Haastavien tilanteiden jälkiarviointi on avain parempaan ymmärrykseen ja toiminnan kehittämiseen tukea tarvitsevien ihmisten kanssa tehtävässä työssä. Kun pysähdymme yhdessä pohtimaan, mitä tapahtui ja miksi, voimme löytää keinoja ehkäistä vastaavia tilanteita jatkossa ja samalla vahvistaa luottamusta ja hyvinvointia.
Haastavia tilanteita voi syntyä, kun henkilö esimerkiksi ilmaisee turhautumistaan voimakkaasti stressaavassa tilanteessa. Kiukku syntyy usein tilanteista, joissa tukea tarvitseva ihminen kokee, ettei häntä ymmärretä. Kun pysähdymme miettimään, miksi joku on tavallista jännittyneempi tai ahdistuneempi, voimme löytää keinoja ehkäistä voimakasta tunteiden purkautumista. Tilannetta voidaan helpottaa esimerkiksi ohjaamalla henkilöä rauhoittavaan toimintaan tai tarjoamalla vaikka jotakin syötävää. Kiireessä stressin merkit jäävät helposti huomaamatta, ja tarvittavat muutokset tekemättä.
Jälkiarviointi on oppimisen avain
Haastavia tilanteita tapahtuu kuitenkin alan työssä väistämättä, ja ne tulee arvioida jälkikäteen. Arviointia ei kannata tehdä tunteiden ollessa vielä pinnalla, vaan vasta kun tilanne on rauhoittunut. Aluksi tukea tarvitsevaa henkilöä voi auttaa empaattinen lähestyminen ja kysymykset kuten: “Harmittaako sinua?” tai “Oletko vähän surullinen, kun noin kävi?” Myös yhdessä tekeminen, kuten kävely tai musiikin kuuntelu, voi auttaa.
Kun tilanne on rauhoittunut, jälkiarviointi tehdään kaikkien osallisten kanssa riittävän pian tapahtuneen jälkeen. Myös työntekijän on tärkeää purkaa omat tuntemuksensa ja saada vertaistukea kollegoilta. Jos tilannetta ei käsitellä, se voi jäädä vaivaamaan ja myöhemmin näkyä jopa työkyvyn laskuna.
Arvioinnin tarkoitus ei ole syyllistää ketään, vaan käydä läpi tapahtumien kulku neutraalisti. Kaikki voivat kertoa tilanteesta ja kokemuksistaan omista näkökulmistaan. Näin laajennetaan ymmärrystä tilanteesta.
Empatia ja ymmärrys jälkiarvioinnissa
Jälkiarvioinnissa tukea tarvitsevan ihmisen kanssa huomioidaan hänen ymmärtämiskykynsä ja emotionaalinen kehitysvaiheensa. Jos tunteiden tunnistaminen on vaikeaa, niitä voi peilata yhdessä: “Taisit hermostua ja suuttua” tai “Sinua varmaan jännitti, kun…” Tärkeää on säilyttää emotionaalinen yhteys ja lempeä, tilaa antava asenne.
Pyritään myös selvittämään, pystyykö henkilö mentalisoimaan eli hahmottamaan toisen näkökulmaa. Mallin antaminen ja tapahtumien selittäminen auttaa. Kuvien, kuvatarinoiden ja sosiaalisten tarinoiden käyttö vaikkapa piirrettyjen tikku-ukkojen avulla tukevat ymmärrystä. Onnistuneita tilanteita kannattaa myös analysoida: miksi ne menivät hyvin ja mitä voimme oppia?
Jälkiarvioinnissa tukea tarvitsevan ihmisen kanssa huomioidaan hänen ymmärtämiskykynsä ja emotionaalinen kehitysvaiheensa.
Hyviä kysymyksiä tilanteen jälkiarviontiin työtiimissä:
- Mitä tapahtui ennen haastavaa tilannetta ja ketkä olivat paikalla?
- Mitä asiakas teki tai oli tekemässä?
- Miten työntekijät toimivat tilanteessa?
- Jouduttiinko rajoittamaan asiakasta?
- Mitä seurauksia tilanteesta oli?
- Miten osalliset reagoivat?
- Millaisia tunteita ja ajatuksia tilanne herätti osallisissa?
Työyhteisönä yhdessä kohti parempaa
Jos tietynlaiset haastavaksi koetut tilanteet toistuvat tai lisääntyvät, on hyvä pysähtyä pohtimaan kokonaisuutta. Miksi näin tapahtuu? Tarvitaanko lisätietoa? Huomioimmeko riittävästi henkilön emotionaaliset tarpeet ja mahdollisen stressitilan? Onko henkilöllä itsellään tai ohjattuna keinoja vähentää stressiä?
Yhdessä pohtimalla löydetään ratkaisuja ja sovitaan yhteisistä toimintatavoista. Yhtenäisyys on tärkeää, sillä eri työntekijöiden erilaiset toimintatavat voivat herättää turvattomuutta. Seurantatiedon kerääminen esimerkiksi tukkimiehen kirjanpidolla voi paljastaa taustasyitä, jotka voivat toisinaan olla myös somaattisia vaivoja. On hyvä muistaa, että asiantuntijatiimin tulee olla käytettävissä työyhteisön tukena, jos ratkaisua ei löydy tai tarvitaan apua yhteisön hyvinvoinnin tukemiseksi.
Luottamus ja uteliaisuus jatkuvan oppimisen perustana
Kun luottamuksellisia ihmissuhteita on yhteisössä rakennettu, haastavia tilanteita on helpompi ehkäistä. Työntekijän on tärkeää tutkia tukea tarvitsevan henkilön käyttäytymistä, ajatuksia ja tuntemuksia sekä omia reaktioitamme suhteessa häneen. Aina ei arjessa voi toimia optimaalisesti, mutta tekemällä jälkiarviointia ja säilyttämällä utelias, tutkiva asenne oppii jatkuvasti uutta. Näin voidaan ennakoida ja vähentää haastavia tilanteita.
Samalla työntekijän on tärkeää huolehtia omasta hyvinvoinnista. Avoin vuorovaikutus työyhteisön kanssa lisää luottamusta ja tarjoaa tukea. Kokemusten jakaminen ja yhdessä oppiminen vahvistaa sekä tukea tarvitsevien ihmisten että työntekijöiden turvallisuudentunnetta.
Lähde
Sauna-aho, O. (2025). Tilanteen jälkiarviointi [Luentomateriaali]. Uudistuva ja moninainen vammaistyö Uudellamaalla -hankkeen PORTTI-valmennus. https://uvva.diak.fi/wp-content/uploads/sites/68/2025/12/10-Tilanteen-jalkiarviointi.pdf
Tässä blogissa on käytetty Copilot -tekoälysovellusta tekstin kieliasun muokkaamiseen ja tekstin sujuvoittamiseen (käytetty 1.12.2025).
Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251215119361
Kirjoittajat
Tea Kairi
Projektipäällikkö, KM
