Korkeakoulun menestys digitaalisessa toimintaympäristössä riippuu sen kyvystä yhdistää strateginen visio ja käytännön kehittämistyö. Digistrategia ei ole irrallinen dokumentti, vaan yhteinen suunta, joka kytkee digitalisaation osaksi opetusta, johtamista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Miten korkeakoulu voi rakentaa digikyvykkyyttä systemaattisesti ja kestävällä tavalla?
Korkeakoulujen digitalisaatio on siirtynyt yksittäisistä hankkeista kohti strategista ja kokonaisvaltaista kehittämistä. Tämä tarkoittaa, että digistrategia ei ole enää vain tekninen asiakirja, vaan osa koko organisaation visiota ja perustehtävää. Sen tehtävänä on kuvata, miten digitalisaatio tukee oppimista, tutkimusta, hallintoa ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta (Kähkipuro, 2023, s. 62–67).
Diakonia-ammattikorkeakoulussa digitaalinen kehittäminen on kiinnitetty vahvasti strategiseen johtamiseen. Digistrategia tukee Diakin tavoitetta olla sosiaalisesti kestävä, saavutettava ja yhteisöllinen korkeakoulu. Sen ytimessä on opiskelijan ja henkilöstön arjen tukeminen digitaalisilla ratkaisuilla sekä jatkuva oppiminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Konkreettisesti tämä näkyy esimerkiksi siinä, että digikehittämisen tavoitteet sisällytetään vuosittain strategisiin painopisteisiin ja niiden etenemistä arvioidaan osana strategista raportointia.
Neljä näkökulmaa digitalisaation johtamiseen
Strateginen digikyvykkyys rakentuu osaamisesta, johtamisesta, teknologisista ratkaisuista ja asiakaskokemuksesta. Näitä neljää näkökulmaa voidaan hyödyntää, kun halutaan arvioida organisaation kykyä uudistua digitaalisessa toimintaympäristössä (Koski, 2017, s. 33–36).
- Johtaminen ja strateginen linjaus: Digitaaliset tavoitteet tulee kytkeä osaksi korkeakoulun ylintä strategiaa. Tämä tarkoittaa sitä, että digikehittämisen painopisteet ja resurssit määritellään samalla vakavuudella kuin muutkin strategiset tavoitteet. Diakissa digitalisaatio on kirjattu osaksi johtamisen vuosikelloa ja strategian toimeenpanoa.
- Osaaminen ja kulttuuri: Kestävän digitalisaation ytimessä on henkilöstön ja opiskelijoiden osaaminen. Diakissa tätä tuetaan koulutuksilla ja digilähettilästoiminnalla, jossa henkilöstö jakaa käytännön vinkkejä ja kehittää yhteisiä toimintatapoja.
- Teknologiset ratkaisut: Teknologia on mahdollistaja, ei päämäärä. Diakissa IT-tiimi ja digikehitystiimi työskentelevät rinnakkain ja varmistavat ratkaisujen strategisen yhteensopivuuden ja turvallisuuden. Uusia järjestelmiä ja palveluja otetaan käyttöön vaiheittain, jotta ne tukevat opetuksen ja TKI-toiminnan tarpeita.
- Asiakaskokemus: Digitalisaation tulee viime kädessä parantaa käyttäjän – opiskelijan, henkilöstön tai asiakkaan – kokemusta. Diakissa palautetta ja henkilöstökyselyjä hyödynnetään digikehittämisen suunnittelussa, jotta muutokset vastaavat todellisia tarpeita.
Näiden näkökulmien avulla korkeakoulu voi tunnistaa vahvuutensa ja kehittämiskohteensa ja sen, miten digitaaliset ratkaisut tukevat perustehtävää.
Jotta digistrategia toteutuu käytännössä, tarvitaan rakenteita ja yhteistyötä yli yksikkörajojen.
Onnistunut digikehitys vaatii toimivia rakenteita ja yhteistyötä
Jotta digistrategia toteutuu käytännössä, tarvitaan rakenteita ja yhteistyötä yli yksikkörajojen. Digikehitystiimit ja tietohallinto muodostavat perustan, joka yhdistää pedagogisen, teknisen ja hallinnollisen näkökulman (Airaksinen, 2016, s. 21–23). Yhteistyön vahvistaminen edellyttää avoimuutta ja jaettua omistajuutta – digikehittäminen ei voi olla yhden tiimin tai yksikön vastuulla.
Diakissa IT-tiimi ja digikehitystiimi toimivat rinnakkain. Niiden työtä tukee johtoryhmä, joka varmistaa, että kehittäminen noudattaa strategisia linjauksia. Lisäksi Diakissa työskentelee digilähettiläitä, jotka toimivat tiedonvälittäjinä ja innovaattoreina arjen kehittämisessä. Näin strateginen työ kytkeytyy käytännön toimintaan ja henkilöstön osaaminen kasvaa koko organisaatiossa.
Tiekartta ohjaa kohti tulevaisuuden tarpeita
Digistrategia ei ole pysyvä tila, vaan jatkuvasti päivittyvä tiekartta, joka ohjaa korkeakoulua kohti tulevaisuuden tarpeita. Tiekartta auttaa varautumaan toimintaympäristön muutoksiin ja tukee päätöksentekoa (Hunter & Westerman, 2009, s. 19–20).
Diakissa tiekartta on konkreettinen työkalu, joka kuvaa, miten digikehittämisen painopisteet viedään käytäntöön. Se kokoaa yhteen suunnitelmat datan hyödyntämisestä, saavutettavuudesta, oppimisympäristöjen kehittämisestä ja kestävän kehityksen digitalisaatiosta.
Tiekartan avulla organisaatio voi arvioida edistymistä ja tunnistaa uusia kehityspolkuja. Lisäksi se toimii viestinnän välineenä, joka tekee digikehittämisen näkyväksi koko korkeakouluyhteisölle ja mahdollistaa jatkuvan vuoropuhelun siitä, mihin suuntaan digitalisaatiota viedään.
Digistrategia ei ole vain asiakirja vaan korkeakoulun voimavara
Korkeakoulun digistrategian onnistuminen vaatii tasapainoa vision ja käytännön välillä. Diakin esimerkki osoittaa, että pitkäjänteinen, verkostomainen ja strategisesti johdettu kehittämistyö voi tehdä digitalisaatiosta aidosti vaikuttavan osan korkeakoulun strategiaa. Yhteisöllinen johtaminen ja näkyvät tulokset muuttavat digistrategian hallinnollisesta asiakirjasta koko korkeakoulun yhteiseksi voimavaraksi.
Lähteet
Airaksinen, V. (2016). IT-palvelunhallinnan liiketoimintalähtöinen kehittäminen [Opinnäytetyö, Karelia-ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060111194
Hunter, R. & Westerman, G. (2009). The Real Business of IT: How CIOs Create and Communicate Value. Boston. Harvard Business Press.
Kähkipuro, P. (2023). Achieving Long-Lasting Digital Change in Higher Education. EPiC Series in Computing, 95, 49–57.
Koski, T. (2017). Digitalisaation luomat mahdollisuudet – ohjelmistoyritysten näkemyksiä tarvittavista kyvykkyyksistä [Pro Gradu-tutkielma, Jyväskylän yliopisto]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201707063237
Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251120109712
