Nopeasti muuttuvassa työelämässä ja toimintaympäristössä empaattinen johtaminen voi olla ratkaiseva menestystekijä. Empatia ei ole vain inhimillinen arvo vaan strateginen taito, joka tukee sekä työntekijöiden hyvinvointia että organisaatioiden menestystä.
Monilla on mielikuva siitä, mitä empatia ja empaattinen johtamistyyli ovat. Yleisesti empaattisella johtamisella viitataan johtamistapaan, jossa korostetaan työntekijöiden tarpeiden, huolenaiheiden ja tunteiden ymmärtämistä sekä niihin asianmukaista vastaamista.
Empatia itsessään on kykyä tunnistaa, ymmärtää ja jakaa toisen ihmisen tunteita sekä ottaa ne huomioon päätöksenteossa ja vuorovaikutuksessa (Azeemi ym., 2024). Tieteellisessä johtamiskirjallisuudessa empatia määritellään eri tavoin, eikä siitä ole olemassa yhteneväistä näkemystä – se on aina kontekstisidonnaista (Muss ym., 2024).
Empaattista johtamista voidaan kuvata kolmiulotteisena ilmiönä:
- Kognitiivinen empatia tarkoittaa toisen ihmisen tilanteen ymmärtämistä ja näkökulman hahmottamista.
- Affektiivinen empatia viittaa kykyyn eläytyä toisen tunteisiin ja kokemuksiin.
- Behavioraalinen empatia ilmenee tarkoituksenmukaisina tekoina ja viestintänä, jotka osoittavat aitoa välittämistä ja kunnioitusta.
Empaattinen johtaminen ei siis ole pelkkää tunneherkkyyttä vaan opittava ja kehitettävissä oleva johtamisen taito, joka yhdistää tunneälyn ja eettisen päätöksenteon. Se ilmenee aitoutena, toisen ihmisen kunnioittamisena ja tukevana vuorovaikutuksena. Empaattinen johtaminen edellyttää näiden kaikkien kolmen elementin olemassaoloa toteutuakseen.
Empaattinen johtaminen ei ole pelkkää tunneherkkyyttä vaan opittava ja kehitettävissä oleva johtamisen taito, joka yhdistää tunneälyn ja eettisen päätöksenteon.
Empaattisen johtamisen vaikutukset
Empaattisen johtamistyylin vaikutukset ulottuvat useille eri alueille. Empatian vaikuttavuutta voidaan tarkastella yhdeksän pääkategorian kautta (Muss ym., 2024):
- Affect (tunnevaikutukset): empaattinen johtajuus lisää luottamusta, psykologista turvallisuutta ja kokemusta arvostuksesta.
- Attitudes (asenteet): empatia muovaa työntekijöiden asenteita, vahvistaa sitoutumista ja vähentää kyynisyyttä.
- Empathy (empatian kehitys): empaattinen johtaminen synnyttää positiivisen kehän, jossa empatia leviää työyhteisössä.
- Equity (oikeudenmukaisuus): johtaja tunnistaa vallan epäsymmetrioita ja toimii eettisesti ja oikeudenmukaisesti.
- Interpersonal relationships (ihmissuhteet): empatia syventää vuorovaikutusta ja lisää yhteistyötä.
- Leadership practice (johtamiskäytännöt): empatia näkyy palautteessa, päätöksenteossa ja viestinnässä.
- Perception (havainto ja tulkinta): työntekijöiden käsitys johtajasta ja organisaatiosta muuttuu myönteisemmäksi.
- Performance (suorituskyky): empatia tukee tehokkuutta ja innovatiivisuutta.
- Well-being (hyvinvointi): empatia vahvistaa psykologista turvallisuutta, työtyytyväisyyttä ja jaksamista.
Edellä esitetyt empaattisen johtamisen vaikutukset voidaan jakaa kolmeen temaattiseen ulottuvuuteen: yksilöön liittyviin, sosiaalis-eettisiin ja toiminnallis-taloudellisiin. Empatian vaikutukset ulottuvat siis yksilön kokemuksesta aina organisaation suorituskykyyn ja eettiseen kulttuuriin saakka. Empaattinen johtaminen toimii sillanrakentajana ihmisten ja tavoitteiden välillä.
Empaattinen johtaminen kasvun moottorina
Suomessa on viime vuosina keskusteltu paljon johtamisesta, erityisesti etätyön, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin näkökulmista. Samalla kun tehostamisen ja digitalisaation avulla haetaan kasvua, on syytä kysyä, voiko empaattinen johtamistyyli olla seuraava tuottavuusloikka.
LinkedInissä käytiin hiljattain keskustelua suomalaisista pörssiyhtiöistä, joiden toimitusjohtajilla on kaikilla hyvin samankaltainen koulutustausta. Vertailussa kansainvälisiin, palveluinnovaatioita luoneisiin yhtiöihin nousi esiin, että niiden johdossa on enemmän humanistisen tai sosiaalitieteellisen taustan omaavia toimitusjohtajia.
Asiat eivät ole mustavalkoisia, mutta suomalainen johtamiskulttuuri voisi hyötyä monimuotoisemmasta johtajuudesta, jossa yhdistetään analyyttisyys ja empaattisen johtamisen elementit.
Center for Creative Leadershipin (2016) tutkimuksessa, johon osallistui 6 731 johtajaa 38 maasta, arvioitiin johtajan empaattisuuden ja suoriutumisen välistä yhteyttä. Empaattisiksi arvioidut johtajat saivat 25–30 prosenttia korkeammat arvioinnit suorituskyvystään ja yhteistyötaidoistaan.
Goods ym. (2024) puolestaan havaitsivat, että empaattinen työympäristö rakentaa psykologista turvallisuutta ja vahvistaa organisaation luovuutta ja innovatiivisuutta. Toisaalta Catalystin (2021) laaja selvitys osoitti, että empaattiset johtajat auttavat työntekijöitä sopeutumaan muutoksiin ja vähentävät stressiä erityisesti kriisitilanteissa.
Ehkä nyt on aika empaattiselle johtamiselle, joka luo pohjan myös innovaatioille.
Empaattinen johtaminen on strateginen taito
Empaattinen johtaminen on tulevaisuuden työelämän keskeinen menestystekijä. Se ei ole pehmeä tai toissijainen taito vaan strateginen kyvykkyys, joka parantaa sekä yksilöiden että yhteisöjen suorituskykyä. Empatia rakentaa eettisesti kestävää johtamista, joka lisää luottamusta, sitoutumista ja hyvinvointia. Tulevaisuuden johtaja yhdistää dataohjautuvuuden ja tunneälyn sekä kyvyn kuulla, ymmärtää ja kohdata ihminen aidosti unohtamatta tulostavoitteita.
Olisiko empaattisesta johtamisesta yhdeksi Suomen tuottavuuden kasvun edistäjäksi? Tätä voi jokainen johtaja testata.
Lähteet
Azeemi, F. A., Ashfaq, F., & Rana, K. S. (2024). Empathetic influence: Charting a course for employee well-being through leadership in the service sector. Bulletin of Business and Economics, 13(1), 690–695. https://ideas.repec.org/a/rfh/bbejor/v13y2024i1p690-695.html
Catalyst. (2021). Empathic leaders drive employee engagement and innovation. https://www.catalyst.org/reports/empathic-leaders-drive-employee-engagement-and-innovation/
Center for Creative Leadership. (2016). Empathy in the workplace: A tool for effective leadership [White paper]. Greensboro, NC: Author. https://cclinnovation.org/wp-content/uploads/2020/03/empathyintheworkplace.pdf
EY. (2023). Empathy in business survey. Ernst & Young Global Limited. https://www.ey.com/en_gl/workforce/empathy-in-business-survey
Goods, A., McCalla, S., & Langford, L. (2024). Empathetic leadership: Transforming workplaces with compassion. University of Phoenix Research. https://www.phoenix.edu/content/dam/edu/research/doc/white-papers/organizational-wellness/2024/082024-empathetic-leadership-goods-mccalla-langford.pdf
Muss, C., Tüxen, D., & Fürstenau, B. (2024). Empathy in leadership: A systematic literature review on the effects of empathetic leaders in organizations. Management Review Quarterly. Advance online publication. https://doi.org/10.1007/s11301-024-00472-7
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251105105388
Kirjoittajat
Kati Komulainen
Toimitusjohtaja-rehtori, TtT, KL
