Suomi on ollut kansainvälisesti asunnottomuuden vähentämisen mallimaa. Menestystarina ei ole sattumaa, vaan asunnottomuutta on poistettu määrätietoisin toimenpitein 1980-luvulta alkaen. Vuonna 2024 asunnottomuus kääntyi kasvuun ensimmäistä kertaa 12 vuoteen. Mikä meni pieleen?
Vuonna 2024 Suomessa oli kuntien antamien arvioiden mukaan 3806 yksinelävää asunnotonta henkilöä, joista 1010 katsottiin pitkäaikaisasunnottomiksi [i]. Asunnottomia perheitä oli 110. Tilastoja asunnottomien määrästä on kerätty vuodesta 1987, jolloin Suomessa oli vailla vakinaista asuntoa yli 18 000 henkilöä. (ARA, 2025.) Asunnottomuuden poistamiseen liittyvät toimet ovat vaikuttaneet erityisesti pitkäaikaisasunnottomuuteen. Iso merkitys on ollut 2000-luvulla kehitetyillä asunto ensin -periaatteella toimivilla asumisyksiköillä. Asunnottomuuden vähenemisessä tapahtui huolestuttava käänne vuonna 2024, jolloin yksinelävien asunnottomien määrä kasvoi.
Tällä hetkellä asunnottomuuden määrän kasvu liittyy pitkälti uusiin asunnottomiin. Pääasiallisiksi asunnottomuuden kasvun syiksi kunnat ilmoittivat pienten ja kohtuuhintaisten asuntojen puutteen, heikennykset Kelan maksamissa sosiaalietuuksissa sekä korkeat asumis- ja muut elinkustannukset. (ARA, 2025.) Kuntien arviot asunnottomuuden kasvun syistä kertovat hyvinvointivaltion murentumisesta.
Häätöjen määrä kasvanut hälyttävästi
Häätöjen määrä on ollut merkittävässä kasvussa viime vuosina. Erityisen suurta kasvu on ollut vuodesta 2022 alkaen. Vuonna 2024 oli ulosotossa vireillä 35 prosenttia enemmän häätöjä kuin vuonna 2024. (Mahous ym., 2025.) Määrät ovat hälyttäviä, sillä häädön jälkeen asunnon saaminen on hyvin vaikeaa. Häätöjen ennaltaehkäisy on yksi tärkeimmistä asioista, kun pyrkimyksenä on vähentää asunnottomuutta.
Tilastojen mukaan häädetyksi tulee useimmiten alle 35-vuotias mies, jonka korkein koulutus on perusasteelta tai ammattikoulusta. Häädön saaneilla tulotaso on usein hyvin alhainen, häätökuukautena keskimäärin 680 euroa. (Mahous ym., 2025.) Työttömyyden kasvu ja sosiaalietuuksien heikentäminen vaikeuttaa yhä useamman taloudellista asemaa ja vaikuttaa suoraan häätöjen määrään. Tulojen pienentyessä ja elinkustannusten noustessa moni joutuu tilanteeseen, jossa asumiskulujen maksaminen on mahdotonta.
Asunnottomuuden poistaminen on mahdollista
Asunnottomuuden vähentämisen suomalainen menestystarina osoittaa, että asunnottomuuteen voidaan vaikuttaa. Se vaatii kuitenkin poliittista tahtoa ja monien eri toimijoiden yhteistyötä. Erityisesti tarvitaan ymmärrystä siitä, että asunnottomuus on vakava yhteiskunnallinen ongelma, jonka syyt ovat moninaiset.
Asunnottomuuden ehkäisyn kannalta keskeisintä on kohtuuhintaisten asuntojen riittävä tarjonta. Palkkojen ja sosiaalietuuksien tulee olla sellaisella tasolla, että ihminen pystyy asumisen ja elämisen kustannukset maksamaan.
Rakenteellisten kysymysten lisäksi on tärkeää huomioida yksilöiden erilaiset tarpeet. Asumisneuvonta ja asumistaitojen harjoittelu ovat hyödyllisiä ennaltaehkäisyn keinoja. Lisäksi tarvitaan erilaisia tuetun asumisen muotoja ja tarpeisiin vastaavia mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä muita sosiaalipalveluja. Oikea-aikaiset palvelut voivat tehokkaasti ehkäistä asunnottomuutta ja lyhentää asunnottomuuden kestoa.
Asunnottomuuden määrän kasvu liittyy suurelta osin sosiaaliturvajärjestelmän heikentämiseen ja työttömyyden kasvuun. Sosiaaliturvaan kohdistuvia leikkauksia perustellaan usein välttämättömillä säästöillä. Asunnottomuuden lisääntyminen kuitenkin kasvattaa sosiaalihuollon, terveydenhuollon, vankeinhoidon ja poliisin menoja. Pitkäaikaisasunnottomuuden hinnaksi on laskettu 40 400 euroa vuodessa asunnotonta kohti (Sininauhasäätiö, 2025). Sekä yhteiskunnan että yksilöiden kannalta asunnottomuuden ehkäiseminen ja poistaminen on aina edullisempaa kuin asunnottomuus.
Lähteet
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. (2025). Asunnottomat 2024. Selvitys 2/2025. https://ysaatio.fi/wp-content/uploads/2025/03/asunnottomat-2024.pdf
Mahous, N., Seppä, M. & Luotonen, N. (2025). Häädöt Suomessa 2015–2024. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061669871
Sininauhasäätiö. (2025). Asunnottomuus maksaa Suomelle miljoonia euroja vuodessa – asunnottomuustyöllä on mahdollista saada aikaan merkittäviä säästöjä. https://sininauhasaatio.fi/asunnottomuus-maksaa-suomelle-miljoonia-euroja-vuodessa/
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251215119345
Asunnottomuus
- Asunnottomaksi määritellään henkilöt, joilla ei ole omaa omistus- tai vuokra-asuntoa ja jotka elävät asunnon puutteen vuoksi ulkona, porrashuoneissa tai niin sanotuissa ensisuojissa, asuntoloissa tai majoitusliikkeissä, huoltokotityyppisissä asumispalveluyksiköissä, sairaaloissa tai muissa laitoksissa tai tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona.
- Pitkäaikaisasunnottomiksi katsotaan henkilöt, jotka ovat olleet asunnottomia vähintään vuoden ajan tai toistuvasti asunnottomia viimeisen kolmen vuoden aikana. (ARA, 2025.)
