Verkko-opinnot tuovat mukanaan haasteita yhteisöllisyyden rakentamisessa ja opintoihin kiinnittymisessä. Diakissa kehitetty kotiryhmämalli tarjoaa tukea ensimmäisestä lukuvuodesta lähtien. Opiskelijoiden kokemukset osoittavat, että kotiryhmät lisäävät verkko-opiskelijoiden vertaistukea ja helpottavat yhteistyötä.
Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak) aloitti syksyllä 2023 ensimmäinen verkkososionomiopiskelijoiden ryhmä. Tämän jälkeen sosionomiopiskelijoiden verkkoryhmät ovat alkaneet puolivuosittain. Verkkoryhmillä opintoihin kuuluu työelämässä suoritettavia oppimistehtäviä ja harjoitteluita, mutta kaikki ajallisesti sidottu kontaktiopetus tapahtuu verkon välityksellä.
Opiskelijatuen tärkeys
Opiskelijoiden saamalla tuella on ratkaiseva merkitys siihen, miten opiskelija kiinnittyy opintoihin. Opiskelijoiden toisilleen antama vertaistuki on olennainen tekijä onnistuneissa opinnoissa. Opettajilla on mahdollisuus vaikuttaa opiskelijoiden ryhmäytymiseen ja vuorovaikutuksen luomiseen, ja näin pedagogisilla valinnoilla edistää opiskelijoiden sosiaalista tukea ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. (Auvinen & Vainio, 2022, s. 4–5).
Opetuksen tukimuodoista hyödyllisimpänä korkeakouluopiskelijat kokevat opiskelijatovereilta saadun tuen (Saari, 2013, s. 38). Myös digitaalisissa oppimisympäristöissä toisilta opiskelijatovereilta saatu tuki koetaan tärkeäksi. Opiskelijat kokevat arvokkaaksi erityisesti opiskelijoiden keskinäiset oppimisympäristöt. (Bond & Bedenlier, 2019, s. 6–7.)
Kotiryhmämallin kehittäminen
Koska digitaaliset oppimisen ympäristöt ovat haasteellisempia opintoihin kiinnittymisen kannalta (Henrie ym., 2015), ja digitaalisissa oppimisympäristöissä opintojen ohjaus ja tuki muuttavat osin muotoaan (Auvinen & Vainio 2022, s. 4), Diakissa päätettiin kehittää verkko-opiskelijoille omanlainen ohjauksen ja vertaistuen malli. Kehittäminen lähti liikkeelle siitä, että ensin tutustuttiin muiden ammattikorkeakoulujen verkko-opiskelijoiden tuki- ja ohjauskäytänteisiin järjestämällä muutama benchmarking-tilaisuus Laurea-ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun lehtoreiden kokemuksia kuullen. Benchmarking eli parastaminen on vertaisarvioinnin ja -kehittämisen työkalu, jossa omaa toimintaa verrataan muualla tapahtuvaan toimintaan. Pyörää ei siis kannata keksiä kokonaan uudelleen.
Opiskelijoiden saamalla tuella on ratkaiseva merkitys siihen, miten opiskelija kiinnittyy opintoihin.
Koska erityinen huomio opiskelijoiden ohjauksessa ja tuessa kannattaa kohdentaa ensimmäisen vuoden opiskelijoille (Auvinen & Vainio, 2022, s. 4), päätyivät verkkoryhmän opinto-ohjaaja sekä ryhmänvastaavat muodostamaan opiskelijoista kotiryhmät. Heti opintojen alussa opiskelijat jaettiin maantieteellisiin 4–6 henkilön kotiryhmiin. Ryhmävastaavat tapasivat kotiryhmiä ensimmäisen lukuvuoden aikana yhteensä neljä kertaa. Lisäksi koko aloitusryhmän yhteisiä ryhmänohjaajien ja opon Ropo-tunteja pidettiin tiiviisti. Ensimmäisen lukuvuoden aikana opiskelijat tekivät opintojaksojen ryhmätöitä mahdollisimman paljon nimenomaan kotiryhmissä.
Opetusmenetelmät, oppimisympäristöt ja opetuksen ilmapiiri digitaalisissa oppimisympäristöissä vaikuttavat opiskelijan sekä psyykkiseen että fyysiseen jaksamiseen. Opiskelijoiden psyykkisen hyvinvoinnin kannalta opintoihin liittyvä tuki sekä yhteisöllisyyttä ja opiskelijoiden sosiaalisia suhteita tukevat järjestelyt voivat olla merkittävässä asemassa. (Auvinen & Vainio, 2022, s. 4.)
Hyvää palautetta
Opiskelijat ovatkin antaneet kotiryhmämallista paljon hyvää palautetta. Esimerkit vapaamuotoisista opiskelijapalautteista, joita ryhmävastaavat ovat saaneet kotiryhmätapaamisilla, nostavat esille vertaistuen merkityksen opiskelulle ja hyvinvoinnille:
”Suhtauduin epäilevästi verkko-opintoihin, mutta oon ollut yllättynyt miten hyvin on tutustunut muihin opiskelijoihin. Olen saanut paljon vertaistukea toisilta opiskelijoilta.”
”Kotiryhmän ansiosta on oma pieni porukka, johon voi tutustua paremmin. Kiva ettei ryhmä vaihdu. Kun on oppinut tuntemaan omat kotiryhmäläiset, voi pienellä kynnyksellä kysyä mitä vaan.”
”Kotiryhmissä hyvää on se, että asutaan samalla sijainnilla. Pystytään tekemään tehtäviä työelämässä, kun asumme lähellä toisiamme. Kun saa olla saman ryhmän kanssa, tutustuu paremmin ja se helpottaa yhteistyötä. Opitaan toisten vahvuudet ja heikkoudet, ja sitä kautta työskentely helpottuu, kun ei aina tarvitse tutustua uusiin ihmisiin. Kun opinnoissa on paljon ryhmätöitä, olisi paljon hankalampaa, jos joka kurssilla olisi uusi ryhmä. Oman kotiryhmän kanssa tunnetaan ja voi luottaa tiimiin, että kaikki hoitaa oman osuuden.”
”Kotiryhmästä on verkko-opiskelijoille iso hyöty, kun on helppo järjestää myös kasvokkainen tapaaminen. Jos olisimme vain verkossa, jotain jäisi puuttumaan. Kun on pieni kotiryhmä, saa vertaistukea. Pienemmälle porukalle voi avautua helpommin ja sitten saada vertaistukea. Me jutellaan kaikesta. On rento tunnelma. Matalalla kynnyksellä voi ottaa yhteyttä koulukavereihin – siis kavereihin. Ei tulisi laitettua koko ryhmälle viestiä, vaan matalammalla kynnyksellä tälle pienemmälle porukalle voi laittaa.”
Ryhmävastaavat tapasivat kotiryhmiä vielä kolmannen lukukauden aikana. Tämän jälkeen kotiryhmien merkitys kuitenkin väheni, kun opiskelijoiden opintopolut yksilöityivät heidän valitessaan suuntaavia opintoja. Hyvien kokemusten perusteella kotiryhmämallia on jatkettu myös myöhemmillä verkkososionomiryhmillä ensimmäisen verkkoryhmän jälkeen.
Diakin verkkososionomiopiskelijoiden kotiryhmämallin ovat kehittäneet Eeva Kylä-Setälä, Jaana Rintala ja Mari Nieminen.
Lähteet
Auvinen, A-M., & Vainio, L. (2022). Esiselvitys: Opiskelukyky, opiskelutaidot ja keskeyttämisen ehkäisy. DigiVisio 2030. https://wiki.eduuni.fi/x/nxE5E
Bond, M., & Bedenlier, S. (2019). Facilitating Student Engagement through Educational Technology: Towards a Conceptual Framework. Journal of Interactive Media in Education, 2019 (1). https://jime.open.ac.uk/articles/10.5334/jime.528
Henrie, C. R., Halverson, L. R., & Graham, C. R. (2015). Measuring student engagement in technology-mediated learning: A review. Computers & Education, 90, 36-53. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0360131515300427
Meriläinen, M. (2008). Opiskeluympäristön pedagogiset hyvinvointitekijät yliopistoissa. Teoksessa Lappalainen, K., Kuittinen, M. & Meriläinen, M. (toim). (2008). Pedagoginen hyvinvointi. Suomen kasvatustieteellinen seura. Painosalama Oy. Turku. s. 135-153.
Saari, J. (2013). Opintojen sujuvuus. Opiskelijoiden edellytykset vuosittaiseen 55 opintopisteen suorittamiseen Helsingin yliopistossa ja Aalto-yliopistossa. Helsinki: Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, 41/2013. https://docs.google.com/file/d/0Bwmvs3pV4wGta0o2UUZLWVEwdGM/edit?resourcekey=0-NlsNaSf7XAOnF0xgK7YFtg
Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251215119340
