Julkaisuviestintä tukee tiedon leviämistä ja vaikuttavuutta

Helka Repo

Ammattikorkeakouluissa tuotetaan paljon tutkimusta ja tietoa kehittämistoiminnan tuloksista. Miten varmistetaan, ettei tieto jää pöytälaatikkoon, vaan löytää yleisönsä?

Ammattikorkeakoulussa tuotetaan erityisesti soveltavaa tutkimusta (ks. esim. Kainulainen, 2025), jonka tarkoituksena on tuottaa hyödynnettävää tietoa yhteiskunnan ongelmien ratkaisun tueksi. Tutkimustietoa jaetaan erilaisissa julkaisukanavissa, jotka voivat olla ammattikorkeakoulun omia – kuten julkaisusarjojen julkaisut tai verkkomedian blogit ja artikkelit – tai esimerkiksi erilaisissa ammatillisissa lehdissä. Toimiva julkaisuviestinnän prosessi tukee tiedon leviämistä.

Julkaisuviestinnän kohderyhmät – kenelle viestitään?

Julkaisuviestinnän toimenpiteitä edeltää aina kohderyhmien pohdinta. On tärkeää miettiä, kenelle julkaisu olisi erityisen hyödyllinen ja kiinnostava.

Kohderyhmät voivat olla esimerkiksi työelämän kumppaneita, joiden käytäntöjä ja kehittämistä jaettava tieto voi palvella. Kohderyhmä voi olla myös esimerkiksi opiskelija tai alumni, jos julkaisu tuottaa vaikkapa tietoa oman asiantuntemuksen tueksi.

Erityisesti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tukemiseksi myös päättäjät voivat olla kohderyhmä. Jotta poliittisessa päätöksenteossa on käytettävissä asiantuntemusta ja tutkittua tietoa, on tärkeää, että tuoda tätä tietoa myös poliitikoiden saataville.

Julkaisuviestinnän kanavat – miten viestitään?

Julkaisuiden tiedonjakamisen ytimessä on niistä kertominen organisaation eri julkaisukanavissa. Diakissa julkaisusarjoissa ilmestyneistä julkaisuista lähetetään yleensä mediatiedote, jonka lisäksi uutiset julkaisuista julkaistaan verkkosivuilla, intranetissä ja sosiaalisessa mediassa. Yksittäisiä blogitekstejä tai artikkeleita voidaan jakaa sosiaalisessa mediassa.

Kun tieto leviää, se voi muuttaa käytäntöjä, synnyttää uusia innovaatioita ja vahvistaa myös oppilaitoksen asemaa asiantuntijana.

Uutisiin ja tiedotteisiin pyydetään aina kirjoittajien tai julkaisujen toimittajien näkemyksiä siitä, minkälaista tietoa julkaisu tuottaa ja kenelle se olisi hyödyllinen. Julkaisuviestijän tehtävänä on saada julkaisun tekijöiltä ja julkaisusta selville, mikä on sen ydinviesti ja kuka siitä voisi hyötyä.

Viestinnän asiantuntemus median tarpeista ja eri kohderyhmät parhaiten tavoittavasta viestinnästä on avainasemassa julkaisukanavia valittaessa. Usein laajaa mediatiedotetta tehokkaampi tapa tavoittaa median huomio on lähettää räätälöityjä viestejä tietyille medioille. Näin voidaan tarjota myös valmiita juttuideoita julkaisun pohjalta.

Erityisen tärkeässä asemassa julkaisuviestinnässä on sen laatijan oma aktiivisuus. Tutkija on tutkimuksensa paras asiantuntija, joka osaa useimmiten myös kertoa siitä parhaiten ja vastata myös sen mahdollisesti herättämiin kysymyksiin. Tutkijoilla on usein itsellään jo laajat oman asiantuntemusalueensa verkostot, joten heidän omat levityskanavansa ovat usein merkittäviä. Siksi myös Diakissa julkaisijoita kannustetaan jakamaan omia kirjoituksiaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja omissa verkostoissaan.

Onnistunut julkaisuviestintä edistää vaikuttavuutta

Kun kohderyhmät, kanavat ja viestit on valittu ja muotoiltu oikein, tiedolla, tutkimuksella tai kehittämistoiminnan tuloksilla on mahdollisuus levitä ja päätyä myös hyödynnettäväksi. Kun tieto leviää, se voi muuttaa käytäntöjä, synnyttää uusia innovaatioita ja vahvistaa myös oppilaitoksen asemaa asiantuntijana. Ilman viestintää vaikuttavuus jää puolitiehen.

Julkaisuviestintä ei ole pelkkää tiedotteiden julkaisemista, vaan se voidaan nähdä myös strategisena keinona varmistaa, että tutkimus ja kehittämistyö tukevat päätöksentekoa ja työelämää ja vahvistavat oppilaitoksen omaa brändiä. Hyvin suunniteltu viestintä lisää näkyvyyttä, luo luottamusta ja tukee toiminnan vaikuttavuutta.