Hyvä kohtaaminen rakentuu järjen ja tunteen yhdistelmästä. Maahan muuttaneiden kohtaamisessa ja resilienssin vahvistamisessa tarvitaan sekä järkeä että tunteiden ymmärtämistä.
Resilienssi tarkoittaa kykyä sopeutua, palautua ja jatkaa toimimista epävarmuuden ja vastoinkäymisten keskellä. Se ei ole tunteettomuutta vaan kykyä toimia tunteiden kanssa rakentavasti.
Vaikka resilienssi ymmärretään usein positiiviseksi ilmiöksi, se voidaan tulkita myös muutosvastarinnaksi tai jäykkyydeksi. Kun toimintaympäristö muuttuu merkittävästi, voivat ajattelumallit, opitut toimintatavat ja instituutiot vaikeuttaa mukautumista uusiin vallitseviin olosuhteisiin. Esimerkiksi irtisanotun ihmisen identiteetti voi olla niin sidottu menetettyyn työpaikkaan, ettei kykene hakemaan muunlaisia töitä. (Hario, 2024).
Resilienssin ajatellaan olevan helposti vain yksilön ominaisuus ja ajatellaan, että vastuu selviytymisestä kriisin kohdatessa on vain yksilöllä itsellään. Kuitenkin ympäristötekijät, kuten sosiaaliset suhteet ja yhteiskunnan tukiverkostot, ovat siinä avain asemassa. (Jyväskylän yliopisto, 2023.)
Tunteiden käsittely vahvistaa resilienssiä
Yhä useampi suomalainen on alkanut puhua tunteistaan, ja tutkimusten valossa se onkin resilienssiä vahvistava taito (Tammilehto 2024, s. 93–103). MIELI Suomen mielenterveys ry:n (2024) mukaan avun pyytäminen ja tarjoaminen sekä toisten tuki ovat myös keskeisiä resilienssin rakennuspalikoita.
Tunteiden käsittelyn ei tarvitse olla psykologisoivaa. Se voi olla arkista ja silti vahvistaa resilienssiä. Hyvä arki yhdessä -hankkeessa (hyvaarkiyhdessa.fi) kehitetty sensitiivisen kohtaamisen malli soveltuu hyvin myös tunteista keskusteluun ja niiden käsittelyyn:
- Kysy avoimesti äläkä arvaa.
- Älä oleta, että ihminen on traumatisoitunut. Trauma ei aina näy ulospäin, eikä sitä tarvitse kaivaa esiin.
- Anna tilaa vaikenemiselle. Kaikki eivät halua kertoa kriisikokemuksistaan, ja sille on annettava tilaa.
- Salli rauha ajatella ilman painetta.
- Kuuntele enemmän kuin selität.
- Anna tilaa tunteille ja kokemuksille.
Resilienssi vahvistuu, kun ihminen ei jää yksin, vaan ympäristö tarjoaa tukea, ennakoitavuutta ja turvaa.
Ympäristön tuki edistää selviytymistä
Resilienssi vahvistuu, kun ihminen ei jää yksin, vaan ympäristö tarjoaa tukea, ennakoitavuutta ja turvaa. Maahan muuttanutta voi tukea auttamalla häntä palveluihin hakeutumisessa, ohjaamalla arjen käytännöissä ja tarjoamalla selkeää tietoa.
Tutkimusten mukaan vakava kriisi voi oikeissa olosuhteissa synnyttää poikkeuksellista vahvuutta. Tärkeä havainto on, että resilienssi ei ole vain henkistä lujuutta, vaan se on yhteydessä biologisiin prosesseihin. Aivokuvaukset ovat paljastaneet, että esimerkiksi aikuisiässä koettu onnettomuus tai sota voivat aiheuttaa konkreettisia muutoksia aivoissa. Kriisin kokeneen resilienssi voi olla jopa vahvempi kuin ihmisen, joka ei ole kokenut vastaavaa kuormitusta. (Pursiainen, 2023, s. 44–45.)
Ukrainalaisia pakolaisia koskevissa tutkimuksissa on havaittu, että he kokevat voimakkaan stressin ja uhan ohella myös vahvistuvaa toivoa (Sisäministeriö, 2024). Toivo ei ole pakolaisuuden kontekstissa ainoastaan passiivinen tunne, vaan se on dynaaminen voimavara, joka kytkeytyy suoraan yksilön halukkuuteen integroitua, oppia uutta kieltä ja työllistyä (EMN, 2024). Myöskään resilienssi ei ole vain passiivista palautumista ennalleen, vaan siihen kuuluu usein adaptiivinen muutos ja uuden oppiminen (Pursiainen, 2023, s. 30–33).
Lähteet
EMN Finland Conference. (2024). https://emn.fi/wp-content/uploads/EMN-Finland-conference-2024-report_EN.pdf
Hario, P. (6.2.2024). ResLab vahvistaa yhteiskunnallista resilienssiä toivottavia tulevaisuuksia rakentamalla. Laurea Journal. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402065933
Jyväskylän yliopisto. (8.6.2023). JYU.Well-yhteisön käsitetyöpaja: Resilienssi. https://www.jyu.fi/fi/uutinen/jyuwell-yhteison-kasitetyopaja-resilienssi
MIELI Suomen mielenterveys ry. (18.7.2024). Resilienssi auttaa selvitymään. https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mita-mielenterveys-on/resilienssi-auttaa-selviytymaan/
Pursiainen, C. (2023). Resilienssin ulottuvuudet. Kosmopolis, 53(4), 30–54. https://doi.org/10.70483/kp.137710
Sisäministeriö. (21.3.2024). Selvitys Suomeen paenneiden ukrainalaisten tilanteesta julkaistu. https://valtioneuvosto.fi/-/1410869/selvitys-suomeen-paenneiden-ukrainalaisten-tilanteesta-julkaistu
Tammilehto, J. (2024). Emotion Regulation. From social and cognitive underpinnings to everyday dynamics [Väitöskirja, Tampereen yliopisto]. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3536-6
Kirjoittajat
Arja Lappalainen
Projektikoordinaattori
