Itsemyötätunto on tärkeä elämäntaito – ja myös ammattitaito. Sitä voi opetella ja tietoisesti harjoitella. Itsemyötätunto auttaa hyväksymään omaa keskeneräisyyttä ja kohtaamaan epävarmuutta niin itsessä, elämässä kuin työssäkin.
Kohtaamistyötä tekevät suuntaavat päivittäin huomionsa muiden tarpeisiin, tunteisiin ja odotuksiin. Työpäivän jälkeen ajatukset voivat kuitenkin kohdistua ankarasti omaan toimintaan: Mitä olisin vielä voinut tehdä paremmin? Mitä olisin voinut tehdä enemmän? Miksi en ehtinyt tehdä kaikkea, mitä olin suunnitellut?
Sopivasti annosteltuna kriittisyys ja vaativuus voivat auttaa kehittämään itseä ja työtä. Liiallinen itsensä arvostelu ja jatkuva suorittaminen sen sijaan tekevät työskentelystä kireää ja kuormittavaa. (Juote & Rasanen, 2025.) Tällöin tarvitaan itsemyötätuntoa.
Itsemyötätunto tarkoittaa sitä, että kohtaa itsensä samalla ystävällisyydellä, ymmärryksellä ja hyväksynnällä kuin läheisen ystävän (Juote & Rasanen, 2025). Hyvä ystävä kuuntelee, ei tuomitse, kannattelee ja suhtautuu empaattisesti. Usein onkin helpompi osoittaa ymmärrystä toiselle kuin itselleen.
Itsemyötätunto auttaa erityisesti tilanteissa, joihin liittyy epävarmuutta, riittämättömyyden kokemusta ja stressiä (Juote & Rasanen, 2025). Työelämässä tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi vaativat kohtaamiset, kasvavat odotukset, kiire ja työn epävarmuus.
Joskus itsemyötätuntoa pidetään virheellisesti heikkoutena, koska sen ajatellaan heikentävän ihmisen kykyä pitää puoliaan vaikeissa tilanteissa (Juote & Rasanen, 2025). Todellisuudessa itsemyötätunto auttaa asettamaan omia rajoja. Työelämässä se voi näkyä esimerkiksi kykynä puuttua työn epäkohtiin.
Myötätuntoinen suhtautuminen itseen saatetaan myös nähdä vaatimustason laskemisena tai virheiden sivuuttamisena (Juote & Rasanen, 2025). Sen sijaan se auttaa suhtautumaan sekä omiin että muiden virheisiin rakentavasti. Virheet kuuluvat ihmisyyteen, oppimiseen ja ammatilliseen kasvuun.
Itsemyötätuntoa voi harjoitella esimerkiksi tarkkailemalla, miten on päivän aikana puhunut itselleen, millaista palautetta on itselleen antanut ja onko ohittanut omia tunteitaan, ajatuksiaan tai tarpeitaan.
Itsemyötätuntoa voi harjoitella
Itsemyötätuntoa voi harjoitella esimerkiksi tarkkailemalla, miten on päivän aikana puhunut itselleen, millaista palautetta on itselleen antanut ja onko ohittanut omia tunteitaan, ajatuksiaan tai tarpeitaan.
Harjoittelun voi aloittaa hyvin konkreettisesti kirjoittamalla ylös ajatuksia, joita on päivän aikana sanonut itselleen. Tämän jälkeen ajatuksia voi tarkastella hieman etäämmältä. Millainen sävy niissä on? Tunnistaako niissä kovuutta, liiallista vaativuutta, painetta tai omien tarpeiden ohittamista?
Jos huomaa olevansa itselleen ankara, voi alkuperäisen ajatuksen viereen kirjoittaa uuden, kannustavamman ja lämpimämmän version. Tarkoituksena ei ole ajatella asioita väkisin positiivisesti vaan opetella suhtautumaan itseensä ymmärtäväisemmin ja rakentavammin.
Esimerkiksi ajatuksen “En saanut taaskaan tarpeeksi aikaan” rinnalle voisi kirjoittaa: “Tein tänään nämä kolme tärkeää asiaa. Huomenna voin jatkaa.”
Näin voi vähitellen oppia tunnistamaan omaa sisäistä puhettaan ja rakentamaan itselleen sallivampaa tapaa suhtautua keskeneräisyyteen, virheisiin ja haastaviin tilanteisiin.
Itsemyötätunto työnohjauksessa
Työnohjauksessa nousee usein esille jaksamiseen, työn rajaamiseen ja myötätuntouupumiseen liittyviä teemoja. Itsemyötätunnon harjoittelu niin yksin kuin yhdessä muiden kanssa voi tarjota yhden näkökulman näiden kokemusten tarkasteluun.
Työnohjausryhmässä voidaan yhdessä tunnistaa työn kuormittavia tilanteita, työssä heränneitä tunteita ja erilaisia ristiriitoja. Samalla huomataan, että monet vaikeat kokemukset ovat yhteisiä. Itsemyötätunto voi vahvistaa yhteyden tunnetta toisiin ihmisiin ja muistuttaa siitä, ettei omien kokemusten kanssa tarvitse selviytyä yksin. (Juote & Rasanen, 2025.)
Työelämässä ei voi välttyä hankalilta tilanteilta, joihin ei voi aina itse vaikuttaa. Logoterapian kehittäjän Viktor E. Franklinin mukaan olennaista onkin pohtia sitä, miten näihin tilanteisiin suhtautuu (Kakkori, 2026). Itsemyötätunto voi auttaa suhtautumaan omiin rajoihin, riittämättömyyden kokemuksiin ja epäonnistumisiin ymmärtäväisemmin.
Itsemyötätunto on myös työyhteisön ja organisaation asia
Myötätuntoinen suhtautuminen voi ulottua myös työryhmään, työyhteisöön ja koko organisaatioon. Kun yhteiskunnan tilanne kiristyy, myös organisaatiot joutuvat kohtaamaan epävarmuutta, rajallisia resursseja ja kasvavia vaatimuksia. Voisiko myös organisaatioita ja työyhteisöä tarkastella itsemyötätunnon näkökulmasta?
Yhteisöllinen itsemyötätunto voi tarkoittaa halua pitää huolta toisista, tunnistaa yhteistä kuormitusta ja rakentaa työyhteisöä, jossa jokaisella on mahdollisuus tulla kuulluksi ja kohdatuksi. Siihen kuuluu myös se, että työyhteisö tunnistaa omat rajansa ja huolehtii tehtävistään niiden puitteissa.
Itsemyötätuntoinen työyhteisö voi olla turvallinen ja rohkaiseva, tunteille tilaa antava ja erilaisuutta arvostava. Siinä huomataan sekä omia että toisten vahvuuksia ja voidaan rakentavasti tarkastella myös vaikeita tunteita, ristiriitoja ja työyhteisön toimintatapoja (Levander ym., 2026).
Lähteet
Juote, M., & Rasanen, L. (3.12.2025). Itsemyötätunto. Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01426
Kakkori, L. (2026). Merkityksellisyys: Viktor E. Franklin logoterapian filosofiaa, teoriaa ja menetelmiä. (Kasvatusalan tutkimuksia 88). Suomen kasvatustieteellinen seura.
Levander, E., Pessi, A. B., & Spännäri, J. (2026). Itsemyötätuntoisia – yksin vai yhdessä? Tutkimus itsemyötätunnon kehittämishankkeesta. Diakonian tutkimus, 2, 8–30. https://doi.org/10.37448/dt.148497
Tekstiä on osin sujuvoitettu ChatGPT-tekoälysovelluksella (käytetty 8.10.2026).
Kirjoittajat
Eeva Kivelä
Diakonia-ammattikorkeakoulu Lehtori, TtM, työnohjaaja STOry
