Hyppää sisältöön
Piirroskuva tietokoneen näppäimistöllä olevista käsistä.

Ammatillinen tohtoritutkinto vahvistaisi työelämää ja yhteiskunnan uudistumista

Lähikuva hymyilevästä Aura Vuorenrinteestä, jolla on silmälasit ja kuviollinen, korkeakauluksinen paita. Tausta on harmaa.
Aura Vuorenrinne

Ammatillinen tohtoritutkinto täydentäisi suomalaista korkeakoulujärjestelmää ja vahvistaisi työelämälähtöistä tutkimus- ja kehittämisosaamista. Tavoitteena on tuoda korkeatasoinen soveltava tutkimus entistä tiiviimmin osaksi työelämän ratkaisuja ja yhteiskunnan uudistumista. Koulutuksen korkea laatu, riittävät resurssit ja korkeakoulujen yhteistyö luovat perustan tutkinnon vaikuttavalle toteutukselle.

Suomalaisen korkeakoulujärjestelmän vahvuus on yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaisissa, toisiaan täydentävissä tehtävissä. Korkeakoulujen yhteistyö on tiivistynyt samalla, kun työelämän osaamistarpeet, kansainvälinen kilpailu sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan kohdistuvat odotukset ovat kasvaneet (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2026a, s. 8; Tirronen, 2006, s. 155–156). Diakin näkökulmasta järjestelmää tulee kehittää niin, että se hyödyntää nykyistä paremmin myös ammattikorkeakoulujen soveltavan tutkimuksen ja työelämäyhteistyön vahvuuksia.

Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) on mukana 13 ammattikorkeakoulun aloitteessa ammatillisesta tohtoritutkinnosta (Ammatillinen tohtori, 2025b). Aloitteella tavoitellaan työelämälähtöistä väylää tohtoritasoiseen osaamiseen. Diakille kyse on mahdollisuudesta vahvistaa tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja rakentaa entistä tiiviimpi yhteys tutkimuksen, kehittämisen ja työelämän välille.

Ammattikorkeakoulujen ehdotuksessa ammatillinen tohtoritutkinto olisi samantasoinen kuin yliopistojen tohtoritutkinto, mutta sen painopiste olisi soveltavassa tutkimuksessa, työelämäyhteistyössä ja vaikuttavuudessa.

Työelämä kaipaa soveltavaa tutkimusosaamista

Korkeatasoista tutkimusosaamista tarvitaan yrityksissä ja muissa työelämän organisaatioissa. Ammatillinen tohtorikoulutus vastaisi tähän tarpeeseen kytkemällä tutkimuksen tiiviisti käytännön kehittämistyöhön. Ajatuksella on myös tutkimuksellinen perusta: Gibbons ym. (1994, s. 28–55) kuvaavat verkostomaista tiedontuotantoa, jossa uusi tieto syntyy käytännön ongelmia ratkaistaessa, ei vain korkeakoulun sisällä. Tutkimuksen onnistumista arvioidaan myös sen perusteella, miten hyvin se vastaa työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin.

Ammattikorkeakoulujen ehdotuksessa ammatillinen tohtoritutkinto olisi samantasoinen kuin yliopistojen tohtoritutkinto, mutta sen painopiste olisi soveltavassa tutkimuksessa, työelämäyhteistyössä ja vaikuttavuudessa. Tutkimusaiheet nousisivat työelämästä, koulutus toteutettaisiin yhteistyössä yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa ja tuloksia voitaisiin hyödyntää niiden toiminnassa. (Ammatillinen tohtori, 2025a, s. 2–3.) Diakin näkökulmasta keskeistä on, että tutkimus tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää käytännön työn ja yhteiskunnan kehittämiseen.

Ammatillinen tohtoritutkinto vahvistaisi myös ammatillista koulutuspolkua kandidaattitasolta tohtoriksi. Aloitteessa tutkinto kytketään alueelliseen elinvoimaan ja Suomen kilpailukykyyn (Ammatillinen tohtori, 2025a, s. 2–3). Avausta ovat tukeneet Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK (2026) ja Insinööriliitto (2026). Ammattikorkeakoulujen teettämässä kyselyssä puolet yrityspäättäjistä suhtautui tutkintoon erittäin tai melko myönteisesti, 40 prosenttia neutraalisti tai ei osannut ottaa kantaa ja yhdeksän prosenttia kielteisesti (Ammatillinen tohtori, 2025c).

Korkea laatu ja yhteistyö rakentavat vaikuttavaa tohtorikoulutusta

Ammatillisen tohtorikoulutuksen valmistelun lähtökohtia ovat tutkimuksen korkea laatu, vahva laadunvarmistus ja riittävät resurssit. Keskustelussa on esitetty huolia resurssien hajautumisesta ja tutkintojärjestelmän selkeydestä sekä painotettu kehittämistä nykyisen tutkintorakenteen sisällä (Laitinen & Niemelä, 2026; Tieteentekijät, 2026; Unifi, 2026). Ammattikorkeakoulujen tavoitteena on nykyistä järjestelmää täydentävä koulutus, joka rakentuu ammattikorkeakoulujen omille vahvuuksille ja yhteistyölle yliopistojen kanssa.

Tohtorikoulutusta kehitetään Suomessa jo merkittävin panostuksin. Vuosien 2024–2027 tohtorikoulutuspilottiin on varattu 262 miljoonaa euroa, ja yliopistoihin on palkattu tuhat uutta väitöskirjatutkijaa (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2026b). Ammatillisen tohtoritutkinnon valmistelu toisi tämän kehittämistyön rinnalle ammattikorkeakoulujen näkökulman: miten tohtoritasoinen osaaminen voidaan kytkeä entistä vahvemmin soveltavaan tutkimukseen ja työelämän kehittämistarpeisiin. Uuden koulutuksen resurssit ja toteutustapa on määriteltävä huolellisesti.

Yliopistojen yritysyhteistyössä toteuttamat tohtoriohjelmat osoittavat, että tutkimuksen ja käytännön sovellusten tiiviille yhteydelle on jo rakennettu toimintamalleja (Wärtsilä, 2025). Ammattikorkeakoulujen aloite täydentäisi tätä kokonaisuutta niiden omaan tehtävään perustuvalla koulutusväylällä. Olennaista on hyödyntää korkeakoulusektoreiden toisiaan täydentävää osaamista: vahvistaa yhteistyötä ja samalla kehittää ammattikorkeakoulujen soveltavaan tutkimukseen ja työelämäyhteyksiin rakentuvaa tohtorikoulutusta.

Tavoitteena tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Diakille ammatillisen tohtoritutkinnon keskeinen lisäarvo on mahdollisuudessa yhdistää korkeatasoinen tutkimusosaaminen työelämän kehittämiseen. Tavoitteena on koulutus, jossa käytännön työstä nousevia kysymyksiä tutkitaan perusteellisesti ja tuloksia hyödynnetään organisaatioiden toiminnan uudistamisessa. Työelämän tarpeet eivät rajoitu yritysten kilpailukykyyn, vaan kyse on myös yhteiskunnan toimivuudesta ja tutkimustiedon hyödyntämisestä erilaisissa organisaatioissa.

Siksi Diak edistää ammatillista tohtoritutkintoa yhdessä muiden aloitteessa mukana olevien ammattikorkeakoulujen kanssa. Tavoitteena on laadukas tutkinto, joka vahvistaa työelämän tutkimus- ja kehittämisosaamista sekä tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Lähteet

Ammatillinen tohtori. (2025a). Ammatillinen tohtorikoulutus – 12 ammattikorkeakoulun ehdotus. Viitattu 27.9.2026. https://www.ammatillinentohtoritutkinto.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/11/Ammatillinen-tohtorikoulutus_WEB.pdf

Ammatillinen tohtori. (2025b). Päättäjille. Viitattu 25.9.2026. https://www.ammatillinentohtoritutkinto.fi/paattajille/

Ammatillinen tohtori. (2025c). Kysely: Yrityksiltä vahvaa tukea ammatilliselle tohtoritutkinnolle. Viitattu 4.10.2026. https://www.ammatillinentohtoritutkinto.fi/kysely-yrityksilta-vahvaa-tukea-ammatilliselle-tohtoritutkinnolle/

Gibbons, M. ym. (1994). The new production of knowledge: The dynamics of science and research in contemporary societies. SAGE Publications.

Insinööriliitto. (2026). Tohtorikoulutus ammattikorkeakouluihin. Viitattu 27.9.2026. https://www.ilry.fi/edunvalvonta/yhteiskunnalliset-aloitteet/tohtorikoulutus-ammattikorkeakouluihin/

Laitinen, T., & Niemelä, T. (23.8.2026). Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla tulee olla erilaiset tehtävät. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/nakemys/art-2000012218170.html

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2026a). Sivistyksestä suunta Suomelle: Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040 (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2026:39). https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-415-039-2

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2026b). Tohtorikoulutuspilotti. Viitattu 4.10.2026. https://okm.fi/tohtorikoulutuspilotti

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK. (2026). Kannanotto: Suomi on saatava mukaan eurooppalaiseen ammatillisen tohtorintutkinnon kehitykseen. Viitattu 27.9.2026. https://samok.fi/kannanotot/kannanotto-suomi-on-saatava-mukaan-eurooppalaiseen-ammatillisen-tohtorintutkinnon-kehitykseen/

Tieteentekijät. (2026). Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040-luvulle. Viitattu 27.9.2026. https://tieteentekijat.fi/edunvalvonta-ja-vaikuttaminen/tieteentekijoiden-korkeakoulutuksen-ja-tutkimuksen-visio-2040/

Tirronen, J. (2006). Erilaistuva ja yhtenäistyvä korkeakoulutus muutosvoimana: Suomalaisen korkeakoulujärjestelmän ja duaalimallin uudistamisesta. Aikuiskasvatus, 26(2), 153–160.

Unifi. (2026, 19. maaliskuuta). Uudistuva tutkijakoulutus vie eteenpäin Suomen TKI-tavoitteiden toteutumista. https://unifi.fi/tutkijakoulutus-tki/

Wärtsilä. (30.10.2025). Wärtsilän uusi ainutlaatuinen tohtoriohjelma nivoo yhteen tutkimuksen ja tuotekehityksen kolmen yliopiston kanssa. https://www.wartsila.com/fi/media-fi/uutinen/30-10-2025-wartsilan-uusi-ainutlaatuinen-tohtoriohjelma-nivoo-yhteen-tutkimuksen-ja-tuotekehityksen-kolmen-yliopiston-kanssa-3677107

Tekstin tiivistämiseen on käytetty Copilot-tekoälyä (käytetty 28.10.2026).

Kirjoittajat

Aura Vuorenrinne

Diakonia-ammattikorkeakoulu Viestintä- ja markkinointijohtaja, VTM, medianomi (AMK)
Lähikuva hymyilevästä Aura Vuorenrinteestä, jolla on silmälasit ja kuviollinen, korkeakauluksinen paita. Tausta on harmaa.
Kuvaaja Sirpa Anundi
URN-osoite:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20261023136601
Viittaaminen:

Vuorenrinne, A. (30.10.2026). Ammatillinen tohtoritutkinto vahvistaisi työelämää ja yhteiskunnan uudistumista. Dialogi. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20261023136601

Lisenssi:

Jaa artikkeli