Digitalisaation aikakaudella teknologisten järjestelmien kyvyt ylittävät inhimilliset kyvyt lukuisilla elämänalueilla. Samalla kuitenkin korostuu tarve inhimilliselle osaamiselle juuri niillä alueilla, joilla ihminen tarvitsee ihmistä.
Inhimillisyystaitojen merkityksen voi ennakoida jopa korostuvan digi- ja tekoälyajan yhteiskunnassa ja työelämässä. Koko yhteiskunnan digitalisoituessa inhimillisyys on kuitenkin onnistuttava löytämään osin uudelleen (1) inhimillisen elämän erityispiirteinä, (2) kestävänä eettisenä visiona ja (3) Diak-aloilla opeteltavissa olevina inhimillisyystaitoina.
Futuristin ”tulevaisuuden lukujärjestys” auttaa alkuun
Laajaa aihepiiriä voi lähteä jäsentämään futuristi Perttu Pölösen (2020; i.a.) laatiman tulevaisuuden lukujärjestyksen avulla. Siinä hän on esittänyt 12 aluetta, joilla hän katsoo inhimillisen kohtaamisen säilyvän erityisen merkityksellisenä digiteknologian voimakkaasta kehittymisestä huolimatta. Diakonia-ammattikorkeakoulun alojen kannalta voidaan pitää erittäin tärkeinä erityisesti kolmea aihepiiriä, joita avaan seuraavassa itsenäisesti soveltaen.
Inhimillinen uteliaisuus ja kokeilu ovat aikanaan johtaneet teknologisten innovaatioiden räjähdysmäiseen kasvuun. Tekoälyt saavuttanevat vähitellen jotain uutta näilläkin saroilla. Ne pystyvät kuitenkaan tuskin korvaamaan inhimillistä kiinnostusta marginalisoituja ihmisiä ja ylipäänsä toisiaan kohtaan – vain koneen kiinnostus tiettyyn ihmiseen saattaa entisestään korostaa tämän yksinäisyyttä.
Vastaavasti pystymme tuskin edes ymmärtämään sosiaalisia kokeiluja ilman inhimillistä mielikuvitusta ja merkityksellisyyttä. Matkan varrella innovatiivinen tiimi voi toki hyödyntää digityökaluja monin tavoin. Uusien kokeilujen arvoa on kuitenkin aina tarpeen punnita niiden inhimillisen merkityksellisyyden kannalta.
Kommunikaatiota ja tarinankerrontaa voidaan joiltain osin ulkoistaa koneille. Chattibotit voivat vastata asiakysymyksiin nopeasti ja myötätuntoisin sanamuodoin. Tekoälyä voi kehottaa tarinallistamaan tietosisältöjä. Mitä syvemmistä inhimillisistä merkityksistä on kuitenkin kyse, sitä tärkeämpinä keskustelukumppaneina ihmisille säilyvät toiset ihmiset.
Pölönen on valottanut kertomuksellisuutta Lotta Svärd -tilaisuudessa tarjoillun yli 100 vuotta vanhaan taikinajuureen tehdyn leivän merkityksellisyydellä. Emme voi ymmärtää sitä, ellemme ymmärrä myös leipään liittyvää inhimillistä tarinaa. (Päivänsalo, 2026.) Tarinat avaavat usein seikkaperäisesti sitä, miten entistä parempaan eettiseen tilanteeseen on päädytty monien inhimillistä vajavaisuutta heijastelevien vaiheiden kautta.
Mitä syvemmistä inhimillisistä merkityksistä on kyse, sitä tärkeämpinä keskustelukumppaneina ihmisille säilyvät toiset ihmiset.
Kriittinen ajattelu ja tulkinta on edellisten tapaan elämänalue, jossa tekoäly voi olla hyvä renki. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (2026) Tekoäly tutkimuksessa -suositus auttaa näkemään, kuinka tekoälyn käyttämistä ja tuotoksia on tarpeen arvioida kriittisesti tutkimusprosessin eri vaiheissa.
Entistä monimutkaisemmat järjestelmät eivät vähennä kriittisen ajattelun tarvetta. Ne voivat kyllä oppia korjaamaan varsin monen tyyppisiä virheitään. Mitä monimutkaisemmista järjestelmistä ja mitä merkityksellisemmistä asioista on kuitenkin kyse, sitä tärkeämpiä ovat niiden äärellä juuri edistyneet kriittisen ajattelun ja tulkinnan taidot. Muuten teknorengeistä voi tulla isäntiä joko kontrolloimattomasti tai niiden taustalla vaikuttavien isojen toimijoiden ohjailemilla tavoilla.
Muuttuva huomiotalous
Kriittisen ajattelun ja tulkinnan osin uudenlaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin on 2000-luvulla kuulunut huomiotalous. Siinä ei ole väliä huomion laadulla, vaan tärkeää on huomio itsessään (Pölönen, 2023, s. 41). Hyötyjä voi olla esimerkiksi keltainen lehdistö, somejätti tai huomiotaloustaitoja osaava poliitikko. Pölönen (2023) on avannut seikkaperäisesti huomiotalouden mallien kehittämistä Kaliforniassa niin tutkimuslaitoksissa kuin teknojättien tuotekehittelyssä. Huomiotalouden olosuhteissa voi olla erityisen haasteellista saada näkyvyyttä juurevalle sisällölliselle argumentoinnille ja kestävien ratkaisujen kehittämiselle.
Nykyisin oppilaitokset joutuvat kilpailemaan opiskelijoiden huomiosta ja tutkijat huomiosta tutkimuksilleen. Tällaiset olosuhteet voivat kuitenkin ajan myötä kasvattaa entisestään niiden oppilaitosten arvoa, joissa kyetään opettamaan edistyneitä inhimillisyystaitoja.
Vielä on paljolti näkemättä, miten tekoälyn kehittyminen tulee vaikuttamaan huomiotalouteen. Kriittisen ajattelun ja tulkinnan arvoa se ei kuitenkaan romahduta. Huomiotalouden olosuhteiden muuttuessa tarvitsemme esimerkiksi sosiaali- ja terveysaloilla sekä tulkkauksen ja kirkon aloilla asiantuntevia ammattilaisia, jotka kykenevät arvioimaan yhteiskunnallista keskustelua paljon sen mediapintaa syvemmältä. Varsinkin polarisoituneissa asetelmissa tämä edellyttää harjaantuneita taitoja tulkita inhimillisiä merkityksiä autenttisesti ja monipuolisesti.
Lähteet
Päivänsalo, V. (12.3.2026). Huomioita Sosiaalialan asiantuntijapäiviltä. SOcial Work and RELigion (SOWREL), Turun yliopisto. https://sites.utu.fi/sowrel/news/huomioita-sosiaalialan-asiantuntijapaivilta/
Pölönen, P. (2020). Tulevaisuuden lukujärjestys. Otava.
Pölönen, P. (2024) Saisinko huomiosi? Kirja, joka jokaisen somenkäyttäjän pitäisi lukea. Otava.
Pölönen, P. (i.a.). Mitä taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Saatavilla 4.9.2026. https://www.perttupolonen.com/tulevaisuudenlukujarjestys
Tutkimuseettinen neuvottelukunta (2026). Tekoäly tutkimuksessa: hyvä tieteellinen käytäntö ja eettiset periaatteet. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan suositus 2026. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 1/2026. Helsinki.
”Inhimillisyyden” numeroidun kolmiosaisen jäsennyksen laatimisessa on hyödynnetty merkittävästi muokaten MS Copilotin (käytetty 4.9.2026) vastausta kysymykseen: ”Mitä inhimillisyys tarkoittaa?”
Kirjoittajat
Ville Päivänsalo
Diakonia-ammattikorkeakoulu Lehtori, TT, dos.
