Kansainvälisten opiskelijoiden opinto-ohjaajan rooliin kuuluu Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak) tukea opiskelijoiden opinnoissa etenemistä ja ammatillista kasvua ohjauksen keinoin. Diakissa opinto-ohjaaja antaa myös uraohjausta ja kansainväliset opiskelijat pohtivat usein opinto-ohjaajan kanssa uramahdollisuuksiaan. Ohjauksessa keskeisenä tavoitteena on tukea ohjattavan toimijuutta ja toiveikkuutta, mutta samalla keskustella realistisesti osaamisvaatimuksista ja työmarkkinoiden tilanteesta.
Diakista valmistuvien työllistymisluvut ovat erinomaiset suomalaisessa mittakaavassa ja tätä tietoa käytetäänkin paljon hakijamarkkinoinnissa. Luvuissa ei kuitenkaan ole eroteltu kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä. Kansainvälisen opiskelijan polku oman alansa työelämään Suomessa ei ole yksinkertainen.
Usein haasteena on kielitaito: sosiaali- ja terveysalalla työkieli on Suomessa pääasiassa suomi, eikä kielen opiskelu riittävälle tasolle vaativien ammatillisten opintojen rinnalla ole helppoa. Mutkia matkaan tuovat myös muun muassa toimeentuloon, oleskelulupiin, kulttuurieroihin ja ylirajaisiin perhesuhteisiin liittyvät asiat. Lisäksi sotealojen työllisyystilanne on yleisesti tällä hetkellä haastava.
Julmaa optimismia
Jarkko Immonen (2024) tarkastelee ristiriitaa yliopistojen hakijamarkkinoinnissa käytettyjen kansainvälisten opiskelijoiden menestystarinoiden ja kansainvälisten opiskelijoiden yksilöhaastatteluissa esiin tuomien kertomusten välillä. Hakijamarkkinointi rakentaa mallitarinaa Suomeen muuttavasta opiskelijasta, joka nauttii laadukkaasta koulutuksesta, työllistyy valmistuttuaan koulutustaan vastaaviin tehtäviin ja elää onnellista elämää turvallisessa hyvinvointivaltiossa. Kansainväliset opiskelijat kokevat kuitenkin arjessaan paljon haasteita, eikä työllistyminen usein ole helppoa. Immonen tarkastelee tätä ristiriitaa Berlantin julman optimismin käsitteellä, missä oma visio tulevaisuudesta ja elämästä karkaa jatkuvasti hyppysistä, ja hetkelliseksi ajatellusta haastavasta vaiheesta kohti onnellista loppua tuleekin pysyvä tila. (Immonen, 2025.)
Kuten Immonenkin toteaa, ohjaajan tehtävänä ei ole arvioida, onko ohjattavan tavoittelema hyvä elämä tämän saavutettavissa vai ei (Immonen, 2025). Voimme tarjota mahdollisuuden keskusteluun ja vaihtoehtojen pallotteluun sekä rohkaista yksilöä aktiivisesti tavoittelemaan unelmiaan. Ohjaaja voi tuoda ohjauksessa esiin myös työmarkkinoiden ja suomalaisen yhteiskunnan rakenteellisia haasteita, jottei yksilö ajattelisi haasteiden johtuvan vain hänestä itsestään.
Vehviläisen (2014) mukaan ohjaajan on tärkeää pohtia, milloin on mielekästä tarkastella ohjattavan esiin nostamaa ilmiötä psykologisena, ja milloin pedagogisena, sosiaalisena tai poliittisena, vai voisiko näitä kaikkia näkökulmia pitää esillä samanaikaisesti. Kansainvälisen opiskelijan uraohjaukseen liittyy psykologisen yksilökeskeisen näkökulman lisäksi aina myös yhteiskunnallinen ja poliittinen ulottuvuus.
Kansainvälisen opiskelijan uraohjaukseen liittyy psykologisen yksilökeskeisen näkökulman lisäksi aina myös yhteiskunnallinen ja poliittinen ulottuvuus.
Opiskelijoiden ajatuksia työllistymisestä
Vuonna 2026 Diakista valmistuvan sosionomiryhmän opiskelijoista suurin osa on muuttanut Suomeen tätä tutkintoa varten. Ryhmästä suurin osa myös maksaa lukuvuosimaksuja. Opinnot ovat sisältäneet runsaasti työelämäyhteistyötä ja kolme harjoittelua, joten opiskelijoilla on käsitys työelämän vaatimuksista ja työtilanteesta.
Opintoihin kuuluu pakollisena osana suomen kielen alkeet ja lisäksi opiskelijoita on rohkaistu koko koulutuksen ajan kehittämään suomen kielen taitoaan mahdollisimman pitkälle, koska useimmilla sosiaalialan kentillä vaaditaan sujuvaa suomen kielen taitoa.
Kevään 2026 ohjaustunnilla jokainen sai kertoa ajatuksistaan ja tunteistaan valmistumisen kynnyksellä. Muutama opiskelija oli löytänyt oman alan töitä Suomesta ja oli toiveikas tulevaisuutensa suhteen.
Moni kuitenkin kertoi olevansa todella huolissaan mahdollisuuksistaan jäädä ja työllistyä Suomeen. Osa oli jo alkuperäisistä suunnitelmistaan poiketen päättänyt palata kotimaahansa, koska näki työllistymisnäkymät Suomessa niin haastavina. Osa pohti hakeutumista koulutustaan vastaamattomiin tehtäviin tai sosiaalialan alempaan tutkintoon, jotta voisi jatkaa suomen kielen taidon kehittämistä. Moni kertoi myös valmistumisen jälkeisten oleskelulupakysymysten aiheuttavan paljon stressiä. Yksi opiskelija toi esiin, ettei koe opintoja varten tekemiensä uhrausten vastaavan lopputulemaa.
Myös Immosen (2025) tutkimuksessaan haastattelemilla opiskelijoilla oli hyvin samankaltaisia ajatuksia. Opiskelijat kokivat, että heidän tulisi pystyä aina vielä vähän parempaan ja enempään. He kertoivat kipuilusta, stressistä, uupumuksesta ja turhautumisesta siihen, että onnellinen loppu tuntuu saavuttamattomalta ponnisteluista huolimatta. Suomeen omalle alalle työllistyminen tuntuu toistuvasti haastavalta. Immosen haastateltavat suhtautuivat tilanteeseen eri tavoin: toisille oman alan työpaikan löytäminen Suomesta oli edelleen unelma, joka kannatteli ja jota kohti he pyrkivät. Toiset taas olivat luopumassa tai luopuneet unelmastaan, työstivät pettymystään ja käänsivät katseitaan uusiin suuntiin. Toiset peräänkuuluttavat korkeakoulun vastuuta ja tukea työelämään siirtymisen mahdollistamisessa. (Immonen, 2025.)
Myös Diakin valmistumisen kynnyksellä olevat kansainväliset sosionomiopiskelijat toivoivat lisää tukea. Diak järjesti keväällä alumnipaneelin, jossa Suomeen työllistyneet Diakin kansainväliset alumnit kertoivat rehellisesti polustaan ja antoivat vinkkejä työllistymiseen ja suomen kielitaidon kehittämiseen. Opiskelijoille on myös tarjolla alumnimentorointia, työnhakupajoja ja yksilöohjausta. Lisäksi Diakissa kehitetään kansainvälisten tutkintojen suomen kielen opetusta: jatkossa tutkinnoissa on kahdeksan pakollisen opintopisteen sijaan 24 opintopistettä suomen kielen opintoja, ja suomea pyritään integroimaan myös substanssiopintoihin.
Kehitystyötä tehdään
Kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisen haasteita pohditaan aktiivisesti valtionhallinnossa, kunnissa ja korkeakouluissa. TEM ja opetusministeriö ovat järjestäneet aiheesta viime aikoina useita pyöreän pöydän keskusteluja.
Sitra järjesti keväällä 2026 Kuutio-tulevaisuustyöpajan kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisestä. Pääkaupunkiseudun kuntien työllisyyspalvelut ovat tavanneet alueen korkeakoulujen edustajia keväällä 2026 Talent Boost -työpajoissa ja keskustelleet toimenpiteistä työllistymisen tukemiseksi.
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2040 mukaan korkeakouluja rohkaistaan jatkossa vahvistamaan kansainvälisten tutkinto-ohjelmien työelämäyhteyksiä ja lisäämään toiminnallisesti kaksikielisiä tutkinto-ohjelmia, jotta kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen kiinnittyminen vahvistuu (OKM, 2026, s. 15–16). Nämä teemat ovat vahvasti agendalla myös Diakissa, missä päivitetään parhaillaan englanninkielisiä tutkintoja.
Lähteet
Immonen, J. (2024). Julman optimistinen mallitarina kotimaisten yliopistojen kansainvälisessä hakijamarkkinoinnissa. Kasvatus 55(3), 303–318. https://journal.fi/kasvatus/article/view/145790/93141
Immonen, J. (2025). Virtahepo ohjaushuoneessa – tarinatalous ja onnelliset loput uraohjauksessa. https://uraohjaajat.fi/virtahepo-ohjaushuoneessa-tarinatalous-ja-onnelliset-loput-uraohjauksessa/
OKM. (2026). Sivistyksestä suunta Suomelle. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2026:39. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/f6421a3b-f4d9-4bab-84f4-11aefcc3e12e/content
Vehviläinen, S. (2014). Ohjaustyön opas. Gaudeamus.
