Korkeakoulujen digitransformaatio ei ole enää tekninen uudistus vaan strateginen muutos, joka koskee koko organisaatiota. IT:n rooli on muuttumassa taustalla toimivasta konehuoneesta strategiseksi kumppaniksi, joka mahdollistaa opetuksen, tutkimuksen ja johtamisen uudistumisen. Miten tämä muutos toteutetaan, ja mitä se edellyttää johtamiselta ja organisaatiokulttuurilta?
Digitalisaatio on muuttanut korkeakoulukenttää perusteellisesti. Kyse ei ole enää pelkästään teknologian käyttöönotosta, vaan kokonaisvaltaisesta toimintakulttuurin ja johtamisen muutoksesta. Korkeakoulut joutuvat arvioimaan rooliaan digitalisoituvassa yhteiskunnassa ja rakentamaan kyvykkyyksiä, jotka tukevat opetusta, tutkimusta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta uudenlaisella tavalla. (Kähkipuro, 2023, s. 49–56; Koski, 2017, s. 9–40.)
Diakonia-ammattikorkeakoulussa digitalisaation strateginen rooli on vahvistunut viime vuosina merkittävästi. Digikehittämisen koordinointia varten on perustettu oma tiimi, ja digitalisaatio on nostettu keskeiseksi osaksi organisaation johtamisjärjestelmää. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että digikehityksen tavoitteet sisältyvät nyt suoraan Diakin strategisiin painopisteisiin.
IT:n uusi rooli – konehuoneesta strategiseksi kumppaniksi
Perinteisesti korkeakoulujen tietohallinto on nähty konehuoneena – toimintona, joka varmistaa, että järjestelmät toimivat ja palvelut pysyvät käynnissä. Tämä infrastruktuuripainotteinen rooli ei enää riitä. Teknologian merkitys on kasvanut niin, että IT:n on oltava strateginen kumppani, joka mahdollistaa opetuksen ja tutkimuksen kehittämisen, tukee johtamista ja osallistuu suoraan arvonluontiin. (Airaksinen, 2016, s. 19–20; Hunter & Westerman, 2009, s. 3-12.)
Diakissa IT:n roolia vahvistetaan vaiheittain. Käytännön esimerkki tästä on digikehitystiimin ja tietohallinnon yhteistyö, jossa strategiset tavoitteet ohjaavat kehittämistä ja vaikutuksia arvioidaan osana laajempaa digistrategian toimeenpanoa. Tiimit suunnittelevat yhdessä esimerkiksi oppimisympäristöjen kehittämistä ja tietoturvan hallintaa, jotta ratkaisut tukevat sekä opiskelijoiden että henkilöstön tarpeita.
Johtaminen digiajan korkeakoulussa
Forthin ja muiden (2020) tutkimuksen mukaan vain 30 prosenttia digitaalisista transformaatioista onnistuu. Onnistumisen edellytyksiä ovat selkeä visio, ylimmän johdon sitoutuminen, ketterä hallintamalli ja mitattavat tavoitteet. Korkeakouluissa nämä tekijät korostuvat, koska muutos koskee sekä opetuksen että hallinnon prosesseja. Digitaalisuuden tulee olla osa strategiaa, ei erillinen kehityshanke.
Onnistumisen edellytyksiä ovat selkeä visio, ylimmän johdon sitoutuminen, ketterä hallintamalli ja mitattavat tavoitteet.
Diak on vastannut tähän haasteeseen kehittämällä toimintamallia, jossa digistrategian tavoitteet kytkeytyvät osaksi laajempaa strategista johtamista. Tavoitteena on luoda selkeä rakenne, jonka avulla digikehittämisen etenemistä voidaan seurata ja mitata osana normaalia johtamisprosessia. Käytännössä digikyvykkyyden vahvistumista arvioidaan säännöllisesti strategisella vuosikellolla ja raportoinnilla.
Digistrategia yhteisen muutoksen välineenä
Korkeakoulujen tulevaisuuden menestys riippuu niiden kyvystä kytkeä digistrategia osaksi organisaation kokonaisstrategiaa. Todellinen muutos syntyy, kun digitalisaation vaikutus tehdään näkyväksi kaikilla tasoilla aina strategisista linjauksista päivittäiseen toimintaan. Digitransformaatio ei ole IT-hanke vaan koko korkeakoulun yhteinen matka kohti tulevaisuutta, jossa teknologia ei ole taustatekijä vaan keskeinen mahdollistaja sosiaalisesti kestävän, saavutettavan ja innovatiivisen oppimisyhteisön rakentamisessa.
Diakin digistrategia rakentuu nimenomaan tästä periaatteesta: tavoite on vahvistaa organisaation digikyvykkyyttä ja luoda yhtenäinen kehittämisen suunta. Käytännössä tämä näkyy digikehitystiimin perustamisena, yhteisen digikehitysohjelman aloittamisena ja seurantarakenteen kehittämisenä, jonka avulla digikyvykkyyden vaikutuksia arvioidaan. Näin Diak rakentaa pitkäjänteisesti perustaa tulevaisuuden kestävälle digitalisaatiolle.
Lähteet
Airaksinen, V. (2016). IT-palvelunhallinnan liiketoimintalähtöinen kehittäminen [Opinnäytetyö, Karelia-ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060111194
Forth, P., de Laubier, R., Reichert, T., & Chakraborty, S. (2020). Flipping the Odds of Digital Transformation Success. Boston Consulting Group. https://web-assets.bcg.com/c7/20/907821344bbb8ade98cbe10fc2b8/bcg-flipping-the-odds-of-digital-transformation-success-oct-2020.pdf
Hunter, R., & Westerman, G. (2009). The Real Business of IT: How CIOs Create and Communicate Value. Harvard Business Press.
Koski, T. (2017). Digitalisaation luomat mahdollisuudet – ohjelmistoyritysten näkemyksiä tarvittavista kyvykkyyksistä [Pro Gradu-tutkielma, Jyväskylän yliopisto]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201707063237
Kähkipuro, P. (2023). Achieving Long-Lasting Digital Change in Higher Education. EPiC Series in Computing, 95, 49–57.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251120109706
