Sivistyneessä keskustelussa pyritään ainakin minimimäärään kohteliasuutta: toista ei haluta ilmeisen selvästi loukata. Aina näin ei kuitenkaan ole: käytössä on epäkohteliaisuusstrategioita. Millaisia ne ovat?
Kielentutkimuksessa on pitkät perinteet kohteliaisuusstrategioiden tutkimiselle. Aivan yhtä tärkeä asia, vähemmän tutkittu, on epäkohteliaisuus. Se ilmenee kommunikaatiossa suorasti ja epäsuorasti.
Suora epäkohteliaisuus
Selvästi epäkohteliaat ilmaisut on helppo tunnistaa: erilaiset, usein melko luovallakin tavallakin keksityt, haukkumanimet ja haistattelut ovat ilmaisuja, joiden tarkoitusperästä ei voi erehtyä.
Sivistyneiksi itsensä mieltävien aikuisten keskuudessa törkeän suora epäkohteliaisuus on harvinaisempaa, ainakin työkontekstissa, ja yleensä se ilmenee vapaa-ajalla voimajuomien rohkaisemana illan edetessä.
Epäsuoran epäkohteliaisuuden kohteeksi joutumisen voi usein tunnistaa vasta jälkeenpäin.
Epäsuora epäkohteliaisuus
Epäsuoran epäkohteliaisuuden kohteeksi joutumisen voi usein tunnistaa vasta jälkeenpäin: keskustelun jälkeen on tunne, että jotain outoa siinä oli. Haukkumanimiä ei käytetä eikä henkilön toimintaa moitita. Epäsuora epäkohteliaisuus toteutuu usein siinä mitä ei sanota, ei siinä mitä sanotaan:
… the absence of politeness work where it would be expected. For example, failing to thank somebody for a present may be taken as deliberate impoliteness.
Tärkeän asian, esimerkiksi kehujen poikkeuksellisen ansiokkaasta työsuorituksesta, sanomatta jättäminen on tavallisimpia suoran epäkohteliaisuuden keinoja.
Henkilöön voidaan keskustelussa viitata ”väärin”: tuttua henkilöä ryhdytään puhuttelemaan sukunimellä, arvovaltaista henkilöä puhutellaan etunimen väännöksellä tai titteli on epäasiallinen: organisaation johtajaan viitataan termillä kandi, opistoinsinööri tai maikka tai ansioituneeseen kollegaan termillä palkollinen tai julkisin varoin palkattu.
Keskustelussa voidaan puhua ”niitä näitä” siten, että osapuolet tietävät aiheen koskettavan negatiivisesti yhtä tai useampaa keskustelun osapuolista: epäkohteliasuutta epäsuorasti harrastava voi sinnikkäästi puhua päihdeongelmista, lomautuksista tai koulutukseen pääsyn vaikeudesta tietäen mitkä ovat arkoja aiheita eri henkilöille.
Keskustelutilanteen asymmetrisyys voi olla epäsuoran kohteliaisuuden ilmenemismuoto. Tällöin puhekumppani ei reagoi toisen puheenvuoroon ollenkaan tai reagoi siihen oudolla tavalla, esimerkiksi alkamalla puhumaan aivan toisesta aiheesta:
Disassociate from the other – for example, deny association or common ground with the other.
Yleinen epäsuoran kohteliaisuuden ilmenemismuoto on sanoa asiat moniselitteisellä tavalla:
Hyvä työsuoritus sinulta! Yrityksessämme on paljon aivan verrattoman kovia tuloksentekijöitä, esimerkiksi henkilöt X, Y ja Z, ja sinun saavutus on tuolla asteikolla ihan outlier-lukujen välissä.
Epäsuora epäkohteliaisuus on monilla työpaikoilla käytössä joka päivä. Sen vastaanottamiseen tahi käyttöön ei valmenneta missään, mutta usein sen oppii työelämässä nopeasti.
Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060963194
