Aidossa kohtaamisessa ei ole kyse neuvojen jakamisesta, vaan halusta ymmärtää. Myötätuntoinen uteliaisuus – kiinnostus toisen kokemuksesta ilman kiirettä korjata tai ratkaista – luo turvallisen tilan. Tällaisessa ilmapiirissä myös vaikeat tunteet saavat tulla näkyviksi. Satavoimaa omaishoitoon -hanke järjesti yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa omaishoitajien hyvinvointi-iltapäivän, joka mahdollisti omaishoitajien kohtaamisen.
Kun kokemuksia jaetaan, tapahtuu myös jotakin tärkeää ajattelun tasolla. Vaikeat tunteet normalisoituvat, moni huomaa, että samat ajatukset ja tunteet ovatkin yhteisiä. Häpeä vähenee ja tilalle tulee helpotus. Samalla muiden esimerkit voivat toimia malleina – inspiraationa siitä, miten tilanteita voi lähestyä uudella tavalla.
Arjen keskellä omaishoitajan rooli voi olla sekä merkityksellinen että kuormittava. Hyvinvointi-iltapäivä tarjosi mahdollisuuden tulla kohdatuksi ja kuulluksi. Hetki, jossa voi pysähtyä, juoda kahvia ja jakaa ajatuksia muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa, voi olla yllättävän merkityksellinen.
Moni omaishoitaja toivoo juuri tällaisia matalan kynnyksen kohtaamisia – tilaisuuksia, joissa ei tarvitse suorittaa tai selittää liikaa. Kevyet, keskustelua avaavat kysymykset riittävät luomaan ilmapiirin, jossa kokemukset alkavat virrata luontevasti. Näissä hetkissä syntyy jotakin olennaista: tunne siitä, ettei ole yksin.
Miksi vertaistuki toimii?
Vertaistuen voima ei ole sattumaa, vaan sitä voidaan ymmärtää useiden toisiaan täydentävien näkökulmien kautta. Ensinnäkin sosiaalisen tuen merkitys on keskeinen. Vertaisryhmissä toteutuu monenlaista tukea samanaikaisesti (Mikkonen, 2009):
- Emotionaalinen tuki näkyy kuulluksi tulemisena ja ymmärryksen kokemuksena.
- Informatiivinen tuki syntyy, kun jaetaan käytännön vinkkejä ja tietoa.
- Instrumentaalinen tuki voi olla konkreettista apua tai ohjausta.
- Arviointituki auttaa hahmottamaan omaa tilannetta suhteessa muiden kokemuksiin.
Toiseksi, vertaistuki perustuu kokemuksen jakamiseen. Kun toinen ihminen todella ymmärtää ilman pitkiä selityksiä, syntyy syvä hyväksynnän tunne. Tässä korostuu jaettu asiantuntijuus; jokainen on oman elämänsä paras asiantuntija ja yhdessä tästä tiedosta muodostuu arvokas kokonaisuus (Invalidiliitto, i.a.).
Moni omaishoitaja toivoo juuri tällaisia matalan kynnyksen kohtaamisia – tilaisuuksia, joissa ei tarvitse suorittaa tai selittää liikaa.
Kolmanneksi vertaistuki voi vahvistaa toimijuutta. Kun kuulee toisten selviytymistarinoita, oma tilanne ei tunnukaan enää yhtä umpikujalta. Toivo lisääntyy, ja samalla syntyy uusia näkökulmia ja keinoja arjen haasteisiin (Keusote, i.a.; Mikkonen, 2009).
Ammatillisuuden vahvistamista
Hyvinvointi-iltapäivän suunnittelu ja toteutus tarjosi mukana olleille opiskelijoille arvokkaan oppimiskokemuksen moniammatillisesta yhteistyöstä. Jokaisella toimintapisteellä oli omat roolinsa, mutta yhteinen tavoite oli kuitenkin selkeä: tukea omaishoitajien jaksamista arjen työssään.
Iltapäivän aikana korostui ennen kaikkea kohtaamisen merkitys. Tärkeimmäksi aiheeksi nousi lopulta yhteinen keskustelu. Omaishoitajat toivat esiin arjen haasteitaan, ja keskusteluista tuli aidosti vuorovaikutteisia ja merkityksellisiä. Tämä opetti, että ammattilaisen rooli ei ole aina tiedon jakaminen, vaan tilan mahdollistaminen kuulluksi tulemiselle.
Keskustelut avasivat myös konkreettisia kehittämistarpeita. Esimerkiksi palvelujärjestelmän monimutkaisuus ja digitalisaation haasteet nousivat vahvasti esiin. Kaikilla ei ole valmiuksia käyttää digipalveluita, mikä muistuttaa siitä, että palveluiden tulee olla saavutettavia kaikille. On tärkeää tarjota tietoa selkeästi ja monikanavaisesti – myös perinteisessä, paperisessa muodossa.
Tapahtuma osoitti vertaistuen voiman. Pelkkä mahdollisuus kohdata muita samassa tilanteessa olevia oli osallistujille arvokasta. Hyvinvointia ei rakenneta pelkästään palveluilla, vaan myös ihmisten välisillä kohtaamisilla.
Onnistunut toiminta ei synny täydellisestä suunnitelmasta, vaan kyvystä kohdata ihmiset aidosti, kuunnella ja mukautua tilanteen mukaan. Juuri nämä taidot ovat ammattilaisuuden ytimessä.
Pienet hetket, suuri merkitys
Hyvinvointi-iltapäivän kaltaiset tapahtumat osoittavat, että joskus yksinkertaisin on vaikuttavinta. Kahvikupin äärellä käyty keskustelu voi kantaa pitkälle. Se voi vahvistaa mielenterveyttä, lisätä elämänhallinnan tunnetta ja ennen kaikkea muistuttaa siitä, että kukaan ei ole yksin. Vertaistuki ei ole vain keskustelua – se on yhteyttä, ymmärrystä ja toivoa. Ja juuri näistä rakentuu arjen kestävyys.
Omaishoitajien hyvinvointi-iltapäivä
- Satakunnan hyvinvointialueen koordinoima Satavoimaa omaishoitoon -hanke (01.01.2025-31.10.2027) järjesti yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa omaishoitajien hyvinvointi-iltapäivän 16.4.2026 Porin WinNovan kampuksella.
- Hankkeen yhtenä tavoitteena on selvittää oppilaitosten kanssa yhteistyömuotoja, jotka tukevat omaishoitajien jaksamista.
- Iltapäivän suunnittelutyöhön ja toteutukseen osallistettiin oppilaitosten opiskelijat osana heidän opintojaan.
- Jokaiselle oppilaitokselle oli sovittu Hyvinvointi-iltapäivään sisällöllinen rooli hankkeen työntekijöiden toimiessa pääkoordinaattorin roolissa. Diakonia-ammattikorkeakoulun terveysalan opiskelijat käsittelivät omaishoitajien mielen hyvinvoinnin teemaa ja mahdollisti vertaiskohtaamiset omaishoitajien kesken.
Lähteet
Invalidiliitto. (i.a.). Vertaistuki – tavoite vai menetelmä? Saatavilla 12.5.2026 https://www.invalidiliitto.fi/tukea/vertaistuki.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote. (i.a.). Vertaistuki. Saatavilla 12.5.2026 https://www.keusote.fi/hyvinvointi/tukea-hyvinvointiin-ja-terveyteen/arjen-tuki-ja-toimeentulo/vertaistuki/?utm_source=chatgpt.com.
Mikkonen, I. (2009). Voimia ja virtaa vertaistuesta – Tutkimus Invalidiliiton vertaistukeen perustuvasta toiminnasta. Tampereen yliopisto. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/81564/gradu04287.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kirjoittajat
Hanna Nenonen
Opiskelija (sairaanhoitaja, AMK)Sinikka Paukkunen
Diakonia-ammattikorkeakoulu Lehtori
