeää pyrkiä tunnistamaan uhrien lisäksi myös väkivallan tekijät ja ohjata heitä väkivallan tekijöille suunnattuihin katkaisuohjelmiin.
Tekijän tunnistaminen on haastavaa, mutta välttämätöntä
Lähisuhdeväkivallan vähentämiseksi olisi tärkeää pyrkiä tunnistamaan uhrien lisäksi myös väkivallan tekijät ja ohjata heitä väkivallan tekijöille suunnattuihin katkaisuohjelmiin. Tämä tapahtuu parhaiten sosiaali- ja terveyspalveluissa, joissa kohdataan valtavat määrät ihmisiä, joiden joukossa on jatkuvasti myös lähisuhdeväkivallan eri osapuolia.
Lähisuhdeväkivallan tekijää voi kuitenkin olla lähes mahdotonta tunnistaa ulkoapäin. Väkivallan tekijöitä on kaikissa sukupuolissa, ikäryhmissä ja sosioekonomisissa asemissa ja tekijä voi henkisesti ja fyysisesti voida joko hyvin tai huonosti. Sen lisäksi, että tekijän tunnistaminen on haastavaa, niin on myös väkivallan puheeksi ottaminen asiakkaan kanssa.
Opinnäytetyöstä käytännön koulutusmateriaalia ammattilaisille
Tähän haasteeseen vastaamaan Diakin sosionomi-diakoniopiskelijat kehittivät opinnäytetyössään verkkokoulutusmateriaalia yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton kanssa. Materiaalit ovat suunnattu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja ne sisältävät muun muassa teoriaa ja käytännön ohjeita liittyen lähisuhdeväkivallan tekijän tunnistamiseen, väkivaltaisen käyttäytymisen puheeksi ottamiseen sekä katkaisupalveluihin ohjaamiseen ja motivoimiseen.
Materiaalit tullaan julkaisemaan Ensi- ja turvakotien liiton verkko-oppimisalustalla ja ne tulevat ilmaiseksi kaikkien saataville. Materiaaleja viimeistellään ja täydennetään väkivaltatyön asiantuntijoiden toimesta.
Koulutusta tarvitaan sosiaali- ja terveysalalla
Opinnäytetyön tekemisen myötä havaittiin, miten vähän lähisuhdeväkivalta on huomioitu sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa. Tämä on melko yllättävää ottaen huomioon niin ilmiön laajuuden kuin yksilöllisen ja yhteiskunnallisen merkityksen. Esimerkiksi Diakilla on sosiaalialan koulutuksessa yksi lähisuhdeväkivaltaa käsittelevä kurssi, mutta se on valinnainen eikä aihetta juurikaan käsitellä muilla kursseilla.
Kuitenkin jokainen sosiaali- ja terveysalan ammattilainen todennäköisesti kohtaa tietoisesti tai tietämättään asiakkaita, joita lähisuhdeväkivalta koskettaa joko henkilökohtaisesti tai välillisesti. Näin ollen yksi pakollinen kurssi aiheesta voisi olla paikallaan, jotta jokaisella tulevalla ammattilaisella olisi valmius auttaa – ja jokaisella apua tarvitsevalla mahdollisuus saada sitä.
Lähteet
Huotarinen, J., & Kuusivirta, N. (2025). Lähisuhdeväkivallan tekijän kohtaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Koulutusmateriaalia ammattilaisille. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025101726140
Siltala, H., Hisasue, T., Hietamäki, J., Saari, J., Laajasalo, T., October, M., Laitinen, H-L., & Raitanen, J. (2022). Lähisuhdeväkivallasta aiheutuva palveluiden käyttö ja kustannukset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:52. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-385-2
Tilastokeskus. (2025). Viranomaisten tietoon tuli 13 000 pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosta vuonna 2024. https://stat.fi/julkaisu/cm1hhoykp7ool07vxxviu7oxt
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251217120805
Lue lisää
Opinnäytetyöstä sekä siinä tuotetusta materiaalista voi lukea lisää opinnäytetyöstä:
Huotarinen, J. & Kuusivirta, N. (2025). Lähisuhdeväkivallan tekijän kohtaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Koulutusmateriaalia ammattilaisille. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025101726140
