Kirjasto jo itsessään sisältää lupauksen kestävyydestä ja kierrätyksestä. Kirjoja ei hankita omaksi, vaan kaikkien yhteiseen käyttöön ja hyödyksi. Kirja pystyy kiertämään vuosikausia, mikäli sitä pidetään hyvin eikä sisältö vanhene. Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) kirjasto pyrkii monin tavoin edistämään kestävää kulutusta toiminnoissaan.
Diakin kirjastossa kirjoja poistetaan kokoelmista säännöllisesti osana kokoelman hoitoa. Poistetut kirjat laitetaan Saa ottaa -hyllyyn. Mikäli kirjat eivät sieltä lähde liikkeelle, kirjat hävitetään sekajätteen mukana. Poistokirjoja on käytetty myös askarteluun. Helsingin kirjastossa on myös poistokirjasta tehty siili lainausautomaattien vieressä valvomassa toimintaa. Poistokirjojen hyödyntämiselle löytyy erilaisia tapoja (ks. esim. Pulliainen, 2026).
Painetun aineiston suojaaminen ja pakkaaminen
Kirjaston paperiset kirjat ovat perinteisesti saaneet muovin ympärilleen kirjaa suojaamaan. Muutama vuosi muovitusta vähennettiin huomattavasti. Osa tenttikirjoista ja kaunokirjoista, joissa on irtokannet vaativat kuitenkin vielä muovituksen, jolla voidaan pidentää kirjan käyttöikää. Muovituksen vähentämisen hyötyjä ovat kustannustehokkuus, sillä kirjastomuoveja ei tarvitse tilata eikä ostaa. Työaikaa säästyy, kun kirjoja ei tarvitse muovittaa. Myös kierrätys helpottuu.
Kirjastot lähettävät myös kaukolainoja. Kaukolaina on toiselta kirjastolta pyydetty laina, joka toimitetaan asiakkaalle. Kaukolainaus toimii postin välityksellä eli tässä tulee sekä kustannuksia että kuljetusta. Kaukolainakirjojen pakkaamiseen kirjastot hyödyntävät vanhoja paketteja ja kirjekuoria niin tehokkaasti, että joskus paketti on todellinen taideteos, kun se on kiertänyt ympäri Suomen ja saanut pintaansa niin paljon merkintöjä ja teippausta.
Pääkaupunkiseudulla AMK-kirjastot eivät lähetä kaukolainoja postitse, vaan asiakas itse hakee kirjan haluamastaan kirjastosta. Näin vältetään postikuluja ja kuljetuksia ja tekee lainaamisesta usein myös nopeampaa.
E-materiaalin ympäristökuormitus
E-kirjat ja muu e-aineisto ovat mullistaneet monen asiakkaan kirjaston käytön. E- materiaali on helposti käytettävissä omalla laitteella, kirja on siisti, ei tule matkaa kirjastoon, kirja palautuu laitteelta ajallaan eli myöhästymismaksuja ei synny. Kirjastoilta säästyy myös tilaa ja aikaa, kun e-kirjoja ei tarvitse säilöä ja käsitellä paperikirjan tapaan.
E-kirjojen käyttöön liittyy kuitenkin monia ympäristöä kuormittavia tekijöitä. Käyttäjällä pitää olla laite, jolla kirjaa luetaan. Monen kustantajan e-kirjoja varten laitteessa pitää olla lukuohjelma ja monissa lukuohjelmissa on myös kuuntelumahdollisuus. Laitteeseen liittyy ostamiseen liittyviä kuluja, laitteeseen liittyviä maksuja ja sähkönkulutusta. Jokainen laite on myös tuotettu jossakin ja kuljetettu Suomeen. Monet laitteet myös vanhenevat tai rikkoontuvat eli uuden laitteen hankinta tulee usein eteen jo sen takia, ettei vanha laite enää ole hyödyksi, kun tekniikka kehittyy niin nopeasti.
Myös erilaiset tietoliikennekatkokset ja tietoturva-asiat aiheuttavat ongelmia e-materiaalin käytölle. Kaikilla ei myöskään ole mahdollisuutta ostaa laitetta eikä kaikkeen e-materiaaliin pääse käsiksi, jos ei ole tiettyjä tunnuksia. Esimerkiksi korkeakoulukirjastoissa käyttäjä tarvitsee korkeakoulun tunnukset, jotta e-materiaalin etäkäyttö onnistuu. E-materiaali on paperiaineiston tapaan kirjastolle maksullista ja e-materiaali on osoittautunut jopa kalliimmaksi. Samanaikaisesti on paljon avointa, vapaata materiaalia saatavilla.
Kestävä kehitys on myös yksi ammattikorkeakoulujen kirjastojen AMKIT-konsortion strategian osa-alueista.
Erilaisille oppijoille e-materiaali saattaa myös olla käytettävyydeltään hankalaa. Paperikirja saattaa olla helpommin hahmotettava. Myös monissa lukioissa on siirrytty takaisin painettuun materiaaliin.
Hankinta kestävän kehityksen näkökulmasta
Eräs kestävän kehityksen kulmakivistä on kirjojen hankinta. Hankinta on taitolaji. Tietyillä aloilla aineisto vanhenee nopeasti ja uutta aineistoa kustannetaan ahkerasti. Osa aineistosta on lähes ajatonta ja käyttökertoja on niin paljon, että materiaali melkeinpä hajoaa käsiin. Kirjat poistuvat markkinoilta tänä päivänä nopeasti, joten hajonneen tilalle voi olla hankala saada uutta tilalle.
Diakin kirjaston hankintaperiaatteina ovat opetuksen edellyttämä aineisto ja siihen läheisesti liittyvät ilmiöt. Kirjastoon hankitaan myös jonkun verran kaunokirjallisuutta ja muuta aineistoa lukuintoa edistämään.
Kirjastojen yhteiset periaatteet tukevat kestävää kehitystä
Yleisten kirjaston ylläpitämä Vihreä kirjasto (Kirjastot.fi, i.a.) näyttää monessa kierrätykseen liittyvässä asiassa osviittaa. Sivuilta löytyy ohjeita tietoa kirjastojen hiilijalanjäljestä, selvityksiä kirjastojen ilmastovaikutuksista, oppaita ja viestintämateriaalia tuleville tapahtumille.
Kestävä kehitys on myös yksi ammattikorkeakoulujen kirjastojen AMKIT-konsortion strategian osa-alueista. Kestävä kehitys ‑ryhmän tavoitteena on tukea AMK-kirjastoja kestävän kehityksen edistämisessä.
Työskentelyn toiminnan tukena on Arenen kestävän kehityksen työkirja (Arene, 2022), jonka avulla linjataan kestävän kehityksen suuntia ja konkreettisia tekoja AMK-kirjastoille. Ryhmä tuottaa aiheesta yhteisiä viestintämateriaaleja, kirjoittaa julkaisuja ja suunnittelee teemaan liittyviä koulutuksia. Ryhmä on tuottamassa AMK-kirjastojen käyttöön Kestävän kehityksen työkirjaa. Ryhmä on parhaillaan suunnittelemassa Painetun kirjan elinkaari -kampanjaa. Diakin edustaja on mukana ryhmässä.
Lähteet
Arene. (2022). Työkirja: Agenda 2030 ja henkilöstön osaaminen. Arene.
Kirjastot.fi. (i.a.) Vihreä kirjasto – ympäristötyön edistäminen kirjastoissa. https://www.kirjastot.fi/vihreakirjasto
Pulliainen, S. (2026). Kirjojen ja tekstiilien kiertotaloutta kehittämässä. Xamk kehittää 263. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
