Hyvinvointi nousee keskeiseksi käsitteeksi, kun pohditaan hyvän elämän edellytyksiä niin yksilön kuin koko yhteiskunnan tasolla. Mutta mitä hyvinvointi todella tarkoittaa? Onko se terveyttä, onnellisuutta, taloudellista turvaa – vai kenties syvempää merkityksellisyyden ja täyttymyksen kokemusta? Hyvinvointia voidaan tarkastella kysymyksenä siitä, mitä hyvä elämä on.
Hyvinvointi näyttäytyy moniulotteisena ilmiönä, joka kietoutuu muun muassa onnellisuuteen, elämänlaatuun ja subjektiiviseen tyytyväisyyteen. Hyvän elämän voidaan ajatella syntyvän, kun ihmisen perustarpeet – niin aineelliset, psyykkiset kuin sosiaaliset – täyttyvät tasapainoisesti ja hänen olemassaolollaan on mielekäs tarkoitus.
Hyvinvointi on yhteyttä toisiin
Hyvinvointi kytkeytyy ihmisenä olemisen peruskysymyksiin. Ihminen on sosiaalinen olento, ja yhteys toisiin ihmisiin on olennainen osa hyvinvointia. Se rakentuu vuorovaikutuksessa ympäristön, perheen, ystävien, yhteisön ja yhteiskunnan kanssa.
Ihminen tarvitsee kokemuksen siitä, että hän kuuluu johonkin, hänet hyväksytään ja hänen mielipiteillään on merkitystä. Hyvinvointi syntyy, kun ihminen saa toteuttaa itseään, kokea yhteyttä toisiin ja elää tyydyttävää arkea.
Hyvinvointi on yhteiskunnallinen tavoite
Hyvinvointi ei ole vain yksilön vastuulla, vaan se on myös yhteiskunnan tehtävä. Julkiset palvelut, kuten terveydenhuolto, koulutus ja sosiaaliturva, luovat perustan, jonka varaan yksilön hyvinvointi voi rakentua.
Kun yhteiskunta panostaa ihmisten hyvinvointiin, se investoi tulevaisuuteen – vakauteen, osallisuuteen ja yhteiseen hyvään. Ajatuksena on, että kun ihmiset voivat hyvin, yhteiskunta kokonaisuutena on kestävämpi ja inhimillisempi.
Kun yhteiskunta panostaa ihmisten hyvinvointiin, se investoi tulevaisuuteen – vakauteen, osallisuuteen ja yhteiseen hyvään.
Hyvinvointia pidetään yhteiskunnallisesti tärkeänä päämääränä, ja sen vuoksi sekä yksilöiden että kansakuntien hyvinvointia mitataan erilaisin tavoin.
Yksilöiden hyvinvointia mitataan muun muassa subjektiivisilla kyselyillä, joissa ihmiset arvioivat omaa elämäänsä. Esimerkiksi 3X10D®-elämäntilannemittari kartoittaa tyytyväisyyttä elämän eri osa-alueisiin, kuten terveyteen, ihmissuhteisiin ja arkeen, sekä tulevaisuudenuskoa.
Objektiiviset indikaattorit puolestaan mittaavat esimerkiksi koulutus- ja tulotasoja. Mittarit auttavat tunnistamaan, mihin tarvitsee panostaa ja mitkä asiat ovat jo hyvin.
Hyvinvointi kuuluu kaikille
Hyvinvointi ei heijasta vain yksilön kokemusta vaan myös koko yhteiskunnan tilaa. Kun ihminen voi hyvin, hän osallistuu, vaikuttaa ja rakentaa yhteistä tulevaisuutta.
Hyvinvoinnin tulee olla jokaisen oikeus. Tämä tarkoittaa, että yhteiskunnan on tunnistettava eriarvoisuuden juurisyyt ja puututtava niihin. Kun osa ihmisistä jää hyvinvoinnin ulkopuolelle, voi koko yhteiskunnan vakaus kärsiä.
Hyvinvoinnin merkitys yhteiskunnalle ilmenee siinä, että hyvinvoivat ihmiset muodostavat perustan kestävälle, oikeudenmukaiselle ja toimivalle yhteisölle. Hyvinvoinnin edistäminen voidaan nähdä moraalisena ja yhteiskunnallisena päämääränä: sen tarkoitus on luoda edellytykset jokaiselle yksilölle elää hyvä elämä – omien kykyjensä, suhteidensa ja tavoitteidensa pohjalta, yhteisön tuella.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251105105390
