Kansainvälinen englanninkielinen koulutusohjelma DSS (Degree Programme in social services) aloitti Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak) syksyllä 2006. Koulutusohjelma aloitti silloisella Diakin Järvenpään kampuksella Tuusulanjärven rannalla. Samalla tontilla sijaitsi Step-koulutus (silloinen Seurakuntaopisto). Diakin ja Seurakuntaopiston yhteinen kirjasto palveli molempien organisaatioiden opiskelijoita.
Englanninkielisen DSS-koulutusohjelman tulo kampukselle aiheutti myös kirjasto- ja tietopalveluille monenlaisia uudistuksia sekä kokoelmiin että palveluihin.
Valmistautumista uuteen koulutusohjelmaan
Ennen koulutusohjelman alkua kirjastossa tehtiin paljon suunnittelutyötä. Kirjastossa mietittiin muun muassa tenttikirjojen hankintaa sekä sitä, miten kirjaston muu kokoelma palvelee uutta asiakasryhmää. Oli myös päätettävä suoritettavien kurssien tenttikirjojen lukumääristä, tiedonhaun oppitunneista ja oheislukemisen hankinnasta. Tenttikirjojen ohella kokoelmaa kartutettiin suomalaisen kirjallisuuden klassikoilla. Lukuharrastuksen lisääminen kansainvälisille opiskelijoille on ollut yksi kirjaston ohjenuorista alusta pitäen. Suomalaisen kirjallisuuden lukeminen auttaa myös ymmärtämään yhteiskuntaa.
Kirjaston opasteet, erilaiset kirjalliset ohjeet ja hyllyluokitukset käännettiin englanniksi osittain ammattikääntäjien mutta paljon myös kirjastolaisten voimin. Kirjastohenkilökunnan piti asennoitua uuteen asiakasryhmään ja lisääntyvän englannin kielen tuloon.
Pelkästään kirjastotermien tunteminen englanniksi oli iso askel. Alkuaikoina olikin paljon totuttelua uusiin aineistoihin, vieraskielisen aineiston luettelointiin ja aineistojen sisällönkuvailuun. Osa aineiston sisällönkuvailusta tehtiin myös takautuvasti.
Ennen kuin DSS-koulutusohjelma aloitti oli Järvenpäässä jo kokeiltu yksittäisiä lyhyempiä englanninkielisiä kursseja. Näitä olivat mm. SOCON (Social Analysis and contextual Theology) ja SOCOM (Social Analysis and Changing Communities), jotka kestivät yhden lukukauden. (Porkka, 2013, s. 16.)
Opintojen alkutaival kirjaston näkökulmasta
Ensimmäinen DSS-ryhmä oli pieni, noin 15–20 opiskelijaa ympäri maailmaa. Osa ryhmän opiskelijoista oli myös Suomesta. Pääsääntöisesti opiskelijat asuivat asuntolassa lähellä kampusta. Vuosittain DSS-opiskelijoiden määrä kasvoi 30–40 opiskelijalla.
Jotta uudet opiskelijat voisivat tunea olonsa tervetulleeksi kampukselle, kirjastossa järjestettiin erilaisia teemapäiviä. Niiden tarkoituksena oli tutustuttaa kirjaston kokoelmiin ja esitellä kirjastolaisten työtä. Opiskelijat pääsivät hyllyttämään kirjoja, muovittamaan ja tekemään tiedonhakuja. Opiskelijat järjestivät kirjastossa myös näyttelyjä, jotka liittyivät heidän omiin oppimistehtäviinsä. Kirjaston tavoitteena oli myös suomalaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden toisiinsa tutustuttaminen.
Lähiopetus ohjasi kirjaston käyttöä
DSS-opiskelijat saapuivat kampukselle päivittäin. Opiskelijat liikkuivat yleensä suurempina ryhminä. He viettivät usein paljon aikaa kirjastossa ja myös kirjaston henkilöstö oppi heitä tuntemaan.
Aineistot, joita DSS-opiskelijat käyttivät, olivat suurilta osin painettuja. Vaikka e-kirjoja ja tietokantoja jo oli käytössä, opiskelijoilla ei juurikaan ollut vielä omia kannettavia tietokoneita eikä juuri henkilökunnallakaan. Kahden kampuksen ja kahden eri organisaation IT-verkko aiheutti myös ongelmia.
Kansainvälinen opiskelija tiedonhakijana
DSS-opiskelijat olivat asiakkaina ja tiedonhakijoina hyvin erilaisia toisiinsa nähden riippuen kotimaasta. Monilla oli myös hyvin erilainen käsitys kirjastoista ja niiden lainapolitiikasta ja kokoelmista. Tiedonhaun opetus ja asiakastilanteet tarjosivat mahdollisuuksia esitellä DSS-opiskelijoille suomalaista kirjastolaitosta ja eri kirjastoja.
Tiedonhaun opetus ja asiakastilanteet tarjosivat mahdollisuuksia esitellä DSS-opiskelijoille suomalaista kirjastolaitosta ja eri kirjastoja.
Erikieliset ohjeistukset voivat saada kansainväliset opiskelijat paremmin ymmärtämään niitä eroja, jotka ovat heidän oman maansa ja suomalaisten kirjastojen käytänteissä. Kansainvälisillä opiskelijoilla on taipumus kysyä ja etsiä tietoa erityisesti opettajilta, muilta opiskelijoilta ja vapaasta verkkoaineistosta. Mikäli tiedonhakua ei ole harjoitettu kotimaiden kirjastoissa, ei kokemusta tietokantojen tehokkaasta hyödyntämisestä välttämättä löydy. (Rajahonka, 2015, s. 1–2.)
Nykyään myös englanninkielisen sosiaalialan tutkimuksen löytäminen suomalaisista kirjastoista on helpottunut ja aineistoa löytyy jo enemmän. Kirjastossa ohjataan opiskelijoita lukemaan tutkimuksia, jotka sopivat lähdemateriaaliksi niin oppimistehtäviin kuin opinnäytetyöhön. Tietotulvan aikana opiskelijoiden on myös opeteltava rajaamaan tiedonhakuja ja löytämään luotettavaa tietoa.
Muutto Helsinkiin
Reilu kymmenen vuotta sitten DSS-koulutusohjelma muutti Helsinkiin. Muutos oli suuri erityisesti niille ryhmille, jotka olivat aloittaneet opintonsa Järvenpäässä.
Opiskelupaikaksi tuli Sturenkatu Helsingissä. Kirjasto sijaitsi Alppikadulla noin puolen kilometrin päässä kampuksesta. Aineistot siirtyivät Järvenpäästä Helsinkiin ja Helsinkiin hankittiin lisää sosiaalialan aineistoja.
Ohjeistukset piti kääntää englanniksi myös Helsingin kirjastossa. Suoraan ohjeistuksia ei voinut siirtää, sillä toimintaympäristöt olivat täysin erilaiset. DSS:n muuton yhteydessä kirjastotyöntekijät saivat myös englannin kielen opetusta.
Nykyään DSS-ryhmät ovat paljon suurempia kuin 20 vuotta sitten aloittaneet ensimmäiset ryhmät. Opiskelijat saavat tiedonhaun opetusta eri opintojaksoilla, heille tilataan aineistoja niin suomeksi kuin englanniksi ja he ovat kirjaston merkittävä asiakasryhmä.
Osa vanhoista opiskelijoista on lähtenyt tekemään jatkotutkintoa joko yliopistoon tai eri ammattikorkeakouluihin. Moni heistä käy edelleen Diakin kirjastossa lainaamassa aineistoa.
Lähteet
Porkka, J., Pentikäinen, M., & Diakonia-ammattikorkeakoulu. (2013). Community of the future: Challenges and new approaches to community based social work and diaconia from the CABLE approach. Diakonia-ammattikorkeakoulu.
Rajahonka, M. (2015). An international student as a library user – a short review.
Kirjoittajat
Markku Hiltunen
Diakonia-ammattikorkeakoulu Informaatikko, FM
