Selkeä viestintä on keskeistä maahanmuuttaneiden yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämisessä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema Kotoutumisen sanasto yhdenmukaistaa kotoutumiseen liittyviä käsitteitä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, mutta virallisia käännöksiä puuttuu vielä muilla kielillä. Epäselvä terminologia voi vaikeuttaa kotoutumispalveluiden ymmärtämistä ja hyödyntämistä.
Yhtenäinen terminologia on keskeinen väline käsitteellisen selkeyden ja yhteisen ymmärryksen rakentamisessa (Työ- ja elinkeinoministeriö, 202a). Selkeä viestintä viranomaisten ja kotoutujien välillä edistää osallistumista, omatoimisuutta ja arjessa pärjäämistä. Se tukee myös tiedon ymmärtämistä, kielen omaksumista ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. (Savolainen & Jänis, 2020, s. 33.)
Kotoutumiseen liittyvä käsitteistö on kuitenkin ollut hajanaista ja vaikeasti hahmotettavaa. Vuonna 2019 Työ- ja elinkeinoministeriö aloitti yhteistyössä Sanastokeskuksen kanssa sanastotyön, jonka lähtökohtana oli uudistuva kotoutumislainsäädäntö ja siihen liittyvät palvelut. Tavoitteena oli selkeyttää ja yhdenmukaistaa kotoutumiseen, yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyvien käsitteiden käyttöä. (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2021a.)
Kotoutumisen sanasto määrittelee kotoutumisen keskeiset käsitteet
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi kesäkuussa 2021 ensimmäisen laitoksen Kotoutumisen sanastosta ja sen päivitetyn toisen laitoksen maaliskuussa 2025. Merkittävin muutos on kotoutuminen-käsitteen tarkentaminen yksilölliseksi prosessiksi, joka tapahtuu vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2025, s. 22).
Kotoutuminen edellyttää maahanmuuttaneelta omaa aktiivisuutta sekä yhteiskunnalta vastaanottavuutta. Tarkennetun määritelmän tavoitteena on korostaa kaksisuuntaisuutta: kotoutuminen ei ole vain maahanmuuttaneen sopeutumista vaan myös yhteiskunnan valmiutta vastaanottaa ja tukea uutta asukasta. (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2025, s. 22.)
Jotta maahanmuuttaneen aktiivinen rooli kotoutumisessa korostuisi eikä häntä nähtäisi vain toiminnan kohteena, kotouttaminen-termistä on luovuttu ja se on korvattu termillä kotoutumisen edistäminen. Esimerkiksi aiemmin käytetty termi kotouttava työ tulisi jatkossa korvata viranomaisviestinnässä muodolla kotoutumista edistävä työ. (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2025, s. 23.)
Olennainen sanastollinen täsmennys koskee myös maahanmuuttaja ja maahanmuuttanut -termien välistä eroa. Sanastossa suositellaan käyttämään termiä maahanmuuttanut tilanteissa, joissa korostetaan henkilön aktiivista toimijuutta. Sanaa maahanmuuttaja käytetään vain silloin, kun sillä on selittävä arvo, kuten hallinnollisissa yhteyksissä. (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2025, s. 55.)
Yhteiskuntaorientaatio-oppimateriaali ohjaa osallistavampaan kielenkäyttöön
Kielenkäytön uudistukset näkyvät selvästi uudessa Monikielinen yhteiskuntaorientaatio -hankkeen oppimateriaalissa. Oppimateriaali on tuotettu eri alojen asiantuntijoiden yhteistyönä, ja sen tavoitteena on sekä tukea tulevia monikielisen yhteiskuntaorientaation kouluttajia että perehdyttää lukijaa Suomen yhteiskunnan keskeisiin rakenteisiin ja toimintaperiaatteisiin.
Pyrkimys yhdenmukaiseen ja osallistavaan kielenkäyttöön näkyy erityisesti maahanmuuttaja-termin vähäisessä käytössä materiaalissa: Suomeen muuttaneesta henkilöstä käytetään lähes yksinomaan termiä maahanmuuttanut. (Yhteiskuntaorientaatio.fi, 2025.) Tämä terminologinen valinta vastaa Kotoutumisen sanaston linjauksia ja tukee osallistavaa viestintää (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2025).
Oppimateriaalissa esiintyy myös useita osallisuuteen ja syrjintään liittyviä käsitteitä, kuten positiivinen kohtelu, moninaisuus, yhteiskunnan vastaanottavuus ja osallisuus (Yhteiskuntaorientaatio.fi, 2025). Monikielinen yhteiskuntaorientaatio-materiaali tällä tavoin on esimerkki siitä, miten viranomaisten yhdenvertaisuutta edistävät viestintätavoitteet toteutuvat käytännön tasolla.
Epäjohdonmukainen tai puuttuva terminologia voi johtaa siihen, että tieto ei tavoita ihmisiä, joiden äidinkieli ei ole suomi tai joiden englannin kielen taito on rajallinen.
Yhtenäisen sanaston puute voi estää yhdenvertaisuuden edistämisen
Kotoutumisen sanastotyön toinen tärkeä tulos on terminologian yhdenmukaistaminen eri kielten välillä. Toistaiseksi työ on kattanut suomen, ruotsin ja englannin kielet, mikä helpottaa viestintää ja parantaa kansainvälistä vertailtavuutta. Pienempien kieliryhmien kieliversioita on kuitenkin vielä vähän saatavilla.
Epäjohdonmukainen tai puuttuva terminologia voi johtaa siihen, että tieto ei tavoita ihmisiä, joiden äidinkieli ei ole suomi tai joiden englannin kielen taito on rajallinen. Tämä voi vaikeuttaa Suomeen vasta muuttaneen mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan tasavertaisesti ja jopa heikentää kykyä tehdä hyvin harkittuja ja tietoon perustuvia päätöksiä. (Leskelä, 2025.)
Vaihteleva terminologia altistaa väärinymmärryksille
Yhteiskuntaan ja kotoutumiseen liittyvät käsitteet eivät sinänsä ole uusia, mutta niiden käyttö osana kotoutumisen ja yhdenvertaisuuden edistämistä herättää huolta terminologian oikeellisuudesta ja käännösten täsmällisyydestä.
Haaste konkretisoituu jo yhteiskuntaorientaatio-palvelun kääntämisessä. Sanastokeskus on linjannut, että uuden palvelun virallinen nimi on monikielinen yhteiskuntaorientaatio, ruotsiksi flerspråkig samhällsorientering ja englanniksi multilingual civic orientation (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2025, s.39).
Virallisen käännöksen puute muilla kielillä on johtanut siihen, että eri kieliversioissa palvelun nimi vaihtelee merkittävästi. Esimerkiksi ukrainaksi palvelu on käännetty muotoon Знайомство з фінським життям (”Tutustuminen suomalaiseen elämään”) ja venäjäksi Интеграционный курс: жизнь в финском обществе (”Kotoutumiskurssi: elämä suomalaisessa yhteiskunnassa”) (Monikielinen yhteiskuntaorientaatio -hanke, 2025).
Terminologinen epäselvyys saattaa aiheuttaa sen, että palvelu tulkitaan virheellisesti osaksi muita kotoutumisen aikana tarjottavia palveluita. Tämä voi puolestaan heikentää kotoutuja-asiakkaan kykyä tunnistaa ja hyödyntää palvelua tarkoituksenmukaisesti.
Kotoutumisen sanaston kehittäminen jatkuu
Kotoutumisen sanaston kehittäminen jatkuu laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2025). Vuonna 2026 monikielisen yhteiskuntaorientaation sähköinen oppimateriaali käännetään , dariksi, ukrainaksi, venäjäksi ja arabiaksi englanninkielisen version lisäksi (Opetushallitus, 2025). Näin varmistetaan, että kotoutumista edistävää työtä tekevät ammattilaiset, kääntäjät ja tulkit käyttävät yhtenäistä terminologiaa, joka pohjautuu kotoutumislakiin.
Yhdenmukainen ja täsmällinen terminologia tukee yhteistä ymmärrystä kotoutumispalveluista sekä vahvistaa viestintää viranomaisten ja kotoutujien välillä (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2025). Selkeä kieli parantaa tiedon ymmärrettävyyttä, tukee päätöksentekoa ja lisää luottamusta viranomaisiin (Valtioneuvosto, 2023, s. 9). Tämä on erityisen tärkeää maahanmuuttaneiden yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämisessä.
Lähteet
L 681/2023. Laki kotoutumisen edistämisestä 14.4.2023/681. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2023/681
Leskelä, L. (19.03.2025). Selkokielinen viestintä kielellisen huoltovarmuuden tukena. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 16(2). Saatavilla (20.10.2025) https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2025/selkokielinen-viestinta-kielellisen-huoltovarmuuden-tukena
Monikielinen yhteiskuntaorientaatio -hanke. (10.2.2025). Yhteiskuntaorientaation kouluttajien koulutus [Howspace-alusta].
Savolainen, M. & Jänis, J. (2020). Oma kieli kotoutumisen tukena. Opas ammattilaisille. International Organization for Migration (IOM). https://finland.iom.int/sites/g/files/tmzbdl1656/files/documents/Oma_kieli_kotoutumisen_tukena_IOM_WEB.pdf
Opetushallitus. (19.5.2025). Monikielisen yhteiskuntaorientaation uusi verkko-oppimateriaali on nyt julkaistu. https://www.oph.fi/fi/uutiset/2025/monikielisen-yhteiskuntaorientaation-uusi-verkko-oppimateriaali-nyt-julkaistu
Työ- ja elinkeinoministeriö. (22.6.2021a). Kotoutumisen sanasto yhdenmukaistaa kotoutumiseen liittyvien käsitteiden käyttöä. https://tem.fi/-/kotoutumisen-sanasto-yhdenmukaistaa-kotoutumiseen-liittyvien-kasitteiden-kayttoa?utm_source=emaileri&utm_medium=email&utm_campaign=Uutiskirje%2024*6*2021&utm_term=Lue%20lisaa&utm_content=u-3970325-74164333-2206927-0
Työ- ja elinkeinoministeriö. (2021b). Kotoutumisen sanasto: 1. laitos. (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:54). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-931-5Työ- ja elinkeinoministeriö. (2025). Kotoutumisen sanasto: 2. laitos. (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2025:11). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-857-8
Valtioneuvoston kanslia. (2023). Avoimesti ajassa. Valtionhallinnon viestintäsuositus 2023. (Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2023:11). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-373-9
Yhteiskuntaorientaatio.fi. (i.a.) Etusivu. Saatavilla 26.9.2025 https://yhteiskuntaorientaatio.fi
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025100199127
